Onko itsekästä antaa lapset isovanhemmille tässä tilanteessa viikoksi hoitoon?

Tässä ketjussahan monet paheksuu, että ap edes kehtaa ajatella moista vaihtoehtoa, että laittaa lapset tutuille isovanhemmille hoitoon. Hui, että on kamala ihminen!

Ei vaan, oikeesti minä olen sitä mieltä, että lasten isovanhemmille meno on hyvä, jotta molemmat vanhemmat saavat levätä.

Tässähän on kyse äidistä, joka käy töissä ja on siksi väsynyt kun joutuu vapaalla ja öisin valvomaan lapsiaan. Heti mammat on sitä mieltä, että lapset vain ulkomaille mummolaan viikoksi, että äiti saa levätä.

Jos mies kirjoittaisi:

Olen raskaassa työssä kokopäiväisesti. Joudun töiden jälkeen hoitamaan lapsia ja heräilemään yöllä ja tekemään kotitöitä ja siivoamaan. Voinko laittaa lapset ulkomaille anoppilaan, että saisin edes joskus nukkua.

Mikä kieunta tulisi, että paska jätkä. Lapset on yhteisiä. Vaimos uhrautuu siellä kotona hoitamalla lapsia ja sinä et halua olla tasa-arvoinen ja heräillä yöllä ja hoitaa lapsia. pallit pois tommoselta jätkältä, äläkä kitise. Voi vaimoraukkaas kun sillä on noin laiska mies, ettei jaksa valvoa öisin lasten takia ja kulkea töissä.

Miehellä ei saa terveys pettää, vaikka kulkee päivät töissä ja kotiintullessa siivoaa ja tekee ruoat ja leikki lasten kanssa ja yöllä nousee vaihtamaan vaippaa ja nostamaan vauvaa äidin tissille. Miehen pitää jaksaa. Mutta nainen samassa tilanteessa saa kaikkien empatiat ja kehoitetaan viemään ne hoitoon.

Jos ne lentää parin tunnin lennon, niin ok. Mut jos vaihtoja ja mannerten välillä, niin hui hai ja onnea :D



Jotenkin en usko, että tää on ees totta.

Oletko ap varma, että tuon viikon aikana nukkuisit sen paremmin kuin hotellissa tai lasten ollessa kotona? Luulisi, että ainakin pari ensimmäistä yötä tottunut yöheräilijä heräilee vaistomaisesti. Jos ei pitempiin eroihin ole tottunut, myös ikävän luulisi iskevän viimeistään loppuviikosta, sekin voi syödä levollista yöunta. Puhumattakaan siitä huolesta, että jos nuorimmainen kotonakin herää tarkistamaan vanhempien läsnäoloa, kuinkas sitten viikko vieraassa paikassa?

et 1v jäis kotiin ja isommat menisi viikoksi ulkomaille? Johan se sekin auttaisi kun ei olisi kuin 1 joka herää öisin ja senkin voisi tehdä niin että toinen nukkuu tulpat korvilla ettei kuule vauvan itkua ja toinen vauvan kanssa samassa huoneessa, vuorottelisitte sitten.Mä ymmärrän sen oikein hyvin että vieraassa paikassa ei saa samalla lailla unta kun itse olen aivan samanlainen

mut voisitko vaikka kertoa mitä ne todella ovat ne univeloista johtuvat terveysongelmat joiden takia olet pian joutumassa sairaalaan, jos et nyt saa nukkua sitä viikkoa? minäkin olen kärsinyt univeloista, niin myös monet tuttuni, ja olemme olleet niin väsyneitä silloin että olisimme nukkuneet vaikka istuillamme, jopa seisoiltamme, jos vain olisimme saaneet. vaikka univelat ovat kestäneet vuosikausia, ei kenellekään tutulleni ole tullut mitään ongelmia terveyden kanssa, muuta kuin kiukkuisuutta ja päänsärkyä. pahasti univelkaiselle jo parin yön unet auttavat kyllä paljonkin, varsinkin kun tilanne on teillä muutenkin jo helpottamassa.



jos tämä juttu on totta, on mielestäni päivän selvää että enemmän kuin univelasta, on tässä kysymys siitä että ap ja hänen miehensä tarvitsevat taukoa lastensa hoitamisesta. jos todella (mielen)terveys on niin tiukoilla, niin lähettäkää ihmeessä lapset sinne mummolaan. ja valmistautukaa siihen että kaikki on vielä vaikeampaa kun lapset palaavat.

