Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko pianoa todellakin näin helppoa oppia soittamaan?
04.07.2010 |
Ostettiin tossa viime viikolla piano kun saatiin pelastettua tuttavien muuttukuormasta, kun eivät sitä halunneet.
Noh, tänään meidän 16-vuotias tyttö tuli kotiin ja katsoi, että kappas, piano.
Tunnin päästä se huikkasi mut kuuntelemaan ja se oli oppinut soittamaan sen " Sait multa kukkaset Toukokuun" :o
Siis tunnissa? Eikä ennen tuota oo koskenutkaan pianoon, mitä nyt joskus pikkuisenä rämpytti sukulaisten pianoa.
Kysyin siltä, että mites toi oli mahdollista kun olit noin nopea. Tyttö vastasi, että opetteli nuotit niin kyllä se siitä sitten.
No aika nopeeta kun opetteli yhden tunnin aikana nuotit ja soitti sen kappaleen virheettömästi. Mitään aiempaa musiikkikoulutusta hänellä ei ole. Ei osannut ennen edes lukea nuotteja.
Perhana, luulin että pianonsoiton harjoittelu on jotenkin elämää vaikeampi homma! Tässähän vois itsekin kokeilla jos se noin helppoa on! :D
Kommentit (54)
Minulle ei ollut aikoinaan vaikeaa nuottien lukeminen, vaan tekniikka. Kun pimputtelusta päästiin pidemmälle, niin sormet eivät vain suostuneet yhteistyöhön nuottien luvun ja korvien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eka kappale jonka opin soittamaan (olin n. 10 v) oli Cats-musikaalin Memory, kesti tunnin oppia soittamaan korvakuulolta, ja molemmilla käsillä, ei vaan yhdellä :) Pedalit ei kyllä olleet mukana.
täällä helewetin negatiivista sakkia! Minusta tuo on ihan hieno saavutus, laitahan ap tyttö pianotunneille!
Tai vaikka ap itsekin. Kuten tässä jo todettiin, soittaminen on eri asia kuin melodian "pimputtelu".
Teknisestihän kyse on siitä, että koskettimia pitää painella täsmälleen tietyillä hetkillä ja tietyllä tavalla. Yleensä joku näistä ns kusee...
Itse olen lapsena soittanut pianoa ja vieläkin välttävästi osaan (pimputella), vaikken ole kohta 20 vuoteen varsinaisesti soittanut. Piano on sata kertaa helpompi, kuin kitara. Sitä en ikinä oppinut soittamaan kunnolla, vaikka joskus harjoittelin ihan tosissani.
Isäni meni pianotunneille 40-vuotiaana kuunneltuaan pari vuotta minun soittoani. Melko nopeasti hän oppi soittamaan omaksi ilokseen suosikkikappaleitaan kaksikätisestikin. Itse aloitin noin 11-vuotiaana ja soitin neljän vuoden harrastamisen jälkeen Id- ja Ic-tasoisia kappaleita (takana siis jo tasot 1/3, 2/3 ja 3/3). Eli jos lahjoja, motivaatiota ja kärsivällisyyttä riittää, muutamassa vuodessakin voi saavuttaa ihan hyvän soittotaidon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun lapsi on alakoulussa ja kyllä he joutuvat koulussa opetella nuotit ja huilunsoitto on pakollista joten jokaisen pakko osata nuotit.
joten eiköhän lähes jokainen opppisi tunnissa soittamaan jonkun laulun yksikätisesti. oma lapsi 6v oppii myös tunnissa useammankin laulun laulukirjasta. myös kaksikätisiä helppoja, siitä ekasta laulukirjasta.
vai oliko kappale kaksikätinen? se vaatii jo vähn enemmän aivoilta.
