Tytöllä alkoi kuukautiset eikä kertonut

mutta onhan silläkin eroa, alkaako ne 10-vuotiaana vai 14-vuotiaana...

Mä en arkaillu kertoa nuorena. Mä muistan sen päivän, koska olin ihmeen kiukkunen. Sinä päivänä mun piti lähteä pesemään mattoja, ja kun sieltä tulin, oli japanin lippu housuissa.



Kotona kerroin heti äitille ja yhdessä todettiin, mistä mun selittämätön kiukkuisuus taisi johtua. (Yhä vieläkin oon tosi kiukkusella tuulella aina just ekana vuotopäivänä.)



Ehkä siinä mun äiti veti vähän överiksi, että se osti mulle seuraavana päivänä ruusun "naiseksi tulemisen kunniaksi". Kas kun ei kutsuttu sukua kakkukahville. Toisaalta, mulla oli koko ajan sellanen olo, että se menkkojen alkaminen oli hieno eikä hävettävä asia.

en kertonut minäkään mutta se johtui just siitä että äiti olisi tuonut jotain 2cm paksuja vuokkosia ja en todellakaan moisia olisi housuihini tunkenut. enkä oikein mitään muitakaan siteitä, en ikinä ole pitänyt niistä, likasta ja ällöö, haiseekin. yök.

vaikka oltiin puhuttu asiasta etukäteen ja välit oli hyvät. En vaan saanut sanottua sitä asiaa. Lopulta äiti arvasi. Vieläkin on tuoreessa muistissa, miten nololta ja vaikealta se asia tuntui.



En kyllä pistäisi mitenkään äidin piikkiin tätä asiaa. Ihmiset ovat erilaisia. Tietysti kannattaa varmaan pitää ne terveyssiteet niin, että niihin pääsee tarvittaessa käsiksi.

jotka ei hyväksy, että se tyttö jossain vaiheessa kasvaa nuoreksi naiseksi.

aikoinaan että kyse on siitä että kuukautiset alkoi. Koulussa oli kerrottu ja kotona oli kerrottu, olen aina ollut tosi läheinen äidin kanssa. Mutta kun se vuoto olikin ruskeaa eikä punaista niin en tajunnut mistä on kyse enkä kehdannut asiasta mainita. 14-v oli mulle tosi "häveliäs ikä", kaikki vähänkin ns normaalista poikkeava hävetti...

Ja hitto joo ne paksut Vuokkoset yhdellä teippiraidalla, huh. Vieläköhän niitä myydään? :D :D

ennenkuin löysin pyykistä likaisia housuja.

Kysyin onko hänen kuukautisensa alkaneet ja pyrskähti itkuun ja sanoi, että on. Kysyin miksei ole kertonut ja koska alkoi. Kuulemma viikko sitten eikä uskaltanut kertoa! Sanoin, että kyllähän tällainen asia täytyy kertoa ja tarvithan terveyssiteitäkin.. pärjäsi kuulemma paperilla ja ei halunnut heti kertoa... :(

jos 10-16-vuotias tyttö ei halua puhua alapään asioista vanhempiensa kanssa.

ennenkuin löysin pyykistä likaisia housuja. Kysyin onko hänen kuukautisensa alkaneet ja pyrskähti itkuun ja sanoi, että on. Kysyin miksei ole kertonut ja koska alkoi. Kuulemma viikko sitten eikä uskaltanut kertoa! Sanoin, että kyllähän tällainen asia täytyy kertoa ja tarvithan terveyssiteitäkin.. pärjäsi kuulemma paperilla ja ei halunnut heti kertoa... :(

13-vuotias tyttäreni oli käymässä isällään ja menkat alkoivat. Hän kyseli Isältä, että pitäisi lähteä kauppaan ostamaan terveyssiteitä. Isä tuhahti, että Hän on tunkenut niin paljon vuosien aikana tämän perheen akkojen p.........een rahaa, että saat nyt olla ilman. Noukin itkevän lapsen talouspaperit housuissa rautatieasemalta.

Tästä talosta ei löydy yhtäkään sidettä eikä tamponia. Käytän ainoastaan kuukuppia. Pitää varmaankin hankkia kaiken varalta, kun tytär kasvaa vähän isommaksi.

