Lapseni ei ole kahteen vuoteen syönyt mitään vihannesta,

Ruokaremontin paikka koko perheelle?

sitä olen yrittänty aina silloin tällöin mutta lopputulos on kauheaa riitaa perheessä. Aina.

Haukutaan mun vaivalla tekemät ruoat, mieskin nyrpistelee ja maistelee pitkin hampain.

Isot lapset valittaa ja haukkuu avoimesti.

Nälkä ja huono olo purkautuu sitten aika pian muuna riehumisena (suututaan jostain ja hajotetaan paikkoja tms.)

Teinipoikia ei todella kannata pitää nälkäisenä.

Jos ei ole isoille lapsille kelpaavaa ruokaa, eivät syö, vaan menevät omaan huoneeseen tai vaikka nukkumaan ja nukkuvat vaikka koko iltaan asti.

Jos kaapeissa on jotain heille kelpaavaa, ottavat illalla salaa. (Jos ei ole muuta, niin teini paistaa välillä vaikka kananmunia itselleen iltapalaksi.)

Mutta jos ei ole / anneta ottaa mitään mikä kelpaa niin tosiaan ovat vain sitten kiukkuisia, haukkuvat ja valittavat kun ei ole "mitään" syötävää ja makaavat vaan sängyissään.

Isot lapset siis kyllä syövät myös jotain kasviksia ja hedelmiä ja marjoja, mutta eivät kauhean paljoa eli niillä heidän syömisillään ei kuitenkaan hirveän monipuolista kasvisruokavaliota vielä saa. Eikä ne kelpaa heille aina, usein jää hedelmät mätänemään (ja ne on aika kalliitakin).

ap

Teillä ei taida moni muukaan homma olla kovin kummoisesti hanskassa, alkaen ihan perus käytöstavoista, jos lapset haukkuu avoimesti ruokia joita saavat valmiina nenänsä eteen, ja että vielä mieskin siinä sitten nyrpistelee?

Sanoisin, että tolla porukalla on peli menetetty, pullataikinaisia kalvakoita ja sairaalloisia "miehiä" teillä kasvaa. Eivät varmaan viitsi liikkuakaan, kun on kivempi päristellä mopoilla menemään, eikä sitäkään voi ( eikä tietty koskaan ole voinut) vaatia, kun sitten ne taas soittaa suuta ja hajottaa paikkoja?

Noh, itse olet pelisi tuollaiseksi pelannut, tuskin sille enää mitään voi tehdä. Itse en IKINÄ katselisi moista menoa, mutta se onkin ollut selvää meillä aina, eikä mun pojat käyttäydy koskaan noin.

T: Kolmen pojan äiti.

PS. se "pakko"maistaminen on ihan vaan sitä, että lapselle laitetaan supervähän jotain uutta lautaselle, todetaan ihan neutraalisti, että tuon verran pitää maistaa. Eikä lähdetä asiasta tappelemaan, jos lapsi käyttäytyy huonosti, hänet lähetetään pois pöydästä. Jos maistaa, saa suuret kehut+ jotain itselleen herkkua kenties. Mutta toki täytyy ottaa huomioon se, että jotkut lapset ovat todella herkkiä, ja joillekin ruoka ei merkitse yhtään mitään ( esim. meillä esikoinen). Sellaisen lapsen kanssa on turha lähteä tuollaisia toteuttamaan, vaan luonteen mukaan. HÄnellä ikä on tehnyt tehtävänsä, kun meillä kotona kuitenkin sydään paljon kasviksia ja hedelmiä.

Vain terveellistä ruokaa, ja aina on maistettava.

ihan asiallisia siis, ei mitään vittuiluja. Eli miten tuo maistamispakko käytännössä toteutetaan? Pakko istua pöydässä niin kauan kun maistaa, tunti, kolme? Vai tuleeko rangaistus jos ei maista? Syötetäänkö väkisin jos ei muuten mene, jos suu ei vaan aukea? Kysyn ihan tosissani, sillä ei meillä mitenkään toimi tuo maistamispakko. En halua tehdä ruuasta mitään uhkailu-kiristys -juttua vaan toivoisin että lapsen mielenkiinto eri ruokiin syntyisi ihan luonnollisesti, pakottamatta. Meillä on hyvin hoikka lapsi joten on aika mahdoton noudattaa mitään päivien paastoa ja pakkosyöttöä.

miten tuo maistamispakko toteutetaan. 24:n teksti voisi olla myös kuin suoraan mun kirjoittama sanasta sanaan.

Ja on jo ihmisrääkkäystä pitää jo valmiiksi tosi hoikkaa lasta päiväkausia nälässä ja tarjota vain jotain sellaista mistä hän ei kertakaikkiaan pidä.

