Miksi mieheni ylireagoi? :(

Onko hän saanut sinut uskomaan tuollaista?



Sinulla on oikeus hallinnoida omaa rahaasi ja päättää tasan itse, mihin sitä käytät. Mitä tapahtuu, jos tämän hänelle sanot?



Onko hän lyönyt sinua koskaan?



Onko teillä paljon ikäeroa?

vielä lähteä mihinkään. Kuten sanoin, hän ei ole normaalisti tällainen. Eikä minun itseluottamustani nakerreta mihinkään. Tämä pikku tilanteemme muistuttaa kieltämättä tuota tyypillistä tarinaa ja ratkaisua siihen, mutta tämä on silti hoidettavissa. Jos meillä ei olisi ollut riitoja viime aikoina niin paljon, niin tuskin hän olisi tällainen. Ymmärrän nimittäin vähän hänen stressitasoaan.



Ja ei meillä ole lapsia vielä, mutta jos joskus vielä teen lapsia niin se on tämän miehen kanssa, kiitos vain. :D Ei tässä niin vain luovuteta.



ap

olisin täysin vastuussa hänen muuttuneesta käytöksestään, vaan osaksi syypää, koska kyllä riitaan tarvitaan aina kaksi. En ole ollut hänelle aina mikään mukava tai helppo ihminen.



Kyllä hän on ok sen asian kanssa että ostelen itselleni asioita, mutta tämänkertainen nyt taisi vain mennä aika pahasti hänen periaatteitaan vastaan. Ei hän ole lyönyt, mutta joskus riidellessä on kyllä pientä fyysistä kontaktia ollut, esim. jos minulla on pimahtanut ja olen meinannut rikkoa jotain, hän on reippaasti ottanut minusta kiinni ja laittanut istumaan jonnekin. Emme halua rikkoutuneita kalusteita tai mitään... ja tiedän kyllä että hänen periaatteisiinsa kuuluu ettei naisia lyödä tai muutenkaan satuteta. Joten se siitä, ei mitään väkivaltaa tai muutakaan alistamista ole.



Ikäeroa on 5½ vuotta.



ap

samankaltaisissa tilantessa, mut ei se nyt noin kovasti reagoi. Jospa sun miehelläs oli vaan jotenki huono päivä ja siks tää asia alko ottaa niin paljo päähän.



Älä nyt ainakaan mitään eroa tän tapauksen takia harkitse. =D Tuskinpa kaikki outo käytös viittaa narsismiin, vaikka niin nykyään helposti näytetään uskovankin.

harmitti, että olit haaskannut hänen vanhempiensa antaman rahan jollekin suklaasilmäiselle kaupittelijalle?

Ei kyllä tullut ero mieleenkään. Mutta tässäpähän odottelen häntä vielä kotiin, toivottavasti saa päätään nyt selvitettyä.



ap

Ei kyllä tullut ero mieleenkään. Mutta tässäpähän odottelen häntä vielä kotiin, toivottavasti saa päätään nyt selvitettyä.

ap

Taidat olla jo aika alistettu, kun aloitit erikseen mainitsemalla ettet halua haukkua tai halveerata miestäsi. Tasa-arvoisessa parisuhteessa täytyy voida sanoa negatiivisiakin asioita, molemmin puolin, ilman että sitä täytyy pyydellä anteeksi. Sinun miehesi ei nyt tietenkään osaa toimia tällä tavalla.

no papereiden repiminen on hyvä keino purkaa raivoa ja pahaa oloa "sallitulla tavalla" (kukaan ei loukkaannu).



samaa mieltä kuin muutkin, hullu se taitaa olla.

mitäs ostit kissakoristeen, ja vielä kahella kympillä!! :D

Siis en halua haukkua enkä halveerata miestäni, yksinkertaisesti koska hän on minulle rakas. Onko normaalimpaa ja hyväksyttävämpää haukkua oma rakas kumppani maanrakoon heti kun käy jotain huonosti? En oikeasti pyytele anteeksi mitään, ellei ole hyvää syytä. Ja kyllä minun mieheni osaa pyytää anteeksi, kunhan rauhottuu.



