Huhtihurmurit elokuussa

Onnittelut Marja80 plussasta! :)



Villis86, olen myös miettinyt tuota liikkumis asiaa. Harrastan lenkkeilyä ja salilla tulee käytyä välillä töiden lomassa.. Olen saanut sen käsityksen että ihan normaalisti voi alkuaikana jatkaa, ellei sitten tule mitään oireita. Lopetettava jos sattuu, alkaa pistämään tms..

Mutta luultavasti en uskalla ihan maksimitreenejä vetää, sillai että tietää tehneensä, mutta ettei aivan ole piipussa.



AnnaNannalle edelleen paljon voimia! Menisipä viikko nopeasti..



Malluna,5+? LA 15.4(tarkentuu vielä)

Voimia AnnaNannalle, toivotaan, että kaikki olisi hyvin!



Lämpimät tervetulotoivotukset uusille plussanneille :)



Täällä suunnalla ei mitään uutta, ei siis yhtään mitään.. Hassua, ehkä pitää vaan olla tyytyväinen :D Mulla on ensi maanantaina neuvola varattuna ja siitä kuukauden päästä np-ulta Jorvissa, miten ihmeessä sitä jaksaa odottaa sinne asti??



Kävin eilen moikkaamaassa mun 4kk ikäistä kummipoikaa.. Pidin poikaa sylissä koko päivän ja en olisi raaskinut hänestä luopua ollenkaan .. Tulipas kova hinku saada oma masukki syliin suukoteltavaksi :)



Tsemppiä teille pahoinvoiville, jospa se helpottaa muutaman viikon päästä! Täällä oireita odotellessa



Terkuin, Heikkulin rv 7+0

Perjantai 13. taitaa sittenkin olla onnenpäivä! Käytiin aamulla varhaisultrassa ja siellä näkyi syke! Viikkoja vastasi eli tänään 6+2 ja laskettu aika näillä näkymin 6.4. (miehen syntymäpäivä!)



Olin jo varautunut kahden keskenmenon jälkeen siihen, että lääkäri sanoo jotain ihan muuta....

Kahdella edellisellä kerralla ei sykettä näkynyt, vaan olivat menneet kesken viikoilla 5-6.



Sitäkin hienompi juttu, vaikka toki tässä voi tapahtua ihan mitä vaan vielä...



Luin joskus, että jos ultrassa näkyy syke, niin keskenmenon riski on pienempi, tietääkö joku asiasta enemmän?



Terveisin Hookatti 6+2

..ja tervetuloa joukkoon :)



Ensinnäkin, mäkin tein ihan saman empiirisen tutkimuksen eilen, kuin Aprillivauva: "Olen huomannut, että vaikka syöminen on aika tuskaisaa ja sen jälkeen on n. puoli tuntia kamala olo, niin sen ajan kun kestää oksentamatta, niin tuntee olonsa ihan hyväksi taas jopa pari tuntia."

Tajusin myös, miksi eilisen aamun aloitin oksentamalla, mutta tänään on taas ihan ok olo. Söin nimittäin toissailtana ison nacho-lautasen kun istuttiin terassilla, kera jalopenojen ja salsakastikkeen...huh, viisas veto, vai mitä! :D

Kun taas eilen söin töiden jälkeen vain omatekoista, suht neutraalisti maustettua jauhelihakastiketta.

kaikkea sitä oppii tän esikoisraskauden aikana.



Näin ihan sieluni silmin ton Aprillivauva:n tilanteen, kun huutelet pää vessanpöntöstä että "odota kulta, äiti oksentaa, ihan kohta saat hilloa puuroosi!" :-D voi näitä alkuraskauden iloja..



annaNannan piina jatkuu..:/ koita pitää lippu korkeella, tsemppiä edelleen!



villi86, kiukkuisuus on ollut täälläkin tosi vahva fiilis. varsinkin asiakaspalvelu-ammatissani en meinaa sietää yhtään pään aukomista tai tyhmiä kommentteja, tuntuu kun muuttuisin punaiseksi ja kuulen oikein kuinka suoni tykyttää päässä! ikävä kyllä oon sellainen ihminen, että on pakko sanoa takasin jos todella menee hermo..ja osaan olla aika ilkeä :/



Naanuli, joo toisaalta olen ollut myös vähän epäileväinen sen suhteen, että helpottaakohan tää huono olo koko raskausaikana. lähipiirissä on myös tapauksia, jotka on oksentanut koko raskauden alusta loppuun. huoh :(

tänään on kuitenkin tosiaan ihan siedettävä olo, joten toivo on korkeella, että pystyn edes vähän omilla elämäntavoillani vaikuttamaan tähän oloon! kaikillahan se ei niin mene, vaikka söisi pelkkiä hedelmiä koko päivän niin silti oksentaa..



