Ärsyttääkö muita lapsettomien parien rahankäyttö?
Mä en mahda mitään, mutta mua ärsyttää! Oltiin viikonloppuna kyläreissulla ja matkalla poikettiin veljeni luona. Hän ja hänen vaimonsa ovat aika nuoria, toinen alle ja toinen piirun verran yli 30. He eivät edes ole mitään isotuloisia, veljeni bruttopalkka on noin 4000 ja hänen vaimon noin 2500, molemmat tekevät akateemisia töitä. Meillä on periaatteessa kaikki tuet laskettuna paljon isommat tulot mutta ei yhtään rahaa koskaan.
Mua jotenkin ärsyttää että heilläon esimerkiksi aina sellaista sikakallista Molton&Brownin käsisaippuaa, samoin käsirasvaa vessassa. Veljen vaimolla on merkkilaukkuja ja veljeni pukeutuu mittatilaustyönä tehtyihin villakangaspukuihin. Vaimolla on lipaston päällys täynnä hajuvesiä, nytkin oli ostanut uuden jonka hinta on varmasti ollut jotain 150 euroa. He lomailevat usein ja ajavat urheiluautolla.
He asuvat vuokralla keskustassa, pienessä asunnossa joka on sisustettu tosi hyvin. Me joudumme asumaan täällä peräkylällä omakotitalossa, jota ei voi sisustaa kun lapset sotkevat joka paikan.
Tiedän veljeni sen verran hyvin, ettei hänellä ole velkaa (paitsi ehkä autosta joku muutama tonni) ja hänen vaimollaan onopintolainaa eli missään veloissa he eivät ole. Heillä ei vain ole lapsia.
Kiitos, että sain purkauuta, tiedän olevani katkera ja kateellinen. Rakastan veljeäni todella paljon ja hänen vaimonsa on ihana ihminen (sekin vielä!). Joskus vaan oikeasti ottaa päähän kun muilla on varaa arkielämän laatuun ja itse kökin feikkicrockseissani hiekkiksellä päivästä toiseen.
Kommentit (92)
..säästän lapselleni hänen tulevaisuuttaan varten. Nyt on säästössä yli 100.000 € ja koen, että en ole jäänyt mistään tärkeästä paitsi.
ja mieheni säästää myös. Hänen säästömääräänsä en nyt muista.
Voisimme hankkia vaikkapa kesämökin, mutta meille riittää perintömörskä maalla, jossa mies viihtyy hyvin. Järviäkin silmien edessä. Yuskin viihtyisi sellaisessa kesämökissä, jossa on pieni rantasuikale ja varpaiden lilluttelua vedessä. Tekee ns. henkistä työtä ja haluaa lomalla tehdä fyysisiä hommia. Meni vähän sivuun...
olipas kallista saippuaa...
Kyllä ap:n tuloilla pitäisi sellaiseen varaa olla, jos kerran kulkeekin ties missä halpisvaatteissa. mihin ne rahat oikein menee??
Lasten harrastuksiin jne. Ei mun mielestä ole mitenkään epänormaalia ettei raski/ole varaa ostaa 20 euron saippuaa, joka kuluu tosi nopeasti.
ap
Jotkut lätkäkamat voivat olla kallita, mutta ei niitäkään joka kuukausi tarvitse uusia.
Mikäs ongelma siinä on?
Meillä ei neljän lapsen kanssa ole varaa mihinkään luksuselämään. Minulla olisi varmaan joo varaa ostaa kallista saippuaa, mutta sitten pitäisi tinkiä jostain muusta, mihinkään Mulberry-laukkuun meillä ei olisi varaa eikä urheiluautoon. Pointti oli siis se että joskus tuntuu ärsyttävältä että itse pitää pihistellä ja jos olisi tajunnut pysyä lapsettomana, suhteellisen pienilläkin tuloilla voisi elää kivaa elämää. Aineellisesti. Piste. En vaihtaisi lapsiani tietenkään saippuaan.
ap
p.s. Minusta 6500 e bruttotulot eivät edelleenkään ole kovin isot.
Jos niin valitset. Ja et kuitenkaan voi käyttää monta laukkua kerralla.
tuntuu, että tuo asenne vaan yleistyy ja yleistyy, että kadehditaan aina toisen elämää, vaikka jokainen elää omien valintojensa kanssa. Tajutkaa ihmiset, että elätte itse sitä elämää, jonka olette valinneet.
Meillä on kolme ihanaa poikaa ja neljäs lapsi tulossa. Enkä tosiaankaan vaihtaisi näitä mihinkään merkkisaippuaan. :) tosin, oon ollu oikein tyytyväinen rainbow-sateenraikas käsisaippuaan, eikä harmittais, vaikka lapset huuhtelis koko pullollisen viemäriin, mutta mietipä, jos ne tuollaisen suht kalliin käsienpesuaineen lotraa viemäriin ja sit rasvaa kaikki paikat sillä jumalattoman kalliilla käsivoiteella.. :) ku lapset aina toisinaan testaa, että olikos tämä varmasti kiellettyä. :)
Ehkä kuitenkin olis syytä opetella olemaan tyytyväinen omaan elämäänsä ja iloita siitä, että joku uskaltaa tehdä erilaisen valinnan.