Ne ovat sujuneet hyvin. ap

Meillä meni reilu pari viikkoa niin, että yöt olivat yhtä hulinaa. Päivisinkin kuopus roikkui minussa, kun halusi varmistaa, ettei joudu eroon. Kaikkiaan meni varmaan kuukausi ennenkuin tilanne alkoi normalisoitua.

Meillä on taas aivan toisenlainen. Esikoinen osoitti mieltä 5 minuuttia äidin palattua kotiin, siinä kaikki. Ovatko ap:n lapset jo kokeilleet yökyläilyä aikaisemmin? Mitä lentomatkojen rasittavuuteen tulee, niin 1-vuotiashan kulkee rattaissa mukana ja isommista on takuulla hauskaa päästä lentokoneeseen. Lentomatka tuskin on mitään Thaikkujen luokkaa, vaikka sitähän me ei taideta tietää varmasti.

myös kuopus, niinkö?

Et taida haluta mitään kommentteja tai ehdotuksia miten toimia toisin. Tai edes ajatella, että tämä näköjään jo päättämänne vaihtoehto olisi jotenkin haitallinen lapsillenne, varsinkin kuopukselle.

Tässä olisi vielä yksi vaihtoehto. Hae sairaslomaa tuon unettomuuden vuoksi. Nukut kotona tulpat korvissa ja laput silmillä. Nukut niin paljon kuin vain mahdollista. Käytät sen normaalisti töissä käyttämäsi ajan nukkumiseen. Näin oma univajeesi pikku hiljaa korjaantuu ja sen jälkeen järjestätte niin, että miehesikin saa vastavuoroisesti nukkua univelkaansa pois.

Minkä ikäisiä muuten lapsenne ovat?

Ja ihan uteliaisuudesta, kuinka pitkän lentomatkan päässä isovanhemmat asuvat?

en kylläkään ole ap, jolta tätä kysyit, mutta todellakin valvominen voi vaikuttaa fyysisestikin.

mut voisitko vaikka kertoa mitä ne todella ovat ne univeloista johtuvat terveysongelmat joiden takia olet pian joutumassa sairaalaan, jos et nyt saa nukkua sitä viikkoa? minäkin olen kärsinyt univeloista, niin myös monet tuttuni, ja olemme olleet niin väsyneitä silloin että olisimme nukkuneet vaikka istuillamme, jopa seisoiltamme, jos vain olisimme saaneet. vaikka univelat ovat kestäneet vuosikausia, ei kenellekään tutulleni ole tullut mitään ongelmia terveyden kanssa, muuta kuin kiukkuisuutta ja päänsärkyä. pahasti univelkaiselle jo parin yön unet auttavat kyllä paljonkin, varsinkin kun tilanne on teillä muutenkin jo helpottamassa.

jos tämä juttu on totta, on mielestäni päivän selvää että enemmän kuin univelasta, on tässä kysymys siitä että ap ja hänen miehensä tarvitsevat taukoa lastensa hoitamisesta. jos todella (mielen)terveys on niin tiukoilla, niin lähettäkää ihmeessä lapset sinne mummolaan. ja valmistautukaa siihen että kaikki on vielä vaikeampaa kun lapset palaavat.

Pulätkää vielä lisää ja valittakaa...kun ...löysät ova hou..su..a..

verenpaineet on koholla, olen muutaman kerran pyörtynyt ja ihan vain väsymyksestä, lisäksi saan kaikki mahdolliset taudit, joita on liikkeellä. Ennen tätä univelkaa minä en ole sairastanut kun tyyliin kerran 5vuodessa flunssan. Kaikki tekemiseni tapahtuu kuin hidastetussa filmissä eikä reaktionopeuteni ole todellakaan enää normaali.