Tsemppiä viikkoon toivottaa Laurau + masulainen :)



ps. taas sain aikaiseksi tällasen romaanin :O

Ja heti kättelyssä uusille onnea ja tervetulotoivotukset! =)



Ja annaNannalle voimia, peukut pystyssä että kaikki menee hyvin!



Minä jatkan melko oireetonta linjaa vieläkin. Tosin viime viikonloppuna oli molempina päivinä melkoisen huono olo iltapäivisin. Mutta epäilen että se taas yllättänyt helle teki sellaisen olon tai ainakin vaikutti asiaan. Itse en nyt enää ole noita helteitä jaksanu raskauden edetessä. Alkukesästä ei tuntunu vielä missään. Viikonlopun jälkeen ollut vain ajoittain pientä ällötyksen tunnetta. Täytyy olla onnellinen jokaisesta hyvän olon päivästä! Varsinkin teidän muiden juttuja lukiessa! Jaksamista siis pahoinvoinnin keskelle!



Mielialat on kyllä itellä vaihdellut melko tiheään. Sellasta pahantuulisuutta tai vastaavaa ei onneks ole oikeastaan ollut (pitäisi kai mieheltä kysyä niin saisi totuuden tähänkin..!). Mutta ajatukset raskaudesta sen sijaan vaihtelee. Välillä sitä jännittää kovastikin tulevaa ja muutoksia kun taas toisena hetkenä sitä on aivan onnensa kukkuloilla! Ja sitten vielä se pelko siitä että mitä tahansa voi vielä käydä.



Mutta tämä viikko alkaisikin olla yhtä iltavuoroa vaille valmis! Joten kaikille tasapuolisesti hyvää viikonloppua! =)

Kiva kun olette jaksaneet keksiä kaikkia selityksiä tälle :D Vuotoa on aikalailla ja välillä juilii tosi ikävästi. Mutta hyvähän se on, jos kesken on mennyt, että itsekseen tulisi kaikki kerralla pois. Toivon kyllä että ultraavat vaikka ei olisi arvot nousseetkaan, että näkee onko paikat siistit. Edellisen synnytyksen jälkeen jouduin nimittäin kaavintaan viikon päästä, kun osa istukkaa olikin jäänyt kiinni ja alkoi vuotaa hirveästi yhtenä aamuna. Ei ollut hirveän kiva kokemus...



Mitään en saa aikaiseksi, pitäisi soittaa tänään muutamia puheluita, mutta saattaa jäädä soittamatta... Lisäksi pitäisi alkaa tehdä yhtä tutkimukseen liittyää kirjallista hommaa, enkä ole senkään eteen saanut mitään tehtyä. Eipä tässä nyt mikään maailman paras olokaan ole, mutta kai sitä nyt silti voisi jotain yrittää. Kun ne on kuitenkin tehtävä. Jospa jaksaisin viikonloppuna vaikka.



Onko teillä kellään kotona verenpainemittaria? Mulla on töissä/koulussa ja nyt lainasin anopilta, kun hiukka ihmetyttää kun yläpaineet on alle sadan. Lieneekö tuon kuumuuden syytä vai jotain nestehukkaa, kun normaalisti ovat kyllä olleet ylempänä...



Kiva, että olette muut jo saaneet ultrassa elonmerkkejä näkyviin!



