En anna 4-vuotiaani ulkoilla yksin, lapsi ei saa kavereita.

Ja sä päästät 3-vuotiaan ulos tuntemattomien 5-ja 6-vuotiaiden kanssa?

tyttö täytää marraskuussa 4 ja muutettiin juuri rivitaloon kauhean muutaman kk vuokrakerrostalo asumisen jälkeen.

ekana päivänä kaksi lasta tuli hakemaan jo tyttöä leikkarille ja päästin tytön, tyttö niin odottanut et pääsee ulkoilee itsekseen. leikkari on aivan meidän takapihan edessä. kysyin niiltä kahdelta lapselta jotka olivat 5 ja 6v että mitkä niitten rajat ovat ja kertoivat olevan juuri tuo leikkari ,siitä ei saa poistua joten ajattelen että ovat turvallisia kavereita. tyttö käy kyllä vähän väliä omassa pihassa meille jotai kertomassa ja lähtee taas sitten, on niin innoissaan=) en tod.veisi tätä tunnetta lapselta joka tuntee itsensä tärkäeksi kun saa itsekseen ulkoilla.kai se riippuu ihan lapsen kehityksestä miten osaa olla ulkona.

en mäkään kyl missää kerrostalos tai edes omakotitaloalueella jossa naaprin pihaankin voi olla monta kymmentä metriä niin päästäis yksin.riippuu ihan pihapiiristä.meillä aivan ihana koti nyt=)!!

Ja sä päästät 3-vuotiaan

vaan hylättyjä lapsia, jotka etsivät sinusta turvaa.

3,5-vuotias odotella tajuttomana maassa jos ketään ei ole pihalla silloin kun yksinään ulkoilee. Ehkä se kaverittomuus johtuu sitten siitä että ollaan vasta muutettu. Siksi ihmettelenkin pihan meininkiä päästä jo 3-vuotiaat yksinään pihalle. Aiemmassa asuinpaikassamme olis jo soitettu lastensuojelu paikalle.

vaan siitä, että olette vielä vieraita.

ulkoilee yksin alueellamme, toki tämä on omakotitaloalue, mutta autolla mennään ja tullaan joka taloon, eli niitäkin liikkuu



ja sitten se ihmetyttää, et kuinka kauan lapset ovat ulkona aaamusta noin klo 10 ihan ilta klo 21 asti, kerrran ehkä mammat kutsuu ne syömään





itselläni on 5v ja en päästä yksin ulos,

kavereita on ja kaikki sankoin joukoin tulevat takaoihallemme, koska leikin seillä lasten kanssa pelataan ulko- että sisäpelejä varjn alla, piirretään vesiväreillään, luetaan kirjoja tehdään puuhakirjoja, uidaan altaassa yms



eli kyllä ne teidän 3-6v todellakin kaipaavat seuraanne



hävetkää kaikki, jotka jätätte lapsenne oman onnensa nojaan koko päiväksi, tai toisten äitien hoidettaviksi asiaa edes kysymättä , puhumattakaan vastavuoroisuuden periaatetta noudattaen



kuvitelkaapa miten käy kun kulln kullannuppunne pian on teinejä ?? huh huh siinäpä teillä sit puuhaa, kun vaippa ikäisestä ovat menneet ja tulleet miten sattuu

pihalla. Äiti ja isä valvoivat joka hetki ja hirveä komentelu joka asiasta. Oli ihan inhottava kuunnella sitä jatkuvaa räksytystä. Sitten nämä mukelot laitettiin yöunille klo 19 joka ilta, kesät talvet.



Muutti uusi naapuri ja lapsi on 3 v. Saa liikkua näiden naapuruston lasten kanssa ja tulee usein meillekin leikkimään. Mukava ja näppärä pikkupoika.



Kyllä näistä liikkuvista lapsista tulee paljon reippaampia kuin niistä, jotka on aina vahtivan silmän alla. Ja mitään ei saa tehdä, ettei vaan tuu vahinkoa.

