Millainen oli ensivaikutelmasi tuntemastasi narsistista?

Paskat.. Ei mennyt kuin pari kk niin kielsi tulemasta sinne. sit rupes puheet muuttuun, vääristeleen asioita, valehteleen omaksi eduksi, huomasi että käyttää isiä valtanappulana. Syyllisti omaa äitiäni kaikista parisuhdeongelmistaan jne.. Taisin olla 12 kun tajusin että siellä pää nupissa on vika ei mun päässä. Siinä meinas mennä itseltä jo solmuun ajatusmaailma kun kaikki asiat vääristeltiin isin korviin :( HÄIPYKÄÄ MAHDOLLISIMMAN PIAN NARSISTIN LUOTA ENNEN KUIN SE SAA KUNNOLLA OTTEEN ELÄMÄSTÄNNE!



T: 22v joka ei saa tavata isäänsä never ever eikä soittaa edes hänelle kun ämmä kieltää ja uhkaa ties millä :D (soitan silti ja laitan viestiä joku päivä se vielä vastaa isi siis ja laitan myös kortteja kukaan ei määrää minua!)

vaimonsa ei osaa kävellä maton yli oikein tai ei osaa kertakaikkiaan mitään, tekee aina kaiken väärin. Mies naputtaa aina kaikesta, ja on joka päivä hulluna humalassa ja odottaa eläkkeelle pääsyä. Kun ei viitsi käydä työssä, sekin on vaimon vika jos ei pääse eläkkeelle, kaikki on vaimon vika.

narsisti kiukkuisen näköinen, muuta metri välimatkaa varmuuden vuoksi, tämä oli ensivaikutelmani hänestä.

Lisäksi oli huomiotaherättävän kaunis nainen. Kellot eivät alkaneet soida vielä, kun minua varoitettiin hänestä, että hän saattaa olla arvaamaton. Oikeastaan ensimmäinen merkki, mistä aloin herätä, oli, kun hänen aviomiehensä kertoi, ettei hänen vaimollaan ole lainkaan ystäviä. En olisi uskonut, niin sosiaaliseslta ja jopa huolehtivalta nainen vaikutti. Mutta totta se oli, kuten myöhemmin tajusin. Tällä naisella oli vain hyväksikäytettäviä ja sitten ne muut olivat vihollisia.

Luulen tietäväni kenestä puhutte.

Pienen hetken olin, että oho!



Aika nopeasti jäi kaikenlaisista pienistä valheusta kiinni.



Siitä alkoi 3v painajainen ja nyt kaikki on hyvin.

Olin juuri eronnut pitkästä liitosta.Elämääni astui mies,joka sai minut tuntemaan itseni taas arvokkaaksi ihmiseksi,pitkästä aikaa.Olin aivan halitoissani..joku näkee minussa niin paljon hyvää.Muutaman kuukauden kuluttua,minulla ei ollut enää juuri muita kavereita (hän suorastaan aivopesi muita ihmisiä vastaan...hyvin taitavasti)..tarina jatkuu ja jatkuu,mutta vastaus kysymykseesi: ihanan lämminsydäminen, turvallinen, välittävä/rakastava, kannustava......

Olin juuri eronnut pitkästä liitosta.Elämääni astui mies,joka sai minut tuntemaan itseni taas arvokkaaksi ihmiseksi,pitkästä aikaa.Olin aivan halitoissani..joku näkee minussa niin paljon hyvää.Muutaman kuukauden kuluttua,minulla ei ollut enää juuri muita kavereita (hän suorastaan aivopesi muita ihmisiä vastaan...hyvin taitavasti)..tarina jatkuu ja jatkuu,mutta vastaus kysymykseesi: ihanan lämminsydäminen, turvallinen, välittävä/rakastava, kannustava......

aloin ymmärtää aisan siinä vaiheessa kun minulla ei ollut enää muita ihmisiä elämässäni,pienistäkin riidoista joissa selvästi itse oli väärässä,laittoi syyn minun piikkiini..koskaan ei myöntänyt omia virheitään tai myöntänyt valehdelleensa.Huomasin jaktuvasti laittavani rahani hänen menoihinsa..hänelle merkittäviin asioihin (kuin myös hän laittoi omat rahansa...)..lsta on todella pitkä..

Puolen vuoden päästä kaikki muuttui. Sai raivareita, joita minun oli pyydettävä anteeksi polvillani. Olinhan syypää hänen raivareihinsa.