Mukavaa kun haukutte miestäni hulluksi ja narsistiksi jne. :) kun tiedän, että olen itsekin aiheuttanut monia riitoja, joiden tiedän vaikuttavan mieheeni nyt. Mitään suurta ja maailmaa kaatavaa ei ole tapahtunut.



ap

etten edelleenkään kadu ostostani, vaan olen iloinen siitä.



ap

ja kehu kavereille puhelimessa tehneesi kivan löydön.

Ihmeen pimeetä porukkaa täällä pyörii vapaana. Tai en mä tiä mut onhan toi nyt aika syvältä. Tuli aika jyrkkä mielipide mut.. Kai tää nyt sentään oli se kuuluisa PROVO.

kyllähän tuo aika erikoista käytöstä on. Tulee mieleen kova pelko, joka miehelläsi on.



Jos miehesi on aikuinen, niin sinä et ap ole vastuussa hänen käytöksestään. Kyllä ihan jokainen on itse vastuussa omasta käytöksestään, pahimmillaan tuomioistuimessa.



Väkivaltaiset ihmiset puolustelevat väkivaltaansa sillä, että se toinen ajoi tilanteen siihen, että oli pakko käyttää väkivaltaansa. Se ei ole totta. Usein väkivallan uhritkin ajautuvat puolustelemaan väkivaltaa samoilla sanoilla. En tiedä onko teillä tämä tilanne, mutta kyllä jokainen on ihan itse vastuussa omasta käytöksestään. Et voi myös muuttaa tai kasvattaa miestäsi.



Samoin minua hiukan pisti silmään se, kun niin voimakkaasti uhosit, että et luovuta parisuhteessa. Ei parisuhteessa ole siitä kyse, vaan yhteiseen hiileen puhaltamisesta ja rakkaudella kilvoittelusta. Ei parisuhde ole mikään taistelu, jossa sitkeydellä selviää voittajana.

Ja mikä tekee minusta pimeän? :D On tämä kyllä ihan tositapahtuma, mutta mitään ei ole pakko uskoa tietenkään.



ap

vaan mieluummin huolisin vain takaisin sen mukavan miehen mikä minulla oli ennen tätä riita-kauttamme. Uskon kyllä että asiat saadaan vielä kuntoon. Ja tiedän kyllä että parisuhteessa puhalletaan yhteen hiileen, siksi olenkin kärsivällinen tässä asiassa enkä "luovuta" = ala riehumaan tai eroamaan. Ei pidä ottaa asioita niin kirjaimellisesti. :D



ap

Voi olla että miehesi tuntee että häneltä huijataan elämä, tosin hän vaan ei ole tietonen siitä että mistä se johtuu ja siksi purskahti sinulle tuolla tavalla. Luulisin että hän tuntee olonsa levottomaksi ja ikäänkuin jokin olisi jäänyt tekemättä. Syy ei ole sinun eikä myöskään hänen(eikä kaupustelijankaan) vaan siinä että hän on unohtanut sen mitä piti tehdä. Kerro hänelle että se on vielä tallella mutta painunut unohduksiin eli tiedottomuuteen. Jos hän syventyy itseensä niin hän kyllä löytää sen. Avuksi hän voi ostaa kirjan Alkuajatus - Elämän pieni käsikirja, sain itse siitä apua todella paljon ja johan rupesi asiat selkenemään sen luettuani.

Varma Laakkonen?

Mieheni ei ole ollenkaan sellainen itseensäsyventyjä tai syvällisten miettijä. Inhoaa juuri kaikenlaisia itseopastuskirjoja ja käsikirjoja. :D Luulen että tästä suosta päästään ilman sellaisiakin.



ap

No ehken kumminkaan ala mitään nimiä kertoilemaan.



ap