Mies lähtee maanantaina istumaan viimeiset sakkonsa ='(

Eilen jo itkua tuhrustin, tänään. Edessä olis vajaa kuukausi erossa, ja erossa ollaan oltu max. yhden yön yli. Viimes mies oli 11 päivää, ja se jo tuntui ikuisuudelta, jokaisen puhelinsoiton odottaminen, iltaisin lasten laitto nukkumaan, hiljaisuus olla yksin, ystäviä ei pahemmin ole nekin harvat kaukana... Nyt vielä kaikenlisäksi olen raskaana. Onko samassa tilanteessa olleita? En tarvitse moraalisaarnaa millaisen hulttion olen mieheksi ottanut, töppäilyt tehty vuosia sitten, ennen meidän yhteistä aikaa. Eikä niitä rahalla halua maksaa, koska ne on meidän rahat ja sakot hänen.