Ystäviin ja sukulaisiin piti katkaista välit. Kapinoin sitä vastaan ja hän uhkaili vahingoittavansa heitä jos en tee niinkuin hän haluaa.



Narsku oli väkivaltainen ja nautti siitä. Muut olivat idiootteja, joita täytyy kouluttaa. Hän olisi halunnut tappaa ihmisen ja lapsena oli kiduttanut eläimiä.



Valehtelu oli jatkuvaa. Ihan pienimmistä asioistakin. Sai epäilemään omaa mielenterveyttäni väittämällä esim. valkoista mustaksi. Kerran löikin minua, mutta olin kuulemma kuvitellut kaiken.



Leimasi minut hulluksi. Epäilin sitä jo itsekin. Omille ystävilleen kertoili perättömiä juttuja minusta ja kaikki vihasivat minua. Tosin oikeita ystäviä hänellä ei ollut, vaan hovi jota pyöritti mielensä mukaan. En voi ymmärtää miten hän kietoi ihmiset pauloihinsa!



Oli varas ja liikenteessä toimi omien sääntöjensä mukaan. Kaikki oli oikeutettua ja muut ovat idiootteja, kuten esim. poliisit. Hän puhui poliisitkin usein pyörryksiin ja pääsi monesta jutusta pälkähästä.



Toivon, etten enää koskaan törmää tähän ihmiseen! On kestänyt tosi monta vuotta päästä irti tästä ihmisestä. Suhdetta kesti 4 vuotta ja kiitän Luojaa ettei meillä ollut lapsia!

että eromme liittyi lapsiin. Me erosimme koska hän pahoinpiteli minua ja viimeinen niitti oli kun poliisi haki minut yhteisestä kodistamma ja vei turvaan.

Exä ei oikeasti tajua tuota. Miten sairas täytyy mielen olla että totuus vääristyy noin.

Hänen mielestään pahoinpitely ei liity eroomme mitenkään.

Ja hänen kaverit uskoo kirkkain silmin!

hauska, antelias jne. Vei mökille eikä koskaan ollut köyhä taikka kipeä. Luikerteli elämääni käyttäen hyväkseen heikkoja kohtiani. Kun sitten asuimme yhdessä, haukkui alkoholistiksi kun otin saunakaljan (herra itse ei voinut juoda lainkaan kun heti lähti käsistä). Pyöritti sivusuhdetta exäänsä yhteisen lapsen varjolla. Antoi ymmärtää että exän uuden miehen onnettomuus oli jotenkin hänen aikaansaannostaan ja että samanlaisia onnettomuuksia tulisi munkin elämään jos hänet jättäisin.



Suhde sitten loppui kun mies yhden kerran aukaisi sen korkin. Viinan kanssa henkinen väkivalta muuttui fyysiseksi (siihen asti olin kuvitellut että olen just niin kamala ku mulle on kerrottu) ja sain 'oppitunnin kuinka kaltaistani huoraa tulee käsitellä' (=miehen oikeutus teoilleen). Tämän jälkeen en olekaan kommunikoinut miehen kanssa kuin poliisin/asianajajan välityksellä, mies tosin muistaa mua yhä milloin facebookin, milloin postin välityksellä. Nykyistä osoitettani hän ei onneksi tiedä, oikeudenkäynnin jälkeen vaihdoin maisemaa ja muutin kaikki yhteystietoni salaisiksi.

aivan ylikiltti... Tiesi olevansa söpön näköinen ja käytti hyväkseen koiranpentumaista katsettaan. Mulle tuli hyvin äkkiä sellainen olo, ettei kukaan voi olla tuollainen tossukka (ja samalla niin älykäs kuin hän oli)... että pinnan alla täytyy olla jotain muuta. Niin kuin olikin.



Pikkuhiljaa nousi esiin hänen sairaalloinen mustasukkaisuutensa. Muutama esimerkki: hän yritti määrätä, mistä aiheista en saa puhua miespuolisten opiskelukavereitteni kanssa (kaikki muut aiheet kuin tiukasti opintoihin liittyvät olivat kiellettyjä). Kun lähdin matkalle ilman häntä, hän imi pakolla fritsuja kaulaani, että "kaikki näkevät, että tämä pupu on varattu". Kerran sain illalla satikutia, kun hän oli päivällä ollut näkevinään ikkunasta minut kadulla jonkun miehen kanssa. Hän oli juossut kadulle, mutta olin kuulemma "jo häipynyt sen kundin kämpälle". Todellisuudessa olin tuon tapahtuma-aikaan istunut luennolla.