Mulla kanssa auttoi viimeksi myöhemmässä vaiheessa pahoinvointiin syöminen, mutta aluksi muistaakseni ei. Mutta luullakseni justiin joku sellainen viileä ja raikas ja kevyt syöminen lienee helpointa :)

villis ja laurau: täällä myös kiukkuisuutta, hyvinkin paljon. Tuntuu että kaikki ottaa päähän tosi paljon. Onneksi ei tarvii olla töissä kun vois olla et asiakkaille tulis sanottua pahasti :)



hookatti: mulle on kans joku sanonu et jos noi sykkeet näkyy ultrassa niin pienempi riski km:lle. mut ikinähän ei voi tietää miten käy... muistaakseni neuvolassa sanoivat lääkäri ja terkka.



janna: täällä myös mietityttää kovasti raskaus ja miten sitä pärjää jos ja toivottavasti kun kaikki menee hyvin. Erittäin iloinen olen toki mutta välillä vaan sitä alkaa miettiä kaikkea. aika lailla samat tunteet kuin sinulla. hormoonit...



annananna: ei kuulosta kivalta. kuulostaa kovin tutulle tuo vuoto. toivottavasti nyt kuitenkin olisi jotain normaalia vuotoa eikä km. tsemppiä!



itselle ei mitään erityistä. alkaa tosin tuo mun kiukuttelu suututtaa itseänikin. toivottavasti mies sentään uskaltaisi tulla töistä kotiin... pitäis varmaan oikeasti lopettaa nuorimman imetys jotta tää tunnemyrsky edes vähän helpottaisi. en muista et koskaan aiemmin olisi ollu mitään vastaavaa. voi kun se imetyksen lopetus olisikin niin helppoa.



huomena olis yhdet synttäribileet jonne inhottaa mennä. tai siis ihana mennä mutta ärsyttävä katsella kun kaikki on kuitenkin ihan naamat. ja yrittää sit pidellä ite pokkaa siideripullo (jossa limua tms sisällä) kädessä.



vatsa on ihanasti turvoksissa. rintareppu ei mahdu enää vanhoilla säädöillä kiinni. tän huomasin jo kaksi viikkoa sitten ja se herättikin ekat epäilyt raskaudesta...



liikunnasta on ollu puhetta: mä taidan tyytyä ihan kotipihan hyötyliikuntaan, haravointiin ym lasten kanssa touhuamiseen. laiska mikä laiska. todennäköisesti painoa tulee taas se 20kg lisää ja siitä varmaan tulee sanomista neuvolassa. ärsyttää jo valmiiksi. helpottaa kyllä kun tietää että aiempien raskauksien jäljiltä paino on myös tippunu 2-3kk entiseen.



joku kyseli verenpainemittarista. mulla on "lainassa". mulla normaalisti kotona yläpaine jotain 100 ja jossain muualla mitattuna 140... jännitän siis ihan mielettömästi neuvolan mittauksia.



ootteko muuten kertonu jo raskaudesta lähipiirille/ kavereille? mun on tehny tosi paljon mieli parille kertoa mutta vielä oon onnitunu olemaan hiljaa, saa nähdä kuinka kauan...



tulipas romaani... aurinkoista viikonloppua kaikille t: viivi rv 5+2



ps. katsotaan nyt monta kertaa tää vieti tulee näkyviin... ehkä ihan vähän tökkii tää lähetys...

Tervehdys ja Onnellista odotusta uusille!



Annanannalle tsemppiä! Toi on kyllä ikävää, jos on km. Itse koin keskenmenon viime syksynä ja ei se mikään ihan helppo juttu ollut - varsinkaan henkisesti. Ehkäpä siitä syystä nämä mun pelot...



Hiukan alkaa kyllä kieltämättä huolestuttamaan tämä oireettomuus. Tiistaina saan sitten varmuuden, että mitä on meneillään, sillä olen menossa silloin ultraan. Kyllä jännittää. Oletteko muut menossa varhaisraskauden ultraan? Mä meen nyt 7+ viikolla ja toivon, että jotain näkyis.



Mukavaa ja aurinkoista viikonloppua! Taidan pakata ja lähteä möksälle:)

Haleja AnnaNannalle ja voimia!



Mulla on tänään aivan järjetön turvotua päällä, omat housut ei mahtunut kiinni, kun lähdin töisä.. Kiva yrittää t-paitaa nykiä alaspäin, jotta kukaan ei huomaa napin olevan auki :p



Mun tekisi mieli myös hirveästi mennä varhaisultaan, jotta saisi vahvistuksen sille, että kaikki on hyvin. Toisaalta mun ystävän äiti on naistenklinikalla erityislääkärinä (äitiyspoliklinikalla) ja sanoi, että ennen rv 12 tehty ulta ei takaa mitään muutamaa tuntia eteenpäin. Toisaalta oman mielenrauhan takia olisi ihana kuulla sydänäänet jo tässä vaiheessa.. Huoh.. Odotan nyt sitkeästi kuitenkin sinne rv 12 ultraan....