Mun mielestä on ihan sairasta jos et päästä 5 vuotiasta yksin ulos.... taitaa tulla aika karu kokemus ens vuonna eskariin lähdöstä.

ei täällä hesassa lapset saa yksin sinne mennä, kyllä on vanhempien vietävä ja haettava lapset

pihalle päästää yksinään :D Voi kiesus sentään.

usein ilman aikuisen valvontaa, mutta hyvin ovat pärjänneet. Tietysti lapsesta riippuu paljon, esim. omaa esikoistani en olisi voinut tuonikäisenä vielä päästää ilman minua ulos, koska töni helposti muita lapsia, mutta nuorempi meni jo 3-vuotiaana pyörällä pitkin pihoja (tosin pihakatu, joten jos autoja kulkee, niin hyvin hitaasti).



En usko että siitä ainakaan haittaa on kavereiden saannin kannalta, että äiti on mukana.

ollut jo kolme v alkaen, koska on vain naapuein puskat rajana, ei siis teitä tms eikä pääse takapihalta poistumaan kuin etu pihan kautta



SOVITUSTI menee myös kaverille , joka asuu parin omakotitalon päässä meistä, mutta en halua lapseni roikkuvan toisten nurkissa aamusta iltaan, kuten alueellamme liki kaikki tekevät





minusta he syyllistyvät lapsensa heitteille jättöön, lapsi siis vaan ilmestyy ovellemme tai suoraan takapihalle , ikää 3-4v, kukaan ei kysy voiko olla ja voi olla kolme neljäkin TUNTIA eikä kukaa perään kysele ! sit voi kutsua syömään, sillä reissulla on 15 MINUUTTIA ja on taas takasin, ja ehkä sit klo 21 kysellään missä lapsi on tulisiko jo kotiin



siis onko tämä av mammojen mielestä ok ?

3-vuotiaat sotkee pyörillään pitkin parkkipaikkoja autojen välistä, välillä kurvaillaan tiellekin. Tuntikausia ovat pihalla, eikä vanhempia näy missään.

enkä ikimaailmassa uskaltaisi päästää yksin (ilman minua) ulos kerrostalomme pihalle.Itse asiassa olenkin usein miettinyt koska niin voi tehdä.Kun lapsi on 5-6v?Jos asuisimme rivarissa missä pihasta ei pääse pois, voisin kuvitella näin kesällä hänen leikkivän jos ulko-ovi olisi auki.Ja kuulisin hänen höpinänsä.

sellaisten vanhempien lasten kanssa jotka ovat niin välinpitämättömiä, että antavat 4-vuotiaitten ulkoilla yksin. En todellakaan.

sellaisten vanhempien lasten kanssa jotka ovat niin välinpitämättömiä, että antavat 4-vuotiaitten ulkoilla yksin. En todellakaan.

kostat lapsille sen, että niiden vanhemmat ei ehkä huolehdi niistä tarpeeksi. Ja nyt vielä estät lasten kaverisuhteen syntymisen. Sinä voisit olla se turvallinen aikuinen, jonka lapset muistavat isoinakin.

Meillä ainakin, kaikki naapuruston huomionkipeät lapset saa sitä huomiota, tarvittaessa välipalaa ja putsaan haavat ja laitan laastarin. Se voi olla iso juttu jollekin. Ja mulle pieni vaiva.

