Ärsyttääkö muita lapsettomien parien rahankäyttö?
Mä en mahda mitään, mutta mua ärsyttää! Oltiin viikonloppuna kyläreissulla ja matkalla poikettiin veljeni luona. Hän ja hänen vaimonsa ovat aika nuoria, toinen alle ja toinen piirun verran yli 30. He eivät edes ole mitään isotuloisia, veljeni bruttopalkka on noin 4000 ja hänen vaimon noin 2500, molemmat tekevät akateemisia töitä. Meillä on periaatteessa kaikki tuet laskettuna paljon isommat tulot mutta ei yhtään rahaa koskaan.
Mua jotenkin ärsyttää että heilläon esimerkiksi aina sellaista sikakallista Molton&Brownin käsisaippuaa, samoin käsirasvaa vessassa. Veljen vaimolla on merkkilaukkuja ja veljeni pukeutuu mittatilaustyönä tehtyihin villakangaspukuihin. Vaimolla on lipaston päällys täynnä hajuvesiä, nytkin oli ostanut uuden jonka hinta on varmasti ollut jotain 150 euroa. He lomailevat usein ja ajavat urheiluautolla.
He asuvat vuokralla keskustassa, pienessä asunnossa joka on sisustettu tosi hyvin. Me joudumme asumaan täällä peräkylällä omakotitalossa, jota ei voi sisustaa kun lapset sotkevat joka paikan.
Tiedän veljeni sen verran hyvin, ettei hänellä ole velkaa (paitsi ehkä autosta joku muutama tonni) ja hänen vaimollaan onopintolainaa eli missään veloissa he eivät ole. Heillä ei vain ole lapsia.
Kiitos, että sain purkauuta, tiedän olevani katkera ja kateellinen. Rakastan veljeäni todella paljon ja hänen vaimonsa on ihana ihminen (sekin vielä!). Joskus vaan oikeasti ottaa päähän kun muilla on varaa arkielämän laatuun ja itse kökin feikkicrockseissani hiekkiksellä päivästä toiseen.
Kommentit (92)
nehän voi olla teille kateita. Kun ei ole lapsia jne. Ja pönkkäävät omaan itsetuntoaan ostelemalla kalliita tavaroita..
Haluaa myöhempää. Tuollakin parikunnalla on kymmenen vuotta aikaa vielä tehdä lapsia. Ja sittenkin voivat hyvinkin käyttää hoitoja, että saavat silloin kuin haluavat.
Heillahan on vaikka kuinka paljon rahaa kahden ihmisen kaytettavaksi. Se on heidan valintansa olla lapsettomia, joten ei minua hairitsisi.
Jos meilla olisi paljon rahaa( ja omaa aikaa), niin kai mekin sita johonkin kayttaisimme. Luulenpa etta me kayttaisimme sen matkusteluun ja viikonloppureissuihin, tai laittaisimme saastoon.
Mutta me valitsimme perheen. Meilla ei ole muuta kuin velkaa. Mutta emme vaihtaisi lapsiamme mihinkaan rahamaaraan maailmassa, he ovat meidan aarteemme.
On ymmärrettävää, että koet ap kateellisuutta. Yleensä ihminen kadehtii sellaista, mitä ei voi itse saada. Ja jos omat rahat on vähissä, niin tottakai toisen parempi onni siinä tilanteessa harmittaa.
ovat tuota luokkaa (minusta perhe, jossa toinen tienaa 4000 ja toinen 2500 on suhteellisen hyvätuloinen, monessa perheessä tienataan tyyliin 2t+ 2t kuussa vakitöissäkin) eikä teillä silti ole varaa matkustella ja ostella hajuvesiä?
Meidän tuttavapiirissä suurin osa nuorista perheellisistä aikuisista on juuri tuollaisessa tilanteessa. Tienaavat 2200-4000 euroa per perheen aikuinen ja pari lasta löytyy taloudesta. Kyllä nämä kaikki perheet sisustavat ja matkustavat vähintään kerran vuodessa. Naiset ovat huoliteltuja ja ostelevat hajuvesiä...
Meillä on vain yksi lapsi, tulot veljenne perheen luokkaa. VALITSIMME asumisen Etelä-Helsingissä erittäin laadukkaasti rempatussa ja sisustetussa KT-kolmiossa (samalla hinnalla olisi lohjennut OK-talo syrjäsemmältä), enkä näe tätä ollenkaan lapsiepäystävälliseksi asumismuodoksi. Ja lapsetkin voi opettaa korjaamaan jälkensä ja - tietyissä rajoissa tietenkin - kunnioittamaan sisustusta.