Hänelle oli äärimmäisen tärkeää antaa itsestään miellyttävä kuva. Sitten, jos joku oli nähnyt hänen lävitseen, hänen käytöksensä muuttui täysin. Hänestä tuli ylimielinen ja pilkallinen, toista tahallisesti loukkaava. Ja kotona (joo, muutin kiltteyttäni jopa hänen kanssaan asumaan) hän sai raivareita milloin mistäkin pikkuasiasta, ja viikottain sain heittää roskiin astioiden sirpaleita ja revittyjä vaatteita. Yhtenä uutenavuotena hän suuttui kännipäissään minulle ja rikkoi kotonamme suunnilleen kaiken minkä keksi.



Hän oli mielestään aina oikeassa. Vaikka hän toisinaan ihan liioitellen ylisti minua, vastapainona oli mielipiteitteni lyttääminen hänen tahtonsa toteuttamiseksi ja sen esille tuominen, että hän oli "kermojen kermaa" (tuokin on suora lainaus häneltä), koska hän oli päässyt niin kovamaineiseen opiskelupaikkaan. Mieleeni jäi, että hän totesi joskus itseriittoisesti hymyillen: "Toiset voivat mun puolestani muuttua jos haluavat, mutta minä en aio koskaan muuttua." Joskus hän sanoi minulle oikein pehmeästi: "Kuule, sä voit täysin luottaa siihen, että kun asiat tehdään aina niin kuin minä olen suunnitellut, niin kaikki menee hyvin!"



Olen melko varma, että hänellä oli muita naisia niinä viikonloppuina, kun kävin vanhalla kotiseudullani (ne hänen tekemänsä fritsut kaulassa...). Kortsuja hävisi viikonloppujen aikana paketista (hän selitti runkanneensa kortsun kanssa, ettei tulisi sotkua) ja kerran oli ilmeisesti tullut kiirekin, kun kaksi viinilasia oli unohtunut pesualtaaseen. En jaksanut erityisemmin välittää, koska siinä vaiheessa halusin jo muutenkin irti hänestä.



Lopulta pääsin muuttamaan kodistamme vain soittamalla poliisit paikalle (hän oli aloittanut taas kämpän tuhoamisen, kun oli tajunnut minun olevan oikeasti lähdössä). Hän oli uhannut aikaisemmin, että jos jätän hänet, hän iskee Miss Suomen tai kruununprinsessa Victorian... no, eipä tainnut onnata. Saa nyt sitten nähdä, tuleeko hänestä joskus ministeri, niin kuin hän myös suunnitteli...

Myöhemmin jäi jatkuvasti kiinni valheista. Oli kaikkien alojen pro. Teflonpintainen eli mikään ei "tarttunut" häneen. Jatkuvaa selittelyä eikä mikään ollut lopulta hänen syytään.

Ihastuin häneen heti.



M36

Silloin en tosin joutunut hänen kanssaan tekemisiin. Myöhemmin hänestä tuli esimieheni ja vasta silloin tajusin, että ylpeyden lisäksi on paljon muutakin pielessä.

ihmisiin ja asioihin, kaikin puolin vaikutti hyvältä tyypiltä.



Kuulin kavereilta vähemmän mairittelevia juttuja hänestä, miten oli kohdellut eksäänsä jne, enkä tietenkään ihan helposti uskonut niitä juttuja.



Nyt kyllä uskon, ja helposti.

Ujosta ja herttaisesta tuli rähjääjä, jonka mielestä syntymätön lapsi ja minä olimme syypäitä kaikkeen hänen pahaan oloonsa.

Jopa esineet jotka tippuivat käsistään olivat väärin muotoiltuja :0

Vuosien varrella opin että kaikki on aina minun ja lapsien vika. Herra ei koskaan tehnyt yhtään virhettä tai ollut vastuussa mistään.