Ainoa ihminen, joka ei oo kommentoinu millään tavalla meidän lapsilukumäärää (4. tulossa ja vanhin 3v) ja tahtia on työkaveri, joka on tehny itse päätöksen, ettei halua lapsia. Mun mielestä se on niin jokaisen oma asia, että sitä on turha sivusta arvostella tai arvella edes, että lapsettomuus ei vois olla oma valinta tai että se ei vois olla jollekin sopiva valinta.
Me muuten puhutaan meidän suhteessa kaikesta avoimesti, luetaan samoja kirjoja, joten niistäkin
voidaan keskustella, meillä on aikaa parisuhteelle, yhteisille hetkille, rakkaudelle, seksille (yllätys varmaan sinällään... ;) ) meillä on jopa vara maksaa lapsenhoitaja, että päästään joskus kahdestaankin johonkin. Yleensä riittää, että saadaan saunoa kahdestaan tai käydä lenkillä. Ne ilot ja nautinto pitää löytää ihan omasta elämästä, turha on kadehtia niitä toisten elämästä.
Niin ja meillä jää käteen yhteensä vajaa 4000 kuussa, siitä tonni menee asuntolainaan ja päivittäistavaroihin n.700€/kk, sit muut pakolliset säännölliset menot, kuten polttoaineet, vakuutukset, sähkö ja vesi.... ja vielä jää "tuhlattavaksikin" vähän.
Iloitkaa siitä, mitä teillä on :)
Ap:ta ei harmita se, että itsellä ei ole jotain vaan se, että jollain toisella on.
Hyvä kateus pistäisi miettimään miten saa sellaisen elämän kuin haluaa.
Anoppi välillä mainitsee, kuinka hän on joutunut "teidän lasten" takia niin paljosta elämänsä aikana luopumaan. Appi kertoo kuinka naimisiin mennessä anoppi ei antanut jäädä hetkeäkään miettimään, vaan lapsentekoon oli ryhdyttävä välittömästi (vaikka appi ei välttämättä olisi edes halunnut). Menivät nuorina naimisiin ja saivat heti lapsia. Sitten ollaan vanhana näille "väkisin" hankituille lapsille katkeria!
Ja sitäkin katkerampi anoppi tuntuu olevan minulle ja pojalleen, jotka emme ruvenneetkaan nuorina lapsentekokoneiksi vaan halusimme elää jonkin aikaa toisillemme. Oli ehkä ajatellut saavansa sitten "nauttia" kun näkee toiset samassa kurjassa jamassa, mihin itse aikoinaan itsensä ajoi.
Ihmisten kannattaisi vähän tarkemmin miettiä, mitä oikeasti haluavat ja elää sen mukaisesti, sen sijaan että ryntäillään ja säntäillään jokaisen villityksen perässä kuin päättömät kanat.
Sama pätee rahankäyttöön. Itse olen toistakseksi ollut hyvin pienituloinen, mutta kuljen silti mm. parin tonnin nahkatakissa. Ihmiset ihmettelevät miten näin pienistä tuloista voi riittää sellaisiin vaatteisiin, mutta se on aivan yksinkertaista:
- en käytä lainkaan rahaa alkoholiin ja baari-iltoihin,
- minulla ei ole autoa,
- kotini olen ostanut polkuhintaan ja remontoinut itse,
- en satsaa kotiteattereihin, elektroniikkaan, koruihin, ulkomaanmatkoihin, maksullisiin tapahtumiin enkä mihinkään sellaiseen, jota en todella koe itselleni olennaiseksi.
Kyse on siitä, mihin valitsee rahansa laittaa. Jos yrittää haalia itselleen kaikkea sitä mitä muillakin on, rahat eivät riitä mihinkään (paitsi suurituloisilla). Kannattaa miettiä, mitä itse oikeasti haluaa, ja jättää muut hankinnat tekemättä. Silloin voi pienelläkin rahalla saada varsin korkean elämänlaadun - tai ainakin sellaisen elämän, josta voi itse olla onnellinen.
Miksi kukaan tosiasiassa ärsyyntyisi jonkun toisen tekemistä valinnoista?
mihinkään Mulberry-laukkuun meillä ei olisi varaa
Kenellä tahansa (joka ei elä köyhyysrajan alapuolella) on todellisuudessa varaa yhteen Mulberry-laukkuun. "Varattomuus" voi muodostua esteeksi ainoastaan silloin, jos sitä laukkua ei halua yhtä paljon kuin X määrää muita asioita, joiden hankkiminen menee laukun hankkimisen edelle.
Joten mieti, mitä haluat äläkä valita ettei ole varaa asioihin, jota et edes oikeasti halua.
Maksoi 500 euroa.
Mutta noilla tuloilla on varaa kyllä ko. veskaan, mutta sitten pitää jättää vaan ostamatta jotain muuta. Niinhän aina.
olipas kallista saippuaa...
Kyllä ap:n tuloilla pitäisi sellaiseen varaa olla, jos kerran kulkeekin ties missä halpisvaatteissa. mihin ne rahat oikein menee??