Minkä ikänen vauva pitää "uskaltaa" antaa hoitoon esim isovanhemmille?

esikoinen 9v

Ihan selvästi on käynyt ilmi.

Koskaan eivät ole ehdottaneet voivansa hoitaa esim. vaipanvaihtoa kyläreissulla, ja kanniskelu on sitä yhdessä asennossa kuljettamista/odottelua kun äiti syö tms. Joten ei tulisi mieleenikään edes kysyä ottavatko hoitoon vauvaikäistä.



Isommat lapset sitten menevät siinä vaiheessa kun itse tahtovat tai jos vanhemmat tarvitsevat lastenhoitajaa syystä tai toisesta ja isovanhemmat haluavat auttaa.



terveisin eräs ehkä hitusen katkerakin tästä asiasta. Mutta vain hitusen.

Vaikeaa? Kenelle? Sinulle?

niissä, joiden mielestä jokaisen vanhemman on velvollisuus kyörätä nappulansa asap hoitoon isovanhemmille. Onkohan kirjoittajana ap (mummo?), vai joku sellainen äiti, joka on itse kokenut mukavana ja hälläväliä-juttuna sen, milloin vauvansa antaa toisten hoitoon ja potee huonommuutta, kun huomaa, että kaikki muut eivät ole yhtä höveleitä. Tarkoittaen ilmeisesti sitä, että lähes suoraan synnäriltä on vauva ollut hoidossa säännöllisesti kenellä tahansa. "Koska kuka tahansa osaa hoitaa vauvaa".



Sori, mutta minä ainakin hyysään lapsiani ihan hyvällä omallatunnolla sen verran, että olen tarkka siitä kuka heitä hoitaa ja milloin, tai hoitaako ylipäätään. Itse olen heidän paras hoitajansa, valitettavasti ilmeisesti joidenkin mielestä.

Äiti (ja isä) nyt kuitenkin on pienelle se ihan paras hoitaja, ja sä olet kyllä omituinen jos sitä et tajua tai sen haluat kiistää. Mikähän sun ongelma tässä nyt onkaan bersserwisser? Etkö ole saanut määräiltyä jonkun pikkuvauvaa itsellesi hoitoon aina niin halutessasi vai mikä on?



Tottakai moni tarpeen vaatiessa varmasti hoitaakin toisten lapset ihan ok hyvin, mutta vanhempien ei tässä asiassa PIDÄ YHTÄÄN MITÄÄN. Sitähän tuossa oudossa aloituksessa kysyttiin. Esimerkiksi joku mummi on ne omat pienokaisensa jo aikoinaan hoivannut, ja hän siis jättäköön määräilyt väliin muiden perhe-elämien suhteen. Mikäli haluaa pysyä väleissä. Niin se nyt vaan menee.

Meillä lapset menee mummolaan, kummille koska siitä tulee mukava side.



Vauvalle riittää syli ja että nälkä ja märkä vaippa vaihdetaan kuivaan, mitö isompi ja vahempi kosketusta kyläpaikkaan, sitä isompi vierastus.

ja ymmärtää, mitä se toive tarkoittaa. Ei lapsi tarvitse ketään muita hoitajia kuin vanhempansa eli ei mene rikki, vaikka ei olisi koskaan hoidossa missään. Sen sijaan lapselle on hyväksi paljon kanssakäymistä erilaisten ja eri-ikäisten kanssa, mutta se ei edellytä mitään hoitosuhdetta.



Hirveän harva käy tapaamassa omia lapsuusaikaisia hoitajiaan tarhassa tms., mikä kertonee siitä, että hoitosuhde ei ole kovin vahva suhde.

jos joku ei halua antaa lastaan hoitoon muille tai ei koe sitä tarpeelliseksi. Enemmän mua ihmetyttää se että osa niistä joiden lapset ei ole koskaan hoidossa esim. isovanhemmilla eivät ymmärrä niitä joiden lapsi tai lapset ovat joskus yökylässä. Kaikki eivät tietenkään ajattele niin mutta jotkut. Mun mielestä kumpikin menettely on ihan ok.

ole mitään pakkoa antaa lastaan hoitoon. Jokainen perhe tekee kuten itse haluaa, eikä se kuulu muille pätkääkään.

Jos vanhemmat jaksavat itse hyvin hoitaa, ei liene mitään syytä.

Entä jos mummola ei halua ottaa lasta hoitoon? Onko pakko?



Nro 6. Kuka puhui ettei jaksa hoitaa? Silloinko hoitoon voi antaa jos ei enää jaksa???

Entä jos mummola ei halua ottaa lasta hoitoon? Onko pakko? Nro 6. Kuka puhui ettei jaksa hoitaa? Silloinko hoitoon voi antaa jos ei enää jaksa???

jos jaksaa itse hyvin hoitaa ja se on jopa kivaa? Vauva ei sitä hoitosuhdetta tarvitse, ei isovanhempi eikä äiti tai isäkään. Vauva pärjää varsin hyvin silloinkin, kun ainoat hoitajat ovat isä ja äiti ja isovanhempikin kestää sen, että saa olla vauvan kanssa olematta hoitaja.

etteikö isovanhemmat tai muut tutut osaisi vauvaa hoitaa, mutta ajattelenkin vauvaa, joka tuntisi olonsa mahdollisesti hylätyksi. Kyse ei siis hoitajien taidoista, vaan ihan vauvani tunteista.

on 4-viikkoinen vauva, eikä mitään tarvetta juuri nyt hoitajalle. Isovanhemmat haluaa kovasti lasta hoitoon, ei siis niin että viettäisimme kaikki aikaa yhdessä, vaan että minä menen jonnekin muualle. Minä en uskalla antaa lasta heille, koska monivuotinen kokemus on osoittanut, että he tekevät kuitenkin omin päin erilailla kun on sovittu koska ovat sen katsoneet parhaaksi.



T Äiti

oli tosi pienenä ensimmäistä kertaa isovanhemmilla hoidossa, tarkkaa ikää en muista mutta olisko ollu edes 2kk. Ja ollut sen jälkeen usein, ei mitenkään joka viikonloppu mutta ehkä noin kerran kuussa.

Eikä siksi, että haluaisin itse päästä mihinkään baareihin tms. vaan siksi koska isovanhemmat haluavat olla hänen kanssaan ja siksi, että lapsi on huono nukkumaan öitä (herää n.5-7kertaa yössä ja saattaa olla reilu tunnin putkeen hereillä) ja tarvitsen myös itse unta.

Lapsi siis nyt 10kk ja rakastaa isovanhempiaan ja enoaan ja nauttii heidän seurastaan. Miksi siis en antaisi lasta heille yökylään?



Mutta en ihmettele, jos muut eivät näe tarpeelliseksi tai halua antaa lastansa hoitoon. Jokainen tekee itse päätöksensä ja se on jokaisen oma asia.

Eli oletuksesta, että vain he osaavat hoitaa lasta.



Meillä viidestä lapsesta kaksi (eli sisi 2/5 osaa) oli alle vuoden ikäisinä luonteeltaan sellaisia, että he huusivat kuin pistetyt possut, jos heidät jätti perheen ulkopuoliselle hoitajalle. Joten ei jätetty :). Kolmea muuta sitten kylläkin vastaavassa iässä.



Toki on eroa myös siinä, kuinka usein näkee isovanhempia. Jos näkee mummia joka päivä, tai edes kerran viikossa, lienee vierastus automaattisesti pienempää kuin kerran kahdessa kuussa tai pari kertaa vuodessa nähtäessä.