Liikuntaa olen yrittänyt jaksaa harrastaa, ja ollaankin miehen kanssa käyty kävelyillä. Muuta en nyt ole laiskuuttani jaksanut :p veetoan mun työhön; se on tosi fyysistä ja kuluttaa paljon kaloreita :D



Joku kyseli ystäville kertomisesta: Kerroin mun yhdelle parhaalle ystävälle, kun hän oli yrityksessäkin mukana jännäämässä :) Olen myös hänen toisen lapsensa kummi ja sain myös kuulla heti, kun hän odotti pientä kummipoikaani! Toiselle ystävälle oli pakko tunnustaa; hän soitti 30min sen jälkeen kun olin tehnyt positiivisen testin ja kysyi suoraan joko olen raskaana. Hän oli nähnyt unta, että oli meidän vauvan ristiäisissä :) En tiedä, oliko tuo uni kammottavaa vai upeeta (hänellä on joku kuudes aisti??)



Omalla osastollani kerroin työkavereille, koska työni on siis painavien laatikoiden nostelua yms, ja jotta he ymmärtäisivät, kun en halua painavimpia/raskaimpia tehtäviä tehdä...



Joku onnekas pääsi viikonlopun viettoon.. Mulla jatkuu vielä viikonlopun yli työt :(



Heikkulin 7+0

kun tää pahoinvointi on niin kokonaisvaltaista mulla. se on siis ympärivuorokautista ja pääsääntöisesti yhtä kamalaa koko ajan. kun menen nukkumaan on kamala olo, kun herään yöllä vessaan on kamala olo, kun herään aamulla on kamala olo, kun yritän syödä on kamala olo..koko päivän, ihan mitä tahansa teenkin, on hirveä olo :( mua oksettaa tietokoneella olo (pakko käydä kuitenkin joka päivä kattomassa nykyinen tuki ja turvani, eli vauva.fi:), lukeminen, bussissa olo, syöminen, siivoilu..ihan kaikki normaali toiminta. kertokaa nyt lohdutuksesta, että edes jollain menee yhtä huonosti kun mulla? :D



miten te muut jaksatte tätä? miten te pystytte käymään normaalisti töissä? tänään oli pakko ottaa saikkupäivä, kun en vaan päässyt vessasta aamulla pois..sittenhän alkoi kiukku-itkukin että "tästä ei tuu mitään!!!#¤!!=?%#!"

ääh :( en todellakaan ymmärrä miten pystyn olemaan vielä töissä jatkossa jos tää ei helpota..



kertomisesta: tänään oli pakko miehen kertoa työkaverille (ollaan siis samassa paikassa töissä), miksi en päässyt aamuvuoroon..ja kaikki muutkin tuntuu siellä jo arvailevan kun en pysty tätä kituvaa olotilaani piilottamaan. tänään on pakko soittaa vielä pomolle, ja selittää miksi en päässyt töihin, joten sekin saa sitten tietää. toivottavasti ei lähe jutut liikkeelle, koska inhottavaa olisi selitellä, jos vaikka km sattuisi tulemaan.

muille ei olla siis vielä kerrottu, kuin vanhemmille.



eikö sanota että nainen on kauneimmillaan raskaana? se ei taida koskea näitä ekoja viikkoja, koska musta tuntuu että mä näytän kuolemaa tekevältä mummolta..



huoh :(

piti tulla vastaamaan :)



Et oo ainoa joka voi huonosti 24/7. Tosin oksennus tulee vaan aamuisin mutta äklötys jatkuu läpi vuorokauden. Eilen lohdutin itteeni et JES, enää 6 viikkoa jos menee samal kaaval ku eka raskaus. Sitten alkaa närästys :)



Tähän kyllä jollain tavalla tottuu että ällöttää 24/7, sille kun ei oikeen mitään voi. Täytyy vaan yrittää kokoajan miettii jotain muuta kun oloa...