Ehkä kyse onkin valinnoista ja elämäntyylistä enemminkin kuin pakon sanelemasta kuviosta. Ei lapsiperheen ole PAKKo asua ok-talossa. Ei lapsiperheen kodissa ole pakko olla kaaottista ja epäsisustettua. Ei lapsiperheen äidin tarvitse laittaa kaikkia rahojaan tuulipukuihin ja rattaisiin. Rattaat voi ostaa käytettynä ja vähän vanhempaa mallia ja laittaa sen satasen sitten hajuveteen, jos sen kokee tärkeäksi.
Jos teillä ei ole tyyliin yli viittä lasta, en oikein ymmärrä, miksei teillä olisi ikinä varaa tehdä mitään.
Ei heidänkään sporttikassiin mahdu kuin kaksi ihmistä MUTTA sillä samalla rahalla olisi saanut monta tuolaista farmaripassattia,mikä meillä on pihassa koska se on niin järkevää ja lapsiperheessä pitää olla iso auto.
ap
kadehtivat teitä ainakin hetkittäin nähdessään vaikkapa pieniä virnunaamoja, iloista pulputusta ja mutkatonta sisustamista...
kuin yksi lapsi ja siihen jää. Minä haluan, että meillä on varaa asua Helsingin keskustassa, käydä matkoilla, ostaa hajuvesiä, ajaa pienellä autolla.
Toki halusimme myös kokea vanhemmuuden, joten päätimme tehdä yhden lapsen.
myöskään TODELLAKAAN liity lapsiperhearkeen pakosti! Itse ainakin saan ja annan romantiikkaa ja erotiikkaa joka päivä, vaikka lapsi talossa onkin (ja on ollut jo vuosia) ja samoin romanttisia ja rakastuneita pariskuntia löytyy tuttavapiiristämme useamman lapsen vanhemmistakin.
Lakatkaa syyttelemästä "lapsiperhearkea" epätyydyttävän parisuhteen ja arjen aiheuttajana ja tehkää asioille jotain!
Just lauantaina oltiin kavereiden "kesämökillä", joka oli niin hieno, että harvan kotikaan on niin upea. Kateus ei ollut tunne, jota tunsin, vaan se oli ilo ystävien puolesta, että olivat saaneet hankittua ja rakennettua niin upean talon itselleen!
Kateus on täysin turha tunne, yritä vapautua siitä, niin olet paljon onnellisempi!
Ollaan me pari kertaa miehen kanssa naureskeltu, että olispa elämä helppoa ja rahaa olis rutkasti, jos ei olisi lapsia. Ja kumpikaan ei noita kuitenkaan pois antaisi. Onhan se tosi, että lapset maksaa, mutta en mä lapsettomia kadehdi. Me itse ollaan lapsia haluttu ja ollaan todella onnellisia, että nämä kaksi saatiin. Ei tätä onnea mitata rahassa tai materiassa.
En mä näitä lapsia vaihtais luksussaipuaan tai käsilaukkuun :D
Meillä jokaisella on omat ongelmamme ja ilonlähteemme. Itse olen vain tyytyväinen, että minulle tärkeät ihmiset voit hyvin ja saavat tehdä mitä haluavat.
Mun elämän täyttää tällä hetkellä lapsiperheen arki, mutta joskus on sitten taas jotain muuta. On hienoa, että on erilaisia ihmisiä, jotka toimivat omalla tavallaan.
mutta he eivät saa lapsia. Ovat adoptoimassa ja se ottaa heillä todella koville.
Kyllä mä silti melkein purskahdin itkuun, kun itse äippälomalla mietin ostaako maitoa vai puuroa kun rahapäivään oli vielä pari päivää ja he ajoivat pihaan uudella bemarilla.
Ymmärrän sinua, mutta lapset ovat tärkeämpiä!
Ollaan me pari kertaa miehen kanssa naureskeltu, että olispa elämä helppoa ja rahaa olis rutkasti, jos ei olisi lapsia. Ja kumpikaan ei noita kuitenkaan pois antaisi. Onhan se tosi, että lapset maksaa, mutta en mä lapsettomia kadehdi. Me itse ollaan lapsia haluttu ja ollaan todella onnellisia, että nämä kaksi saatiin. Ei tätä onnea mitata rahassa tai materiassa.
En mä näitä lapsia vaihtais luksussaipuaan tai käsilaukkuun :D
En mä sitä tarkoittanut! Vaan sitä, että ottaa vähän päähän kun oma elämä on tavallista tappavaa arkea ja toisilla se on ihanaa ja siinä tapahtuu koko ajan ja parisuhde voi hyvin jne.
En kyllä ymmärrä miten sellaisesta asiasta voi olla kateellinen, jonka on itse aiheuttanut. Olette ap ihan itse päättäneet hankkia lapsia, joten miten voit olla kateellinen vain siksi että joku on valinnut toisin? Olisitte jättäneet lapset hankkimatta. Ja ehkä nyt on hiukan peiliinkatsomisen paikkakin jos noilla tuloilla joudutte köyhäilemään.