Miten ihmeen piilossa te siteitä säilytätte, jos lapselle pitää erikseen kertoa mistä ne löytyy? Mulla ainakin on vessankaapissa, samassa missä vessapaperia, eiköhän lapsi ole ne siellä nähnyt.

En ymmärrä miksi lapsen pitäisi kertoa äidille, että kuukautiset ovat alkaneet. Se on lapsen yksityisasia, mitä se äidille kuuluu. Varsinkin kun tietää, että se on monelle aluksi nolo asia, vaikka syytä ei olekaan, niin eikö ole ihan ymmärrettävää, että lapsi ensin sulattelee asiaa itsekseen ja kertoo sit jos haluaa.

Minä juoksin samantien kertomaan äidilleni kuukautisten alkaneen. Ei tosin ollut vaihtoehtoja, sillä olin lähdössä viikoksi toiselle puolen Suomea leirille. Onneksi alkoi lähtöaamuna eikä paria päivää myöhemmin. Tosin leirillä oli aika tyhmää, kun en päässyt saunaan enkä kehdannut suihkuunkaan mennä verta valuvana - varsinkaan, kun pojat kurkki suihkuun koko ajan ja kaiken lisäksi alueella oli ainoastaan ulkohuussi. Ei siitä onneksi mitään traumoja jäänyt ja onneksi vuoto oli suht vähäistä alusta huolimatta.



E-pillereistäkin juttelin ensin äitin kanssa ja itse asiassa äiti minulle ajan neuvolaan varasikin, kun en tahtonut koulusta soittaa ja varata aikaa. Olenkin kuulemma ollut poikkeuksellisen hölösuu ja avoin selittämään asioistani - siskoltani saa oikein nyhtää tietoa mutta mm ihastukseni oli äidilleni aina tuttuja jutuistani :D

Oikeastaan kiinnostaisi tietää asiasta hieman enemmän, mutta miten ottaa asia äidin kanssa puheeksi? Äiti on kyllä jotakin sanonut, mutta yleensä hän ohittaa kyseisen asian vain sanomalla "kyllä sinä sen tiedät". Valkovuodot minulla on alaknut jo kaksi vuotta sitten.

Äiti oli joskus kolme vuotta aiemmin kertonut kuukautisista saunassa eli ollessani noin 10-vuotias. Kun kuukautiset sitten alkoivat ollessani 13-vuotias, häpesin asiaa. Äiti löysi verisiä pikkuhousuja pyykkikopasta ja otti asiaan puheeksi. Minua nolotti kamalasti, en tiedä miksi.

Välit äitiin olivat hyvät ja läheiset, mutta en vaan jostakin syystä kehdannut kertoa.

Oma tyttöni on nyt 10-vuotias ja aika ujo, kuten itsekin olin ja luulen, että kun hänellä alkaa kuukautiset käy aivan samoin.

äidilleni ikinä. yritin kyllä, mutta en vain uskaltanut millään. piilotin likaiset alushousut ja pesin käsin myöhemmin. aluksi käytin talouspaperia, myöhemmin uskaltauduin ostamaan siteitä. olin silloin 11v. äiti sai tietää kuukautisista kun olin 14v. oltiin lääkärissä ihan muun asian takia, ja lääkäri kysyi asiaa. äiti ei ikinä kommentoinut sitä mitenkään.

ja meillä on ihan hyvät välit, perheessämme vain oli lievä "vaikenemisen kulttuuri".

Meillä äiti hoiti homman hienosti, puhui aikoinaan asiasta ja näytti laatikon josta löytyy siteitä sitten kun tarve vaatii. Ei mitään ihmeellistä asiassa, äiti oli varautunut ja siten minäkin. ei ylimääräistä hälyä tms.

ei ollut mitenkään läheiset välit vanhempiin, enkä halunnut mistään sukupuolielimiini (no, silloin en ihan tuolla sanalla ajatellut, mutta kuitenkin YKSITYISYYS oli se, mitä mietin) kertoa heille. Sai sitten jossain välissä selville kun en ollut saanut alushousujani pestyä ihan valkoisiksi ja oli pakko laittaa ne pyykkiin.



