Oma koira puri omaa vauvaa:(

Hei koira on ollut ap:lla jo 8 vuotta! Sehän on pitkä aika. Vauva vasta 3 kk. Onhan se nyt ihan selvä kumman ap laittaa etusijalle. Jos vauva olis edes ollut niillä jo vuoden niin ehkä ap sitten symppaisi sitä enemmän.

Onhan tämä huumorilla kirjoitettu, onhan???? :D

se nyt vaan on niin, että vauvasta on luovuttava.



Voisiko vauva kuuttaa vaikka isänsä kanssa jonnekin muualle?

Ei kertakaikkiaan voi olla totta!!!!

että sopeutuminen vaikeaa.

Ei tuossa nyt selvästi muukaan auta. Ap ei halua luopua ensimmäisestä "lapsestaan" eikä koe toista lasta tärkeäksi ollenkaan.



Kannattaisi antaa lapsi huostaan viipymättä jos lapsen isä ei esim. suostu muuttamaan pois lapsen kanssa.

Tuossa ei tule käymään hyvin. Vauva ei ansaitse olla tuollaisessa vaarassa vain, koska inhimillistät koiraasi.

ei haluta koirasta luopua, se on osa perhettä ja ollut sitä jo kauan, on muuten kiltti ja rakastettava. En suostu tervettä koiraa lopettamaan enkä etsimään noin vanhalle enää uutta kotia. Se on minun lapseni, ollut elämässäni ennen miestä tai vauvaa. Ja ei, tämä ei tarkoita sitä, että vauva ei ole yhtä tärkeä, mutta haluaisin tosiaan neuvoja miten saada koira ja vauva elämään yhdessä ilman ongelmia

ap

että ihminen voi laittaa eläimen etusijalle tällaisessa tilanteessa. Koira ei tule koskaan hyväksymään vauvaa! Siihen ei ole mitään konstia olemassa millä korjaat jo tapahtuneen vahingon...Koirasi teki jo peruuttamattoman virheen. Valitettavasti asia on näin vaikka se tuntuu kuinka pahalta! Mieti nyt kummasta luovut sitten...koirasta (joka hyökkäsi lapsesi kimppuun) vai vauvasta, koska on hengenvaarallista lapsellesi olla koiran kanssa samassaa perheessä. Molempia et voi pitää. Jos olisit vastuullisena aikuisena vienyt vauvan lääkäriin niin tiedät varmasti mitä sieltä oltaisiin sinulle kerrottu!?! Ystäväperheessä koira nappasi vauvaa käteen, ja koira lähti välittömästi. Eläinlääkärin antamat vaihtoehdot heille oli joko piikki tai uusi perhe...He valitsivat uuden perheen. Siellä koira puri uutta omistajaansa ja koira jouduttiin lopettamaan. Eläinlääkäri ei enää nähnyt muuta vaihtoehtoa. On kyse eläimestä EI ihmisestä! Säälin lastasi, jos kertomasi on totta!

todella että ap olet provo!!!



normaali ihminen ei täällä selittelisi typeriä..



eli, lue kaikki saamasi neuvot sitten lapsesi hautajaisten jälkeen. ja mieti sitten miksi et älynnyt mitä ihmiset sulle sanoo.



omaa typeryyttäsi altistat vasta 3 kk vauvan hengen vaaraan! siksi en anna sympätiaa sinä päivänä kun koira puree vauvan hengiltä.

Kaikista sun viesteistäs oikeen paistaa läpi se että tuo koira on sulle se "ykkönen" ja muut tulee kaukana perässä:(



Kun sun oma asentees on tuollainen, niin ei se koira tule ksokaan miksikään muuttumaan!! Se on jo saanut se kakkospaikan perheessä (siis heti sun jälkeen...mies ja vauva tulee kaukana perässä:O) eikä se siitä tule enää luopumaan...niin se vaan on, valitettavasti!



Anna se lapsesi meille. Minä pidän siitä huolta niin että hän saa tuntea olevansa turvassa! Meilläkin on tosin eläimiä, mutta koskaan ne eivät mene ihmisen edelle, eivät edes pienen vauvan!!