Ja edelleenkään minulla ei ole mielenterveysongelmia. Tässä on vain ja ainoastaan kyse minun ja mieheni univelasta ja siitä, että sitä olisi jollain lailla saatava vähennettyä ja siihen vanhempani ovat tarjonneet yhden mahdollisuuden.

ap

ap

mut voisitko vaikka kertoa mitä ne todella ovat ne univeloista johtuvat terveysongelmat joiden takia olet pian joutumassa sairaalaan, jos et nyt saa nukkua sitä viikkoa? minäkin olen kärsinyt univeloista, niin myös monet tuttuni, ja olemme olleet niin väsyneitä silloin että olisimme nukkuneet vaikka istuillamme, jopa seisoiltamme, jos vain olisimme saaneet. vaikka univelat ovat kestäneet vuosikausia, ei kenellekään tutulleni ole tullut mitään ongelmia terveyden kanssa, muuta kuin kiukkuisuutta ja päänsärkyä. pahasti univelkaiselle jo parin yön unet auttavat kyllä paljonkin, varsinkin kun tilanne on teillä muutenkin jo helpottamassa.

jos tämä juttu on totta, on mielestäni päivän selvää että enemmän kuin univelasta, on tässä kysymys siitä että ap ja hänen miehensä tarvitsevat taukoa lastensa hoitamisesta. jos todella (mielen)terveys on niin tiukoilla, niin lähettäkää ihmeessä lapset sinne mummolaan. ja valmistautukaa siihen että kaikki on vielä vaikeampaa kun lapset palaavat.

ja ne on sujunut hyvin.

Lapset ovat, kuten sanoin alle kouluikäisiä (5v, 3v kaksoset ja 1v)

Lentomatka on noin 4tuntia.

ap

Ne ovat sujuneet hyvin. ap

Meillä meni reilu pari viikkoa niin, että yöt olivat yhtä hulinaa. Päivisinkin kuopus roikkui minussa, kun halusi varmistaa, ettei joudu eroon. Kaikkiaan meni varmaan kuukausi ennenkuin tilanne alkoi normalisoitua.

Meillä on taas aivan toisenlainen. Esikoinen osoitti mieltä 5 minuuttia äidin palattua kotiin, siinä kaikki. Ovatko ap:n lapset jo kokeilleet yökyläilyä aikaisemmin? Mitä lentomatkojen rasittavuuteen tulee, niin 1-vuotiashan kulkee rattaissa mukana ja isommista on takuulla hauskaa päästä lentokoneeseen. Lentomatka tuskin on mitään Thaikkujen luokkaa, vaikka sitähän me ei taideta tietää varmasti.

myös kuopus, niinkö?

Et taida haluta mitään kommentteja tai ehdotuksia miten toimia toisin. Tai edes ajatella, että tämä näköjään jo päättämänne vaihtoehto olisi jotenkin haitallinen lapsillenne, varsinkin kuopukselle.

Tässä olisi vielä yksi vaihtoehto. Hae sairaslomaa tuon unettomuuden vuoksi. Nukut kotona tulpat korvissa ja laput silmillä. Nukut niin paljon kuin vain mahdollista. Käytät sen normaalisti töissä käyttämäsi ajan nukkumiseen. Näin oma univajeesi pikku hiljaa korjaantuu ja sen jälkeen järjestätte niin, että miehesikin saa vastavuoroisesti nukkua univelkaansa pois.

Minkä ikäisiä muuten lapsenne ovat?

Ja ihan uteliaisuudesta, kuinka pitkän lentomatkan päässä isovanhemmat asuvat?

sairaslomaan. Eikö se olisi aika varteenotettava vaihtoehto, jos oireesi ovat jo noin pahoja? Ja luulisi jo lääkärisikin määräävän sinulle sairaslomaa, kun olet vastaanotolla käynyt noin huonossa kunnossa. Nyt vaadit saikkua, hyvä ihminen!