Mä kokeilin niitä pahoinvointirannekkeita. Ne siis on sellaset lääkeaineettomat joustavat kangas rannekkeet mis on muovipallot jotka painaa ranteen akupisteitä. Mä aluks luulin että niistä oli jotain hyötyä kun oli pari tuntia ihan hyvä olo. Taisin vaan haluta niiden auttavan niin kovasti että pari tuntia kesti lumevaikutus :) Sitten alkoi taas ällötys ja aamulla oksensin rannekkeet käsissä. Että sellaset rannekkeet!!



Jos joku haluaa kokeilla niin voin laittaa vaikka postissa tulemaan ne pientä korvausta vastaan. Hintaa niillä oli kuitenkin 20e :)



Niin ja vielä tosta kauneimmillaan olosta. Ei päde ainakaan muhun :) Olin koko ekan raskauden ajankin ihan räjähtänyt, väsynyt ja turvonnut valas. Odotin kuin kuuta nousevaa raskausolotilan loppumista ja vannoin etten enää ikinä halua olla raskaana. Ja kun jotkut kehuvat olevansa elämänsä kunnossa raskauden ajan niin taitaa nekin odottajat olla aika harvassa :)

Huh, kiitos vastauksesta. Oonkin lueskellut, että ainakaan sulla ei kovin hyvin myöskään mene..ja tosi lohduttavaa kuulla kokemuksia ihmiseltä, jolla on jo edellisestäkin raskaudesta omaa kokemusta.



Mä en edes viitsi harkita sitä pahoinvointiranneketta, kun tiedän ettei se auta mitään ja menee rahat taas hukkaan. Hehkutin siis noita homeopaattisia imeskeltäviä "helmiä", mitä ostin pahoinvointiin, ja tais niilläkin olla vaan ekan päivän lumevaikutus muhun, koska tosiaan oksensin seuraavana aamuna ja oli melkein entistä pahempi olo. Että joo, se niistä taikatempuista. Kärsitään nyt se 6viikkoa ja yritetään suhtautua tähän..jotenkin...mut hulluks meinaa välillä tulla!



musta tuntuu että toi kauneimmillaan olo ei tule pätemään muhunkaan missään vaiheessa..



HUI kun tuli kova ukkonen nyt tänne, pakko lähteä koneelta pois ja kaikki sähkölaitteet irti seinästä :O iik, en tykkää yhtään kun muutenkin näin herkässä tilassa koko ajan!

Mies lähti sitten tänä aamuna. Ei tietoa milloin nähdään seuraavan kerran. Toiveissa olisi, että ei mene jouluun asti, mutta takeita ei siitäkään.

Samaan syssyyn alkoi sitten pahoinvointikin vähän rankempana. Vielä en oksenna läpi päivää, mutta olo on melkoisen öklö. Lisäksi joka paikkaan sattuu ja kutittaa. Olen raapinut jalkani mustelmille :-O

Miten minä tästä yksinäisyydestä oikein selviän? Ehdotuksia otetaan vastaan.

ei karannut muuten... Nämä faktat taitaa löytyä vähän liian kaukaa toisesta ketjusta että voisi olettaa kaikkien muistavan. Ja viikkoja oman arvion mukaan nyt 5+3.

pahoinvoinnista kuulostaa aivan samalta, kuin mitä koin esikoisen kanssa. Tässä raskaudessa vaikuttaisi olevan välillä pieniä pahoinvoimattomia hetkiä, jotka antavat suunnatonta helpotusta. Mutta tosiaan, esikoisen kanssa oli paha elämä, juuri tuolla tavalla kuin kuvaat :( En osaa vinkkejä antaa, ei kai siihen oikeastaan mikään auta. Sen kyllä muistan, että kun pahoinvointi sitten väistyi, olo oli taivaallinen koko loppuraskauden. Sitä samaa toivoin sulle!

muistan kun kirjoitit aiemmin, että miehesi lähtee jopa vuodeksi (?) ulkomaille hommiin..

on kyllä tosiaan huono hetki lähteä, mutta minkäs näille elämänmuutoksille voi! paha tilanne molemmille, mutta sulle tietysti erityisesti.