Ja sä päästät 3-vuotiaan ulos tuntemattomien 5-ja 6-vuotiaiden kanssa?

tyttö täytää marraskuussa 4 ja muutettiin juuri rivitaloon kauhean muutaman kk vuokrakerrostalo asumisen jälkeen. ekana päivänä kaksi lasta tuli hakemaan jo tyttöä leikkarille ja päästin tytön, tyttö niin odottanut et pääsee ulkoilee itsekseen. leikkari on aivan meidän takapihan edessä. kysyin niiltä kahdelta lapselta jotka olivat 5 ja 6v että mitkä niitten rajat ovat ja kertoivat olevan juuri tuo leikkari ,siitä ei saa poistua joten ajattelen että ovat turvallisia kavereita. tyttö käy kyllä vähän väliä omassa pihassa meille jotai kertomassa ja lähtee taas sitten, on niin innoissaan=) en tod.veisi tätä tunnetta lapselta joka tuntee itsensä tärkäeksi kun saa itsekseen ulkoilla.kai se riippuu ihan lapsen kehityksestä miten osaa olla ulkona. en mäkään kyl missää kerrostalos tai edes omakotitaloalueella jossa naaprin pihaankin voi olla monta kymmentä metriä niin päästäis yksin.riippuu ihan pihapiiristä.meillä aivan ihana koti nyt=)!!

Ja sä päästät 3-vuotiaan

no olisiko mun pitäny näille herttasille lapsille sano että tulkaa sisään niin tutustutaan ja haluan tietää teistä kaiken ennen kun lasken lapseni ulos teidän kanssa.

itsekin muistan lapsuudesta kun olin 4v ja muutettiin uudelle omakotitalo alueelle, ekana aamuna menin yksin ulos, kuljin katua pitkin ja vastaan tuli saman ikänen tyttö jonka kanssa alettiin leikkimään, olisiko pitänyt varoa toista lasta muka koska hän oli tuntematon? eikös näin ne lapset tutustu?

ja niinkuin kirjoitin, takapihamme on aivan leikkarin takana joten näin lapset koko ajan kun olin itse vauvan kanssa takapihalla, joten tyttö oli kyllä itsekseen kavereiden kanssa mutta varmasti kuulen ja näen aina jos jotain käy. ja tyttö käy 10min välein kertomassa innoissaan mitä tekevät... pitäisikö sanoa huomenna että etsaa enää mennä koska olet niin pieni vaikka kaverit hakee ulos, itse en aina pysty kuitenkaan lähteä leikkaril kököttää kun vauva unilla tms.

vanhempien valvontaa pihalla...Omat isommat muksut katsoo sen perään.muutaman kerran 5-6v. katsoi sen perään...että näin...

Kaikki 2-4 -vuotiaat on joukkona "kimpussa", jos joku aikuinen leikkii lasten kanssa. Pph:t istuu tympeinä penkeillä ja katsoo tyytyväisenä, kun toinen leikittää niiden hoidettavia.

Päinvastoin, ainakin meidän lasten ympärillä pörräsi muita lapsia juurikin sen vuoksi, että äiti oli mukana ulkoilemassa... eli kun kyse on 4-vuotiaista, se on vaan plussaa, että olet siellä auttamassa ja keksimässä tekemistä jne. Kouluikäisten kanssa nyt jo voikin olla sitä, että äitejä ei kauheasti kaipailla...

leikkimään meidän kanssa, kun olen paikalla. Haluavat kaikki näyttää jotain tai kertoa jotain (usein yhteen ääneen). Se on hiukan rasittavaakin, ulkoilisin mielelläni ainakin enimmäkseen lasteni kanssa ilman noita muita vahdittavia.

Itse kun ulkoilen taaperon kanssa, talon isommat n.4-6v:t hakeutuvat meidän seuraan. Yhdellä tuntuu varsinkin olevan äidin kaipuu, koska haluaisi kokoajan että tulen katsomaan hänen leikkiään ja temppujaan. Joudun sanomaan että nyt en kerkiä, koska omani on vielä niin tunnoton etten voi jättää hetkeksikään valvovan silmän alta. Toki jos tilanteeseen sopii juttelen ja leikinkin hänen kanssaan.

"Ei ole todellakaan ollut aikaa juosta lasten perässä ja leikittää kun on vauva ja kaikkea. "



Siis ei ole aikaa katsoa pientä lasta? ei sitten tullut mieleen ettet hankkisi enempää lapsia jos sinulla ei ole aikaa edes vahtia tätä?