mut voisitko vaikka kertoa mitä ne todella ovat ne univeloista johtuvat terveysongelmat joiden takia olet pian joutumassa sairaalaan, jos et nyt saa nukkua sitä viikkoa? minäkin olen kärsinyt univeloista, niin myös monet tuttuni, ja olemme olleet niin väsyneitä silloin että olisimme nukkuneet vaikka istuillamme, jopa seisoiltamme, jos vain olisimme saaneet. vaikka univelat ovat kestäneet vuosikausia, ei kenellekään tutulleni ole tullut mitään ongelmia terveyden kanssa, muuta kuin kiukkuisuutta ja päänsärkyä. pahasti univelkaiselle jo parin yön unet auttavat kyllä paljonkin, varsinkin kun tilanne on teillä muutenkin jo helpottamassa.

Silloin on kyseessä väsymys, ei varsinaisesti mikään uniongelma. Ja siinä olet oikeassa, että se ongelma haihtuu nukkumalla.

Itse olin esikoisen aikaan niin ylivirittinyt, että lopulta kun vauva nukahti, makasin vain kuuntelemassa, että koska herää taas. Yön aikana saatoin torkahtaa vartiksi tai puoleksi tunniksi pari kertaa mutta putkeen en nukkunut edes kahta tuntia, vaikka vauva kahden tunnin välein suunnilleen heräsikin. Uni oli myös pinnallista, koska havahduin vauvan epätavallisen kovaan henkäykseenkin. Jos mies meni toiseen huoneeseen vauvan kanssa, makasin valveilla ja kuuntelin, itkeekö se vauva vai ei.

Tilanne lähti meillä purkautumaan onneksi varhaisessa vaiheessa, kun vauva oli 4 kk:n ikäinen, ja alkoi nukkua pidempiä jaksoja (4 tuntiakin putkeen) ja nukahtaminenkin helpottui. Tällöin mies meni vauvan kanssa toiseen huoneeseen, ja minä makasin meidän sängyssämme kuunnellen hiljaisuutta. Parin yön jälkeen nukahdin ja nukuin putkeen kuusi tuntia, mutta meni vielä viikkoja, ennen kuin univelka alkoi poistua olemuksestani eli aloin taas ajatella, muisti alkoi pelata, en kaatuillut, tärissyt tai puhunut ihan outoja. Kun keho on virittynyt valvomiseen, se täytyy kouluttaa nukkumiseen pidemmällä ajalla, ja jopa tuo ap:n viikko on siinä aika lyhyt aika.

Joudun nyt aika tylysti toteamaan, että et itse asiassa tiedä univeloista mitään. Kävitkö lääkärillä oireiden takia? Ovatko ystäväsi käyneet? Olitteko oikeasti vain väsyneitä vai oliko teillä uniongelmaa? Uniongelma tarkoittaa sitä, että et pysty nukkumaan vaikka tahtoisitkin ja että sitä ei vain nukuta hiukan pidemmillä unilla tai yhdessä viikonlopussa pois. Se tarkoittaa erilaisia fyysisiä oireita, joista päänsärky on vain yksi.

Lapseton ystäväni ei kyennyt nukkumaan pariin yöhön ja oli kolmannen yön jälkeen aivan järkyttävä töissä: tärisi, puhui lakkaamatta, oli tosi peloissaan. Soitti työpaikkalääkärille, josta ei saanut aikaa mutta sai suoralta kädeltä maksusitoumuksen yksityiselle. Oli niin vakavasta ongelmasta kyse. Unettomuuteen voi kuolla. Kidutusta se on silloin, kun ihminen nukkuu lyhyitä pätkiä eli säilyy hengissä mutta menettää kyvyn toimia normaalisti. Ystäväni sai unilääkkeitä viikon kuurin ja uuden ajan viikon päähän. Selvisi säikähdyksellä ja oli tosiaan jo yhden hyvin nukutun yön jälkeen paljon parempi. Kuuri oli kuitenkin viikoksi, koska unettomuus yleensä ei häviä mihinkään yhden hyvin nukutun yön jälkeen.