jos yhtään lohduttaa, niin minunkin mies lähtee syyskuussa kuukaudeksi pois - joo, eihän se ole mitään verrattuna tuohon sun aikaan, mutta pystyn edes jollain tapaa ymmärtämään sua. mulla ahdistaa se, että jos/kun tää pahoinvointi jatkuu samanlaisena vielä pitkään, miten ihmeessä kestän sitä täällä kaikessa ykisnäisyydessäni?

sun täytyy yrittää vaan heti kun olo vähän paranee, alkaa näkemään paljon ystäviä, läheisiä ja perhettä. aikaa ei saa kulumaan nopeammin, mutta yritä nauttia jokaisesta hyvästä hetkestä. voimia ja hyvää oloa sulle!



hyi mitä ihmettä...otin äsken jotain mysliä jota yritin rahkan kera syödä, mutta se maistui ihan oksennukselta. en ole edes oksentanut (vielä) tänä aamuna, joten se maku ei ole mun suussa vaan tossa myslissä! hyi että! :O oksennus vainoaa mua tai sit mä oon tulossa hulluksi..



voi että mä odotan jo niitä raskauden hyviä aikoja - varmaan te kaikki muutkin :) sitä, kun masu jo vähän näkyy, on hyvä olla ja kaikki alkaa vähän tasottumaan pään sisällä. tottakai sitten on edessä vielä kaikki hormoonimyrskyt ja lihominen ja närästys, mutta sitä välivaihetta odotellessa... :D



tänään yritän olla positiivinen vaikka olo olisi mikä! jospa onnistuisin siinä edes jotenkin.

samaa muille tuleville mammoille toivoo

Laurau 7+

Nisar! aika menee kuiten loppupeleissä todella nopeaa. Kun on jotain, minkä vuoksi jaksaa odottaa se helpottaa oloa, ja mieti sitä tunnetta sitten, kun mies palaa! voi sitä ihanuutta :) silloin on jo masuki näkyvissä

tämä jotenkin pätkii, kirjotin piitkän jutun tänne, mutta tuli vain tuo pieni osa kirjotuksista! voi harmitus..



no siis, luulin jo, että pahaolo vähän helpotti, mutta eilen sain halailla vessanpönttöä, kun olin saanut syötyä pari lusikallista ruokaa.. ja tehtiin vielä herkku ruokaa avokin kans!!!

huomenna on eka neuvola, mennään miehen kanssa sinne ja ihan hyvillä mielen :) perjantaina on varhaisultra, jolloin saans en odotetun "oikean todisteen" :D

Tänään plussasin (viikon varmuuden jälkeen ;) ) ja ajattelin että kun kerran heti eksyin tänne lukemaan teidän kirjoitteluja niin miksen ilmoittautuisi mukaan.

Viikkoja on 4+ ja LA 21.4. Pikkuvitosta odotellaan, isommat lapsukaiset on 7v, 6v, 4v ja 2v.

Oireista huomasin tälläkin kertaa selvästi että mahassa matkustaa joku: mahaa on turvottanut jo viikon, heikottaa, väsyttää, treenipuhti on poissa ja vatsaa vihloo (kohdunkannatinkipuja). Ja mies huomautteli kireästä pinnasta ;)

Pahus, ruokavalio on mietittävä uusiksi, koko viikon on tehnyt mieli maksalaatikkoa mutta jätin väliin ja niin joutuu nyt tekemäänkin vielä pitkään. Pitää selvittää myös saako lisäravinteita käyttää (tietääkö joku?), lähinnä palautumisvalmisteita olen aiemmin käyttänyt mutta osassa on ainakin kiellettyjä makeutusaineita.

Ihanaa, meille tulee toinenkin kevätvauva! :) (tämänhetkinen kuopus on syntynyt toukokuussa)



Shelley (ikää 31 ja miehellä 33)

Hei!



Täällä on plussatestissä saatu positiivinen tulos ja huhtikuista vauvaa odotellaan, vaikkakin fiilis on välillä epäuskoinen kun raskaus ei vielä tunnu niin todelliselta. Pahoinvointi ei ole vielä alkanut edes eli jännityksellä toivon että kaikki on hyvin.



Laskettu aika olisi 13.4. Minulla on jo kaksi lasta 4v ja 1v vanhoja ja kolmekymppisiä ollaan miehen kanssa.