Itse ihailen aivan sairaan paljon sellaista joka oppii korvakuulolta soittamaan kappaleita. Sairasta. en osaa ollenkaan sellaista.
mutta eiköhän jokainen joka osaa lukea opi myös muutama nuotin paikan? siis tunnissa. eli mikä vastaa mitäkin.
en ole kateellinen enkä negatiivinen. hämmästyttävää että niin moni ajattelee ihmistä lahjakkaaksi joka soittaa yksikätisen laulun lähes aikuisena.
ilmeisesti monikaan ei tiedä soittamisesta mitään. harmillista että se on niin aliarvosettu harrastus suomessa. vain urheilu on jotain ja siitä palkitaan koulussa keväällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perusmelodiat on oppii nopeasti soittamaan yhdellä kädellä (nuoteista tai ilman) ja sitten kun opettelee vasemmalla kädellä muutamia perussointuja niin voikin soittaa melkein mitä vaan omaksi ilokseen.
ap ei puhunut musiikkiopistosta, eikä lahjakkuudesta. Oli vain ihmeissään kun tyttö oli ymmärtänyt nuoteista noin nopeaa.
Minusta ap on hyvä äiti kun kehui lastaan ja kannusti. Katkera palstamamma väheksyy, vaikka lapsi osaisi soittaa kaksin käsin takaperin kaikki. Sanoo heti, että kyllä maailma opettaa, että et mitään osaa ja älä ainakaan luule olevasi ihmelapsi. Ihan paska olet ja huono. Älä kuvittele itsestäsi liikoja.
Minulla ei ole musiikkokorvaa, ei taitoa pätkääkään. Samoin ei esikoisella. Ostin joku vuosi sitten kitaran lapsille. Esikoinen ei tajunnut siitä mitään. Toinen lapsi otti kitaran käteensä ja äkkiä näppäili siitä ihan tutun kuuloisia sävelmiä.
Palstamamma olisi tähän sanonut, että: höh, ei tuo ole mitään, älä vain luule itsestäs liikoja.
Minä sanoin, että: hienoa, miten osasitkin löytää sieltä ihan ymmärrettäviä sointuja.
Poika soittaa tällä hetkellä kitarakurssilla ja ainakin kurssin vetäjä sanoo, että on todella lahjakas. Poika ei suunnittele muusikon uraa, eikä ole mitään ihmelapsi. Mutta kivan harrastuksen löysi itselleen ja on todella tyytyväinen, että on löytänyt alueen, missä on vahva.
Miksi heti latistaa lapsen kokeilut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ap:n tyttö ole ollut koulussa musiikin tunneilla? Kyllähän tuon ikäinen jo nuoteista jotain ymmärtää. Meillä ne käytiin läpi jo ala-asteella.
Mutta ihan kivalta sekin kuullosti. Ja musta oli hienoa, että vaivautui oepettelemaan mitä mikäkin nuotti tarkoittaa. :D Pointtina oli siis alunperin se, että kehtaisinko minä itsekin harkita vielä opettelevani jotain pimputtelua.
-ap.
ja ainakin keskittymiskykyinen. Kannattaa laittaa tunneille, muuten lahjakkuus jää pelkän pimputtelun tasolle, eikä siitä saa sitä iloa minkä voisi. Jos on yhtään musikaalinen, yhdellä kädellä tuollaisten laulujen soittaminen on tosi helppoa, mutta jos ihan oikeasti haluaa perehtyä pianoon soittimena ja oppia sitä oikeasti soittamaan, se vaatii päivittäistä harjoittelua. Se on se tuttu juttu että vasta kun tietää kunka paljon on asioita mitä ei tiedä, alkaa oppia. Soittamisessa on paljon tekniikkaa ja nyansseja, mutta ähemmälläkin voi tietytsi sukulaisten iloksi pimputella. Minusta lapsilla on oikeus toteuttaa taipumuksiaan, jotta saisivat ne käyttöönsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eteni sitten musiikkikoulun kautta Sibeliusakatemiaan, jonka solistisen puolen maisteriopinnot suoritti kolmessa kuukaudessa. Suoritti diplomin sekä pianonsoitossa, laulussa että vielä nokkahuilunkin soitossa. Nyt pitää omaa pianokoulua Porvoossa.