Ap, teette juuri niin kuin teistä parhaimmalta tuntuu. Jos sinä olet teistä se "sairaampi", suosittelisin sitä, että mies veisi lapset isovanhempien luo ja viettäisi siellä pari yötä, jotta lapsille tulisi turvallinen olo. Voihan olla, että miehesi univelat ratkeaisivat jo sillä, että isovanhemmat hoitavat lapset öisin ja hän saa nukkua. Mutta varmuuden vuoksi hänenkin olisi syytä tulla kotiin nukkumaan loppuaika rauhassa, ja kun lapset tulevat takaisin, voisit ottaa pari ekaa yötä hoitovastuuta, jotta miehesikin saisi nukuttua pidemmän jakson. Joka tapauksessa hoidatte asian niin kuin parhaaksi näette.

JOS sinulla todella on mainitsemasi univelka, ja kyse on vain sen pois nukkumisesta, niin....

...tuo ei oikein vakuuta tuo, että et pysty nukkumaan kunnolla kuin kotona.



Itsekkin olen todella herkkäuninen, enkä oikein osaa nukkua matkoilla - ensimmäisinä öinä, loput sitten sitäkin paremmin KOSKA ON UNIVELKAA!

Eli kyllä sinäkin varmasti pystyt nukkumaan univelkasi pois hotellissa.

¨

Minusta tuo suunnitelma lasten pois lähettämiseksi sen vuoksi, että SINÄ et osaa nukkua kuin omassa sängyssäsi, kuulostaa lapselliselta, itsekkäältä sekä siltä, että univelan poisnukkuminen on vain tekosyy sille, että tahdot päästä lapsista eroon viikoksi.

Sen viikon jälkeen saat olla enemmän kuin satavarma siitä, että teidän vaikeudet eivät ainakaan ole helpottuneet! Tuo tuleee vetämään takapakkia, ja paljon! Lapset kitisee ikäväänsä pari viikkoa, eivät anna sulle hetken rauhaa. Vahtivat kuin haukat, että et katoa silmistä. Nukkuvat huonosti, kiukuttelevat näyttääkseen sinulle sen, että ovat vihaisia siitä, että heidät hylkäsit.



Mutta onnea vain valitsemallesi tielle. Vaikuttaa todella siltä, että olet jo päättänyt, että lapset laitetaan koneeseen pois tieltäsi.



p.s. Myös meillä on valvottu käytännössä 5 vuotta. Ei olisi käynyt mielen vieressäkään passittaa lapsia pois kodistaan VIIKOKSI että saisin nukkua! Ja kyllähän sitä nyt taas jo saa nukkua. Hyvin.

Meijän poika 2v.oli kesällä vähän päälle viikon mummin ja vaarin kanssa mökkeeilmässä. Hyvin sujui ja äitikin jaksoi olla taas paljon iloisempi ja skarpimpi kun lapsi tuli takasin! :)

oireita univelka ap:lle on aiheuttanut ja mahtaako itselläsi olla kokemusta vastaavasta??

Minäkin kyllä laittaisin noilla ap:n oireilla lapset isovanhemmille, mutta suosittelen sitä, että isä menisi mukaan ja olisi isovanhemmilla vaikka 2-3päivää ja tulisi sitten kotiin nukkumaan ja näin lapset olisivat vähemmän aikaa yksin isovanhemmilla.

Ymmärrän omasta kokemuksesta, ettei ap:n univelka ole leikin asia kun on tuollaiset oireet.

Valitettavasti täällä on paljon niitä ihmisiä, jotka eivät osaa asettua toisen asemaan tai ovat niitä, joiden mielestä äidin pitää jaksaa oli miten rankkaa tahansa.

JOS sinulla todella on mainitsemasi univelka, ja kyse on vain sen pois nukkumisesta, niin....

...tuo ei oikein vakuuta tuo, että et pysty nukkumaan kunnolla kuin kotona.

Itsekkin olen todella herkkäuninen, enkä oikein osaa nukkua matkoilla - ensimmäisinä öinä, loput sitten sitäkin paremmin KOSKA ON UNIVELKAA!

Eli kyllä sinäkin varmasti pystyt nukkumaan univelkasi pois hotellissa.