Mulle tulee niin paha mieli kun luen tätäkin ketjua. Siis minkälaiset, minkälaiset vanhemmat päästää 3-4v yksin ulos? En voi ymmärtää, en käsittää. En vaan kertakaikkiaan. Itku tulee niiden pienten puolesta. Ihanko tosi pidätte 3 vuotiasta niin isona että voi ulkoilla yksin. Jos on niin väsy ettei jaksa ja on aivan sama missä lapsi menee eikö silloin kannata lopettaa se lasten hankkiminen. Oikesti.

no olisiko mun pitäny näille herttasille lapsille sano että tulkaa sisään niin tutustutaan ja haluan tietää teistä kaiken ennen kun lasken lapseni ulos teidän kanssa.

itsekin muistan lapsuudesta kun olin 4v ja muutettiin uudelle omakotitalo alueelle, ekana aamuna menin yksin ulos, kuljin katua pitkin ja vastaan tuli saman ikänen tyttö jonka kanssa alettiin leikkimään, olisiko pitänyt varoa toista lasta muka koska hän oli tuntematon? eikös näin ne lapset tutustu?

ja niinkuin kirjoitin, takapihamme on aivan leikkarin takana joten näin lapset koko ajan kun olin itse vauvan kanssa takapihalla, joten tyttö oli kyllä itsekseen kavereiden kanssa mutta varmasti kuulen ja näen aina jos jotain käy. ja tyttö käy 10min välein kertomassa innoissaan mitä tekevät... pitäisikö sanoa huomenna että etsaa enää mennä koska olet niin pieni vaikka kaverit hakee ulos, itse en aina pysty kuitenkaan lähteä leikkaril kököttää kun vauva unilla tms.

Siis sulla on lastenvahtina 5-ja 6-vuotiaat lapset, jotka olet tuntenut 30 sekuntia?

kai nyt jokainen tekisi tuossa tilanteessa niin, että kysyisi lasten nimet ja missä asuvat, sitten menisi esittäytymään heidän vanhemmilleen. Sen jälkeen menisi lasten kanssa yhdessä ulos ja katsoisi miten leikki sujuu. Kun oma lapsi olisi tottunut uuteen pihaan ja ikääkin olisi tullut vuosi lisää, niin voisi harkita yksin leikkimistä ulkona.

Noi "hyvin pärjäävät" 3-5 -vuotiaat ovat juuri niitä aikuisten kipeitä, joita naapurit sitten sydän sykkyrällään huolehtivat, vahtivat ja kasvattavat.

" leikkiä " minun kanssa kotinurkissa. Asutaan omakotialueella ja lähitaloissa paljon lapsia. Lapset soittavat jo aamulla että kuka voi leikkiä. Sitten mennään naapurin pihaan tai meidän pihaan. Tulevat sanomaan minne menevät. Sisälle leikkimään mennään vain luvan kanssa. Välillä käyvät juomassa tai vien lapsille pihalle jätskiä tai jotain pientä syötävää. Tiedän kyllä missä lapseni ovat, mutta en todellakaan vahdi vieressä kaiken aikaa. Luotan myös lasten kavereiden vanhempien valvontaan. Syömään tullaan 3 x päivän aikana ja sitten klo.19 sisälle iltapesuille ja iltapalalle. Nukkumaan heti kahdeksan jälkeen. Kun on päivän viilettänyt ulkona ja leikkinyt kavereiden kanssa, niin kyllä uni maittaa.



Lapseni eivät todellakaan ole heitteillä. He saavat nauttia lapsuuden huolettomista kesistä täysin rinnoin. Olen äitiyslomalla ja kotona lasten saatavilla aina kun tarvis. Lomailtu ja reissattu ollaan paljon, joten nämä vapaat päivät kavereiden kanssa on lapsille tärkeitä.