Mutta pelkästään tuo yksityisyys voi olla sellanen syy, ettei halua kertoa, siis kenellekään. Tai sitten mieluummin kertoo jollekin samassa tilanteessa olevalle.

Mun äiti taisi luulla vielä kun muutin pois kotoa (15 v.) ettei mun menkat oo alkanu. :)



Käytin kuitenkin aina sen siteitä, ei tainnu huomata että niitä meni enemmän kuin aikaisemmin. Nyt ku mietin, niin tuskin itsekään olisin sideaikoina huomannut.

Oli 12-v kun menkat alkoivat, enkä saanut kerrottua asiasta äidille. Jotain puoli vuotta meni tunkien paperia housuihin, ilmaisten näytteiden avulla ja pihistäen äidin siteitä. Ikinä en olisi kehdannut ostaa niitä itse. Sitten äiti tajusi ja toi minulle siteitä. Veriset pikkuhousut ja lakanat ahdistivat minua todella paljon, asia hävetti hirveästi.



Meillä äiti oli kyllä puhunut asiasta etukäteen, ja näin jälkikäteen ymmärrän, että pinnisteli kovasti yrittäen suhtautua luonnollisesti asiaan. Todellisuudessa tuntui, että helpointa oli, jos intiimeistä asioista ei ikinä puhuttu. Vaikenemisen kulttuuri meilläkin.

siis niin kuin yhtään mistään. Sitähän ensimmäisenä kauhistuinkin että voi ei nyt ne alkoi, seuraavaksi äiti kuuluttaa innoissaan kaikille kummeille ja mummeille että meidän tytöstä on tullut nainen :DD Ja raahaa kauppaan esittelemään koko sidevalikoiman... Kerroin silti, äiti oli melkein asiallinen mutta hävetti kuitenkin. Jos olisi ollut vaikka isosisko esimerkkiä näyttämässä olisin varmaan säästynyt paljolta... Silloin 14-vuotiaana tuntui siltä että melkein kaikki mitä äiti teki oli maailman nolointa. Nykyään olen itse ihan samanlainen sekopää, säälin jo nyt tulevia lapsiani :D okei, ehkä yritän vähän hillitä.



Kannattaa muistaa että teinit on perustemperamentista huolimatta kaikki aika samanlaisia ja nolostelevia näiden asioiden suhteen - vaikka niitä olisi kuinka jauhettu koulussa ja kotona. Hyvä että puhutaan, mutta ei kannata odottaa ihmeitä teinin suunnalta keskustelunavausten suhteen... Tärkeintä on että kotona vallitsee ilmapiiri jossa voi avata suunsa ilman että tarvitsee pelätä mitään häpeärangaistusta.

tiesin kyllä kuukautisista, mutta kun ne alkoivat, luulin että olen sairas, jokin on rikki, kun valuu verta. en tajunnut mistä se valuu ja miksi.



menin aamulla vessaan ja kauhistuin kun pönttö oli aivan veressä. luulin kuolevani tai jotain (ei ollut kipuja). huusin äiti äiti tule käymään.



äiti heräsi ja tuli kärttyisnä, osoitin pönttöä (seisoin sen vieressä naama valkoisena kauhusta) sormella ja äiti kurkkasi sinne.



äiti sanoi "kuukautiset?" ja minä nyökkäsin ja tajusin samalla, että nehän nää on, ei mulla olekaan perse rikki :D



sitten äiti toi siteitä ja selitti niistä jotain ja kyseli olenko kipeä. no en ollut, enkä ole koskaan ollut kipeä.



olin 11-vuotias ja vieläkin naurattaa se silkka kauhu kun näin verisen pöntön. luulin oikeasti että jokin on rikki.

En minäkään kertonut äidilleni kun minulla alkoivat kuukautiset, koska ei siihen minusta ollut yksinkertaisesti tarvetta. Siteitä meiltä löytyi ilman etsimistäkin. Kun äiti sitten huomasi, että minulla oli alkanut ne, oli vähän epämukava olo, koska silloin alussa minua inhotti kuukautiset, mutta ihan hyvin sitä silti nykyään pärjätään... Minusta siinä ei ole mitään ihmeellistä olla sanomatta äidilleen tuosta.