¨

Minusta tuo suunnitelma lasten pois lähettämiseksi sen vuoksi, että SINÄ et osaa nukkua kuin omassa sängyssäsi, kuulostaa lapselliselta, itsekkäältä sekä siltä, että univelan poisnukkuminen on vain tekosyy sille, että tahdot päästä lapsista eroon viikoksi.

Sen viikon jälkeen saat olla enemmän kuin satavarma siitä, että teidän vaikeudet eivät ainakaan ole helpottuneet! Tuo tuleee vetämään takapakkia, ja paljon! Lapset kitisee ikäväänsä pari viikkoa, eivät anna sulle hetken rauhaa. Vahtivat kuin haukat, että et katoa silmistä. Nukkuvat huonosti, kiukuttelevat näyttääkseen sinulle sen, että ovat vihaisia siitä, että heidät hylkäsit.

Mutta onnea vain valitsemallesi tielle. Vaikuttaa todella siltä, että olet jo päättänyt, että lapset laitetaan koneeseen pois tieltäsi.

p.s. Myös meillä on valvottu käytännössä 5 vuotta. Ei olisi käynyt mielen vieressäkään passittaa lapsia pois kodistaan VIIKOKSI että saisin nukkua! Ja kyllähän sitä nyt taas jo saa nukkua. Hyvin.

Oma mielipiteeni on eri kuin sinun ap. Mulla on huonosti nukkuvat lapset myos. Meilla on ainakin join, etta lasten uni heikkenee muutoksissa. Meilla asuu osa perheesta ulkomailla, joten on myos jouduttu pakon Sanelemina reissaamaan. Meilla tod kavisi niin etta takaisin kotiarjessa olisi violin parin kipuilujakso, jolloin pitaa optella uudestaan nukahtaminen ja nukkuminen. Koska uniongelmat tuskin paattyvat tahan, niin minusta olisi parempi joku kantavampi ratkaisu. Meilla on kaytetty maksullista apia ja siita on hyvia kokemuksia. Lentolippujen hinnalla palkkaa jo varmaan joksikin aikaa apua.





Oma moments on se Etta meilla sinun vaihtoehto johtaisi ojasta allikkoon. En koe Sita itsekkaana, van

An aims lyhytaikaisens ratkaisuna.

















Ko

ai sinäkö oikein muutaman kk valvoit, no voi voi. meillä nukuttiin tunnin pätkissä 2-3 vuotta, en edes muista tarkasti kuinka kauan. on aikoja joista en muista oikein mitään. eihän siinä ihan normaalilla toimintakyvyllä mennä, ja tosiaan on sitä päänsärkyä ja muuta, sanoja unohtuu, voi olla joskus niinkin että ei sit saakaan nukuttua kun pitäis. tosin imettäminen auttaa siinä. itse olen kyllä koko ajan ollut niin väsynyt, että olen nukahtanut auton rattiin etc. ihmiset voi reagoida vähän eri lailla. mielestäni se, ettei saa nukuttua, on enemmänkin ongelma korvien välissä - niin kuin viittasit lapsettomaan ystävääsi - eikä sillä ole välttämättä tekemistä sen kanssa valvottaako joku sinua vai ei.



kunhan nyt kokeilisit vaikka itse miltä tuntuu kun 4 lasta herättelee 15 min välein, niin tietäisit mistä puhutaan.



en muista nroani, olen se joka väitän edelleen että jos ap:lla todella on ongelma VAIN nukkumisen kanssa, niin se on ratkaistavissa jotenkin muuten kuin lähettämällä lapset ulkomaille. vaikka ottamalla saikkua.

Meillä oli lapset viikon mummolassa kun minulta meinas univelan takia pettää terveys. Se oli oikeasti ainoa vaihtoehto.

Kokeiltiin ensin niin, että lapset oli kotona, mutta ei siitä mitään tullut, en vaan osannut nukkua kun koko ajan joku itki tai kuulu muuta ääntä ja kun oli pitänyt olla koko ajan valppaana niin en vaan osannut nukahtaa enää.