(Sama jos itselle tarjottaisiin vain jotain omaa inhokkiruokaa eikä mitään muuta. Kyllähän sitä syö ennenkuin nälkään kuolee mutta ei tuo enää olisi olisi ihmisarvoista toiminta, uuvuttaa toista väkisin nälkään.)

ap

Ihan samalla periaatteella kun saat lapsen pysähtymään ennen suojatietä, opetat tervehtimään ihmisiä, pyyhkimään pyllynsä, pesemään kätensä jne. KOSKA SINÄ KÄSKET!!! ei meidänkään 2,5v tahtonut maistaa herkkusieniä, mutta koska minulla on valta ja voin selittää käskyni (on mm. kohteliasta maistaa kaikkea, äidillekin on oltava kohtelias) niin kummasti se herkkusieni suuhun upposi. Ja sen jälkeen sai muuta eikä enää tarvinnut sieniä syödä.

Ihan älytöntä tollanen en halua pahoittaa lapseni mieltä ruokapöydässä meininki. Kaikesta ei tarvitse pitää ei, mutta kaikkea uutta täytyy maistaa niin, että osaa päättää mistä pitää. Ihme pullamössövanhemmuutta...

Ihan samalla periaatteella kun saat lapsen pysähtymään ennen suojatietä, opetat tervehtimään ihmisiä, pyyhkimään pyllynsä, pesemään kätensä jne. KOSKA SINÄ KÄSKET!!! ei meidänkään 2,5v tahtonut maistaa herkkusieniä, mutta koska minulla on valta ja voin selittää käskyni (on mm. kohteliasta maistaa kaikkea, äidillekin on oltava kohtelias) niin kummasti se herkkusieni suuhun upposi. Ja sen jälkeen sai muuta eikä enää tarvinnut sieniä syödä. Ihan älytöntä tollanen en halua pahoittaa lapseni mieltä ruokapöydässä meininki. Kaikesta ei tarvitse pitää ei, mutta kaikkea uutta täytyy maistaa niin, että osaa päättää mistä pitää. Ihme pullamössövanhemmuutta...

ruoan kanssa on kuitenkin vähän eri juttu. Jos käsketään lasta pysähtymään ennen suojatietä, häntä otetaan kädestä kiinni jos hän ei pysähdy. Samoin kädet pestään vaikka "kädestä pitäen". Entäs ruokailun kanssa? Työnnetäänkö ruoka väkisin rimpuilevan lapsen suuhun?

Meillä on myös melko nirsoja lapsia, mutta en ole koskaan pakottanut syömään vaan ihan vaan laittanut tarjolle tai piilottanut ruokien sekaan. Esimerkiksi ananas on jännä juttu. Välillä se on suurta herkkua ja välillä ne kaivetaan ruoasta pois. Ja jotkut ruoat tuntuvat olevan sellaisia, että lapsi haluaisi kovasti syödä (ollakseen iso ja äidille mieliksi), mutta kun ruokaa otetaan suuhun tulee kyökkäysrefleksi. En ole kuitenkaan ottanut tästä nirsoilusta pulttia, kun olen huomannut, että jossain vaiheessa ruoat kuitenkin menevät alas ihan huomaamatta.

suuhunsa mitään vihannesta tai hedelmää Piltti-aikojen jälkeen.



Vitamiineja menee ja kasvaa se näköjään noinkin.

maustamatonta jugurttia ja sinne voi piilottaa mita tahansa marjoja. Sauvasekottimella ihan tasaiseksi.



Joskus on kyse siita miten hedelmat tai vihannekset tarjoillaan. Esim. kokonaiset appelsiinit ja mandariinit ei maistuneet lapsille, mutta sitten kun ne leikattiin veitsella "kiekoiksi" niin uppos miten paljon tahansa.



Laitan usein ennen ateriaa (silla valin kun teen paivallista) pilkottuja vihanneksia ja hedelmia poytaan, ne katoavat siita akkia kun lapset ovat valmiiksi nalkaisia.

Meillä 2,5 v. ei tykkää esim. nyt kesällä grillatuista vihanneksista, pihveistä, salaateista yms. vaan 'kosteista', 'pehmeistä' ruuista, sellasista laitosruokatyyppisistä, mutta kotona ne valmistetaan itse. Tykkää esim. jauheliha-, herne-, pinaatti- ja kasvissosekeitosta, kalasuikale- ja kanasuikalekastikkeista (saa sisältää kasviksia), jauhelihakastikkeesta, muuseista (laitan oikean perunan lisäksi porkkanaa, kukkakaalia, parsakaalia, sipulia yms.), pullina tai pihveinä jauhelihasta, kanan jauhelihasta, kalasta, uunilohesta yms. Marjoista ja hedelmistä teen usein kiisseliä, rahkaa ja jugurttismoothieta, joskus pirtelöä.

että nirsoilijalapsilla on nirsoilevat vanhemmat..! menkää itseenne!