Mulla on ihan samanlaisia kokemuksia. Kaikki oli aina mun vikaa. Jos suutuin tai loukkaannuin jostain mitä ex oli tehnyt, asia käännettiin niin, että minä olin syyllinen siihen. Jos siis ex ylipäänsä myönsi tehneensä jotain väärää (ja harvoin myönsi, yleensä rupesi syyttelemään mua jostain muusta). Samoin jos töissä teki jotain väärin, esimies oli mulkku. Ja tosiaan esineet olivat väärin suunniteltuja (esimerkiksi jääkaappi oli väärin asennettu kun hän ei sulkenut ovea).

Toisina päivinä lupasi muuttua ja minä hullu uskoin vuosikaudet. Olisi vaan pitänyt ymmärtää, että empatiakyvytön ihminen ei voi empaattiseksi oppia. Ja itsekeskeiselle ihmiselle oma napa on aina lähin, toisten hyvinvoinnista viis.

Ymmärsin vasta eron jälkeen, että exällä on paljon narsistisia piirteitä. Toisaalta sen ymmärtäminen on helpottanut omaa suhtautumista eroon. Toisaalta vituttaa aika ankarasti, kun ex edelleen kertoo yhteisille kavereille omia satujaan siitä, miten huono ihminen mä olen ja miten hänen pettämisensä on mun vikaa. No, ne jotka uskovat hänen valheitaan, saavat mun puolesta uskoakin. Toiset tuntevat mut, ja ovat pikkuhiljaa alkaneet ymmärtää miehen juttujen päättömyyden.

Mutta hirvittävät arvet suhde narsistisen ihmisen kanssa jätti. En vieläkään usko, että joku voisi rakastua minuun ja välittää minusta oikeasti. Tai että parisuhteessa toinen voisi haluta oikeasti mun parasta. Jollain tasolla pidän itseäni vieläkin huonona, rumana ja tylsänä ihmisenä.

Lisäksi oli huomiotaherättävän kaunis nainen. Kellot eivät alkaneet soida vielä, kun minua varoitettiin hänestä, että hän saattaa olla arvaamaton. Oikeastaan ensimmäinen merkki, mistä aloin herätä, oli, kun hänen aviomiehensä kertoi, ettei hänen vaimollaan ole lainkaan ystäviä. En olisi uskonut, niin sosiaaliseslta ja jopa huolehtivalta nainen vaikutti. Mutta totta se oli, kuten myöhemmin tajusin. Tällä naisella oli vain hyväksikäytettäviä ja sitten ne muut olivat vihollisia.

Luulen tietäväni kenestä puhutte.

siskon uudesta miehestä:

- Tässä on jotain mätää.



Ja mätää oli ja PALJON!

Ensivaikutelma siskon uudesta miehestä:

- Tässä on jotain mätää.

Ja mätää oli ja PALJON!

tyyppi ( lapseni isä) oli tosi mukava, huomioonottava, välittävä ja jopa jonkun mielestä se soittelu ja jatkuva yhteydenpito olisi voinut olla ahdistavaa. Hän osasi tosiaan huomioida naisen, oli kohtelias ja kiinnostunut asioistani. Rakkaudentunnustuksia alkoi sadella heti. Samaan aikaan hän oli tosin epäilyttävä - olin vasta 17, en osannut silloin ajalla asioita järjellä. Sain kuulla mahdollisista sivusuhteista, nettisuhteista ja hän jäi myös lukuisia kertoja kiinni valehtelusta.



Aina lupasi lopettaa. Mutta aina teki silti samat asiat uudelleen, kykenemätön oppimaan virheistään. Ei välittänyt, vaikka itkin ja olin rikki. Tulin raskaaksi ja lapsi syntyi. Istuin usein yksin illat kotona, mies oli jossain kapakoissa etsimässä seuraa. Ei välittänyt, vaikka pyysin jäämään.

Alkoi ilmetä pahempaa valehtelua ja tunnekylmyyttä. Naisseuran etsiminen netissä ja ulkomaailmassa oli hänelle pakkomielle. Kun oli ns "käyttänyt minut loppuun", alkoi olla todella ilkeä, vittuileva ja latisti minua, ulkonäköäni, saattoi tehdä väkivaltaa, josta ei jäänyt ulkoisia jälkiä. Ei halunnut minua enää seksuaalisesti, kuulemma vartalo mennyt pilalle synnytyksessä. Katseli edessäni pornosivuja ja alastonkuvia, ja pyysi ottamaan oppia. Olen hoikka ja kivannäköinen nainen.



Ero käynnissä ja olen tosi surullinen, tyhjä, masentunut ja väsynyt. Hän imi minut täysin kuiviin.