Sitten päätettiin laittaa lapset mummolaan siksi ajaksi, että oppisin nukkumaan edes joitain tunteja putkeen. Ensimmäisenä iltana hain unta useita tunteja, lopulta nukahdin joskus viiden aikoihin, mutta heräsin vähän väliä. Toisena iltana uni tuli joskus kahdelta ja sillon nukuin jo tunnin tai kahden pätkiä. Kolmantena iltana nukahdin jo puolilta öin ja nukuin 3tuntia putkeen. Samoin meni neljäs yö. Viidentenä yönä nukahdin jo siinä kympin aikoihin ja ekana pätkänä nukuin 6tuntia ja sen jälkeen 5tuntia. Ja viimeisenä yönä ennen kun haettiin lapset kotiin nukuin ekaks 8tuntia ja sit vielä 5tuntia.

Tuon jälkeen ei ole päässyt univelkaa pahasti kertymään, vaikka lapset heräilivätkin vielä pari vuotta tuon jälkeen.

ai sinäkö oikein muutaman kk valvoit, no voi voi. meillä nukuttiin tunnin pätkissä 2-3 vuotta, en edes muista tarkasti kuinka kauan. on aikoja joista en muista oikein mitään. eihän siinä ihan normaalilla toimintakyvyllä mennä, ja tosiaan on sitä päänsärkyä ja muuta, sanoja unohtuu, voi olla joskus niinkin että ei sit saakaan nukuttua kun pitäis. tosin imettäminen auttaa siinä. itse olen kyllä koko ajan ollut niin väsynyt, että olen nukahtanut auton rattiin etc. ihmiset voi reagoida vähän eri lailla. mielestäni se, ettei saa nukuttua, on enemmänkin ongelma korvien välissä - niin kuin viittasit lapsettomaan ystävääsi - eikä sillä ole välttämättä tekemistä sen kanssa valvottaako joku sinua vai ei.

kunhan nyt kokeilisit vaikka itse miltä tuntuu kun 4 lasta herättelee 15 min välein, niin tietäisit mistä puhutaan.

en muista nroani, olen se joka väitän edelleen että jos ap:lla todella on ongelma VAIN nukkumisen kanssa, niin se on ratkaistavissa jotenkin muuten kuin lähettämällä lapset ulkomaille. vaikka ottamalla saikkua.

Töissä olo on yhtä tuskaa enkä ole enää todellakaan työkuntoinen.

Vaikka saisin sairaslomaa, niin se on melkoisen vaikea nukkua kun herään pienimpiinkin ääniin ja sen jälkeen menee aina ikuisuus ennen kun nukahdan. Korvatulppia olen kokeillut ja ne kyllä auttavat, vaikken silti nukahda yhtään sen paremmin ja yöunet jää vähiin jos edes ehdin nukahtaa.

Olemme kuitenkin mieheni kanssa päätyneet siihen, että lapset menevät isovanhemmille, mutta mies lähtee mukaan ja on siellä puolet ajasta ja sen jälkeen tulee kotiin nukkumaan ja vanhempani tuovat lapset sitten muutaman päivän päästä. Ja minä hoidan lapsia ensimmäiset päivät, jotta mies saa nukkua ja sen jälkeen sitten vuorotellaan valvomisissa/heräilyissä.

ap

sairaslomaan. Eikö se olisi aika varteenotettava vaihtoehto, jos oireesi ovat jo noin pahoja? Ja luulisi jo lääkärisikin määräävän sinulle sairaslomaa, kun olet vastaanotolla käynyt noin huonossa kunnossa. Nyt vaadit saikkua, hyvä ihminen!

ja varmasti toimivampi. Lapset eivät joudu olemaan pitkää aikaa ilman vanhempia ja kun miehesi on aluksi mukana isovanhemmilla, ehtii lapset tottua (pienin lähinnä, jolle paikka outo). Hae se sairasloma ennen laste reissua, jotta voit heidän poissa ollessaan keskittyä todellakin vain itseesi ja nukkumiseen. Silloin voit nukkua ihan milloin vain. Ja kannattaa ehkä kokeilla jotain nukahtamislääkettä, jotta varmasti saat unen.



Tsemppiä teille ja tulehan kertomaan miten lopulta kävi!