Kyllä maailma on ihmelapsia täynnä. Peruskoulun musiikinopetuksesta huolimatta tämäkin tyttö ponkaisi tähtiin. On nimittäin seuraavissa Maj Lind-pianokilpailuissa taatusti finalistien joukossa. Ja kaikki alkoi romulavalta haetusta pianosta.
*ihanaa*
Mitenkäs soittoharrastus on edennyt? avauksestahan on jo aikaa
Miksi helvetissä joku sanoo et kerrostalossa pitäisi hankkia sähköpiano...jos kerrostaloasumisen valitsee niin hiljaisuus on kutakuinkin klo 22-07 muulloin kun hiljaisuuden aikan SAA HARRASTAA MYÖS PIANONSOITTOA
,,,SELLAINEN JOKA EI KESTÄ ELÄMÄN ÄÄNIÄ VOI ITSE MUUTTAA JONNEKI HE.... KORPEEN
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos piano on kerta helppo soitin, niin siitä vaan Rachmaninovin pianokonserttoja soittamaan :)
Toki pianosta saa jonkinmoisen äänen huomattavasti helpommin kuin esim käyrätorvesta tai oboesta, mutta kyllä se silti vaatii säännöllistä kovaa työtä että pystyy soittamaan musikaalisesti ja hyvin.
No kyllä mä saan pianosta (joka viritetty soimaan oikein) helpommin harmonisen äänen, kun esim. viulusta tai torvesta. Ja kyllä yhdellä kädellä oppii suht helposti helppoja biisejä soittamaan. Kiva että ap kannustit tytärtäsi. Mut toki kannattaa ap:n ja tyttären halutessaan tehdä sitä mistä on innostunut. Haittaako se vaikkei se jatkuisikaan loppuelämää? Olen mäkin tehnyt paljon mukavia asioita, joita en kyllä ole jaksanut jatkaa intensiivisesti tai ollenkaan jälkeenpäin.
Mut esim. ei musta samaan ole, kun exästäni, joka päätti opetella kitaran soiton ja tunnin aikana opetteli korvakuulolta black metal bändiltä biisin (ekat pari min kuullostaa vielä suht. simppeliltä, tosin omaan korvaan se kuullosti jokseenkin samanlaiselta sahaukselta, nyt kykenee jo paremmin erottamaan eri soinnut ;) ) Nyt hän soittaa kokoonpanossa, jossa muut ovat opiskelleet Sibeliusakatemiassa. Sanoo, että on hankalaa, kun muut puhuvat nuoteista (mitä ei kuulemma itse osaa, mutta on opetellut niitä). Ja on kyllä koulussa ollut, muttei ei ne kaikki niitä nuotteja siellä silloin opettele.
Juu, jos kiinnostusta riittää niin treenaamaan vaan. Tässä on esimerkiksi kiva aloittelijatason ilmainen oppikirja:
http://makingmusicfun.net/pdf/sheet_music/mmf-piano-book.pdf
Jos teiltä löytyy iPad, niin sille löytyy paljon appseja, jotka toimivat oikella pianolla, esim Piano Mania:
hän on lahjakkuus,apsoluuttinen sävelkorva,nyt oppiin ja nopeasti
en osaa niitä vieläkään vaikka pari vuotta kävin pianotunneilla, mutta korvakuulolta olen osannut lauluja soitella...en tiedä tosin osaanko enää.
ja matemaattisesti olen kyllä normaalia parempi ;)
kärsivällisyysköhän vain puuttuu?
Alue: Aihe vapaa
mun lapsi on alakoulussa ja kyllä he joutuvat koulussa opetella nuotit ja huilunsoitto on pakollista joten jokaisen pakko osata nuotit.
joten eiköhän lähes jokainen opppisi tunnissa soittamaan jonkun laulun yksikätisesti. oma lapsi 6v oppii myös tunnissa useammankin laulun laulukirjasta. myös kaksikätisiä helppoja, siitä ekasta laulukirjasta.
vai oliko kappale kaksikätinen? se vaatii jo vähn enemmän aivoilta.