Mä en mahda mitään, mutta mua ärsyttää! Oltiin viikonloppuna kyläreissulla ja matkalla poikettiin veljeni luona. Hän ja hänen vaimonsa ovat aika nuoria, toinen alle ja toinen piirun verran yli 30. He eivät edes ole mitään isotuloisia, veljeni bruttopalkka on noin 4000 ja hänen vaimon noin 2500, molemmat tekevät akateemisia töitä. Meillä on periaatteessa kaikki tuet laskettuna paljon isommat tulot mutta ei yhtään rahaa koskaan.
Mua jotenkin ärsyttää että heilläon esimerkiksi aina sellaista sikakallista Molton&Brownin käsisaippuaa, samoin käsirasvaa vessassa. Veljen vaimolla on merkkilaukkuja ja veljeni pukeutuu mittatilaustyönä tehtyihin villakangaspukuihin. Vaimolla on lipaston päällys täynnä hajuvesiä, nytkin oli ostanut uuden jonka hinta on varmasti ollut jotain 150 euroa. He lomailevat usein ja ajavat urheiluautolla.
He asuvat vuokralla keskustassa, pienessä asunnossa joka on sisustettu tosi hyvin. Me joudumme asumaan täällä peräkylällä omakotitalossa, jota ei voi sisustaa kun lapset sotkevat joka paikan.
Tiedän veljeni sen verran hyvin, ettei hänellä ole velkaa (paitsi ehkä autosta joku muutama tonni) ja hänen vaimollaan onopintolainaa eli missään veloissa he eivät ole. Heillä ei vain ole lapsia.
Kiitos, että sain purkauuta, tiedän olevani katkera ja kateellinen. Rakastan veljeäni todella paljon ja hänen vaimonsa on ihana ihminen (sekin vielä!). Joskus vaan oikeasti ottaa päähän kun muilla on varaa arkielämän laatuun ja itse kökin feikkicrockseissani hiekkiksellä päivästä toiseen.
Hmm....Itse seurannut mitä se suru ja tuska on lapsettomilla pariskunnilla, että he varmaan haluavat korvata tämän tyhjyytensä tällä tavalla.
Jokainen meistä elää omalla tavallaan täällä maanpäällä.
Lapsettomuus asia ei ole mikään yksiselitteinen asia eikä helppo asia puhua. Itse mammana tässä olen tässä ja näen tätä tilannetta melkein joka päivä. Eikö se ole tärkeintä, että veljesi on onnellinen vaimonsa kanssa tälläisessä "rikkaassa" elämässä. Meille ne rikkaudet asuu lapsissamme joita lapsettomat niin kovasti ovat halunneet ja toivoneet jopa vuosia vuosikymmeniä itselleen. Olkaamme siis onnellisia pienistä vauvoistamme ja toivokaamme vaan ymmärrystä näille lapsettomille....
Ehkä heillä on erilaiset elämänarvot ja ehkä haluavat juuri tuollaista elämää.
Täytyy vaan yrittää kestää, ap!!
Mutta se ärsyttää, että en saa töitä, jotta minullakin olisi varaa..
Että 6500 euron bruttotulot eivät ole mitenkään suuret (öö, on ne) ja että ap:lla paljon suuremmat kun tuet lasketaan mukaan (ai lapsilisät, mitenkäs paljon niistä oikein nettoaa, muita tukia noin isoilla tuloilla tuskin myönnetään).
ja sitten kadehditaan käsisaippuaa ja hajuvesiä, ikään kuin niihin ei olisi itsellä varaa yli 7000 euron kuukausituloilla.
Jeps jeps, kikkelis kokkelis.
ärsyttäisi ap. aika hyvät tulot on sun veljellä!
mua ärsyttää kun miehen veljen vaimo luulee että meillä on rahaa, koska meillä menee rempaan rahaa, jotka olemme säästäneet ja teemme pikkuhiljaa aina kun on vähän varaa. ja ne itse ostelevat koko ajan jotain ja ovat parempi tuloisia ja sitten se nainen valittaa kun heillä ei ole rahaa ja hyvä kun meillä on... sekava selostus sorry.
Veljeni hemmottelee vaimoaan tosi ihanasti, esimerkiksi nyt viime jouluna osti jonkun 1500 euron joululahjan, synttärilahjaksi swarovksi-koruja ja kesän alussa työmatkalta helmirannekorun ja korvikset jotain tosi hienoa laatua. Mä oon saanut mieheltäni viimeksi lahjan 8 vuotta sitten. He siivoavat aina yhdessä lauantaiaamuisin ja viettävät sittewn viikonlopun yhdessä ja ovat aina tosi rakastuneen oloisia. Heillä on yöpöydällä kirjoja joita he lukevat ja keskustelevat niistä.
Meillä ei ole juteltu vuosiin muusta kuin lapsista ja romantiikkaa saa hakemalla hakea. Ukko on hyvä isä mutta minä olen hänelle vain kodinkone.
katkera ap