Minä olen itse kaikkiruokainen. Ok, hernekeittoa en mielelläni syö mutta jos sitä meillä on niin en minä sitä ääneen sano. Miehellä on tiettyjä ruoka-aineallergioita mutta lapsi ymmärtää asian ja miksi isä ei niitä voi syödä.

Lapsi vaan on hirveän ennakkoluuloinen uusia ruokia kohtaan. Tämä vaatii hieman enemmän kärsivällisyyttä mutta onneksi itselleni on sitä tässä asiassa suotu. Hän ei myöskään koskaan vauvana tunkenut kiviä tai kärpäsiä tms suuhunsa eikä syönyt sormiruokaa (miten tuohonkaan pakottaisi?).

me kannustetaan pienin askelin maistelemaan. Esimerkiksi eilen sai tarran tauluun kun kertoi maistaneensa päiväkodissa punajuurta :)

Tuo kommentoimani väite on yhtä törkeä kuin jos itse menisin huutamaan yökastelija-ketjuihin että vanhemmatkin vaan kusee housuunsa, menkää itseenne!

lukea koko ketjua, mut oma lapseni on nirso myös, enkä ole häntä pakottanut maistamaan ruokia jos ei halua niitä maistella. Mä olen nirso myös, ja kuten kaikki tietää, tämä on periytyvä ominaisuus. Mulla on herkkä haju-ja makuaisti ja monet ruuat sellaisia, että mä en voi niitä syödä - mä koen samaa vastenmielisyyttä kuin joku vois kokea esimerkiksi siitä, että joutuu syömään raakaa maksaa, lampaansilmiä tai paistettuja toukkia.;) Tänään mulle tarjottiin äitini luona pullaa, joka maistui aivan raa'alle lohelle ja oli mun mielestä siis pahan ja oudon makuista. Kukaan muu ei maistanut sitä. Kun menin keittiöön, niin siinähän oli sit pullapussi lohipussin vieressä ja maku tarttunut pulliin. Joten mä lähden siitä, että lapseni kokee tietyt ruuat vaan vastenmielisiksi, ja niinpä meillä mennään siitä mistä aita on matalin; toinen lämmin ruoka on aina sitä mitä muutkin syö, ja koska lapsi ei siihen koskekaan, on toinen lämmin ruoka sitä mitä lapsikin syö, eli jauhelihaa ja makaroonia tai kalapullia ja makaroonia. Lapseni on melkoinen rimpula enkä mä ala häntä nälässä pitämään. Mä en jostain syystä osaa kokea tuota kasvisten vähyyttä hälyttävän huonoa juttuna. Lapsi voi hyvin, ja olen antanut sanasolia säännöllisesti, että saa kaikki vitamiinit. Jos sun lapsi, ap, voi myös hyvin, niin älä turhaa syyllisty. :)

eli molemmilla meilläkin on kyllä joitain ruoka-aineita joita ei siedetä, ja haistamme niiden läsnäolon ylipäänsä metrien päähän.

Ja samoin esim. vaaleaa ja tummaa leipää en pidä ikinä samassa pussissa yms., eli ymmärrän hyvin tuota kirjoittajaa - joillakin ehkä vaan on herkempi haju/makuaisti.

ap

miten ketkään vanhemmat (juuri monikossa, perhe on myös isän vastuulla) voi päästää perheensä ruokakulttuurin tohon pisteeseen. Ja vielä lasten kasvatuksenkin! Mä en ikinä katselisi että teini-ikäiset pojat alkaa valittaa ruuasta ja sit vielä menevät makoilemaan loppuillaksi. Niiden pitää osallistua ruuanlaittoon! ?

joilla ei ole kokemusta teineistä, ainakaan hankalammista sellaisista...!

Kyllä meillä teinit nimenomaan OSALLISTUU ruoan laittoon! Laittavat vuorotellen ruokaa mun kanssa tai ihan yksinkin koko aterian, salaatteineen ja kasviksineen ja muine lisukkeineen.

Silti eivät sitä syö jos ei miellytä, tai syövät vain ne osiot mitkä haluavat.

ap

En koe kärsineeni nirsoudestani. Yleensä kun aina löytyy jotain jota voin syödä kuitenkin, enkä pidä melua siitä etten joitain asioita voi syödä. Äärimmäisen harva tilanne on sellainen, että mun olis aivan välttämätöntä syödä vastenmielistä ruokaa, enkä voi koota esimerkiksi ruoka-annosta niin että otan sitä inhokkia vain ihan maistiaisiksi, jonka voi sit lopulta jättää syömättäkin. Mä myös huolehdin että kun menen johonkin tilaisuuteen, syön ennen sitä, sillä mulla on erittäin herkkä vatsa enkä voi syödä tyhjään vatsaan huonosti sulavia ruokia. Ja kun koskaan ei voi tietää mitä on tarjolla, ennakoin ton tilanteen aina varmuuden vuoksi.



Nirsojen vanhempien lapset on nirsoja, koska nirsoudesta 80% on tutkimusten mukaan geneettistä. Epäluulo tiettyjä ruokia kohtaan ON siis enemmän ominaisuus kuin kasvatuksellinen asia. Oma isäni esimerkiksi on ollut hyvin herkkä hajuille ja erilaisia ruokia kohtaan, mut mä sain tämän tietää vasta kolmekymppisenä, joten mun kohdalla kyse ei ole edes ollut mistään mallioppimisesta.

noinhan ei voi jatkua, jollei mistään allergiasta ole kyse! Keinot on löydyttävä muutokseen.

Me ollaan oltu kasvissyöjiä viitisen vuotta, ja kasvikset tippuvat nykyään todella hyvin.

koska niinhän se menee, että liha pitäisi jättää pois kaikilta - eihän ole reilua että muut syö jotain ja 4v. ei sitä saa.



Perheessä 6h, myös teinejä - mieheni ja teinipoika ei IKINÄ suostuisi luopumaan lihasta (heillekin uppoaa kasvikset aika nihkeästi, liha ja kana maistuu, kala ei.)



ap

Mulla on 11v lapsi, joka syö mitään edellämainituista. Ei ole koskaan syönyt. Nyt sitten sain hänet syömään mansikkaa, senkin lahjomalla.

muhjuksi --> Laita lasagneen jauhelihakastikkeen mukana, jauhelihakastikkeeseen yms. kastikkeisiin ja patoihin. Eli siis piilota kasvikset!!!! Oletko näin jo tehnyt?

että lapsi on terve ja kasvaa...



joskus yritän muistaa antaa vitamiinitabletin mutta sekin kyllä satunnaista...



ap

Mietipä ap kaikkia allergisia: hengissä ovat vielä. Osa on allerginen lähes kaikille hedelmille, vihanneksille jne.!



Lihansyönnistä sen verran että jos siihen päädytte, kyllä 4-vuotiaalle pitää uskaltaa laittaa eri ruokaa. Ihmisillä on eri syynsä (allergiat, dieetit, sairaudet) joiden vuoksi kaikki eivät aina syö samaa ruokaa. Tämän voit selittää 4-vuotiaalle.

muhjuksi --> Laita lasagneen jauhelihakastikkeen mukana, jauhelihakastikkeeseen yms. kastikkeisiin ja patoihin. Eli siis piilota kasvikset!!!! Oletko näin jo tehnyt?

tehdöä tosiaan niin muhjua ettei näy (tosin ei saa olla liikaa koska se maistuu kykllä...)

MUTTA nykyään hän ei syö jauhelikastiketta eikä lasagneakaan ollenkaan (ilmeisesti todennut joskus että liian epämääräistä, kun seassa ollut esim. tomaattimurskaa).

ap

väitän, että ennen pitkää alkaa kasviksetkin maistua jos mitään muutakaan ei ole tarjolla. eri asia on sitten se, että onko tuollaisessa järkeä.



pääasia on kait se, että jatkat kaikenlaisen ruoan tarjoamista söi lapsi tai ei.

lihan pois (kun muut sitä haluavat syödä ), ja sitten selittäisin hänelle että hän ei nyt voikaan enää yhtäkkiä syödä vaikka makkaraa... =D enpä usko...

Enkä halua tehdä ruoasta mitään kiistakapulaa tyyliin "syöt vihannekset tai et saa nakkia" tms. - ei ikinä!

ap

Mietipä ap kaikkia allergisia: hengissä ovat vielä. Osa on allerginen lähes kaikille hedelmille, vihanneksille jne.! Lihansyönnistä sen verran että jos siihen päädytte, kyllä 4-vuotiaalle pitää uskaltaa laittaa eri ruokaa. Ihmisillä on eri syynsä (allergiat, dieetit, sairaudet) joiden vuoksi kaikki eivät aina syö samaa ruokaa. Tämän voit selittää 4-vuotiaalle.