Kaksi sivullista tullut jo samaa jankkaamista, vaikka selvästi olen kertonut, että haluan neuvoja koiran totuttamiseen ja kouluttamiseen, en lopettamiseen. Ja haluan niitä nimenomaan siksi, ettei tällainen tapaus toistuisin, eikä lapsi menettäisi naamaansa, kuten täällä pelotellaan. Koira on tottunut elämässään moneen: se on kokenut omistajansa kuoleman, uuden omistajan, uusia kaupunkeja, miehen ja muita eläimiä. Miksi se siis ei tottuisi myös vauvaan? Samanlailla se reagoi alussa myös kaniin ja kissaan, ja ajan myötä tottui. Nyt ovat kavereita. Koira ei ole ollut millään lailla aggressiivinen vauvalle, kuten sanoin, se on ollut varuillaan ja kiertänyt kaukaa. En usko, että tuo aamuinen tapaus toistuisi, mutta haluaisin neuvoja miten pitää siitä huolta, ja saada koira viihtymään vauvan seurassa. Näitä neuvoja en ilmeisesti täältä saa, joten taidan kysellä muualta. ap

laitatko meiliä kristiina-r@wippies.fi , jos loppu ketjussa ei ollut mitään ratkaisun aineksia.

yritän vastailla juhannuksesta huolimatta jossain vaiheessa.

taisin olla 34 (se, joka pelkästään kyseli)

Koira vaan pois vauvan tieltä. Mistä sä tiedä vaikka olis sopeutunut uuteen perheenjäseneen vaikka miten hyvin.

Koira vaan pois vauvan tieltä. Mistä sä tiedä vaikka olis sopeutunut uuteen perheenjäseneen vaikka miten hyvin.

Siksi oli ihan oikea ratkaisu etsiä koiralle uusi koti.

Ei nro 60

Lähteenä Duodecim, lääketieteellinen aikakauskirja.



Että miten olis ap, pitäisköhän sitä vauvaa käyttää siellä lääkärissä?





Puremavammoissa purijana on yleensä lähiympäristön koira tai kissa taikka toinen ihminen. Puremavammat ovat aina epäpuhtaita, ja niihin liittyvä kudostuho voi olla huomattava. Haavan varhainen ja huolellinen puhdistus on tärkeää. Tetanussuoja on muistettava.



Rabieksen mahdollisuus on huomioitava etenkin ulkomailla saadussa puremassa. Merkittävä bakteeritulehdus kehittyy vain pieneen osaan puremista. Vähäiseltäkin vaikuttava puremavamma voi aiheuttaa vaikean septisen tai syvän infektion. Aikainen hoito tulisi aloittaa ainakin, jos haavan puhdistus on myöhästynyt tai haava on syvä, aiheuttanut runsaasti kudostuhoa tai sijaitsee raajoissa tai nivelen kohdalla.



Potilaan immuunivajaus on aikaisen hoidon aihe. Hoidossa käytetään ensisijaisesti amoksisilliinin ja klavulaanihapon yhdistelmää

Pikkulapsiperheissä ei pitäisi olla koiria. Ainakaan yhtään vaativampaa, isoa koiraa. Riskit suuremmat kuin hyöty.



Kouluikäinen jo pärjää, osaa käsitellä ja varoa ja ovat fyysisestikin isompia.



Onneksi valtaosalla koira-lapsiperheillä kaikki menee hienosti ja eläimet ja lapset elelevät sulassa sovussa pieninäkin, tää oli vain mun henkilökohtainen mielipide ja ohjenuora koiran hankinnan ajankohdassa.

et ois ansainnu saada ees vauvaa jos koira on kerta se tärkeämpi! oksettavaa.. mä oisin ampunu koiran siihen paikkaan eikä ois tuntunu ees missää jos vauvani kimppuu ois käyny. vie ittes ja koira piikille.

Etsitte hyvän ongelmakoira kouluttajan ja otat siihen yhteyttä. Soita monelle eri ongelmakoira kouluttajalle ja katso mitä mieltä he ovat ja voiko heidän mielestään koiran saada tottumaan vauvaan.



Koira ei saa olla yhtään vahtimatta vauvan kanssa samassa tilassa. Mieluiten pidät sen erillään vauvasta kokonaan. Koiranne ilmeiseti pelkää vauvaa ja pitää sitä uhkana. Luulee varmaan, että vauva käy teidän kimppuun. Hyvää hyvyyttään se voi jopa tappaa vauvan, jos puraisee väärään paikkaan vauvaa.



Meillä tuli ongelmia, kun esikoinen oli siinä iässä, että alkoi kontata ja tarttua koiran turkiin. Koska kyse oli lähes hampaattomasta pikkukoira vanhuksesta annoimme tämän elää, mutta porteilla erotimme vauvasta sen. Kun lapselle tuli järkeä päähän se oppi olemaan koiran kanssa ja antoi tämän olla rauhassa.



Ymmärrän hyvin, että siitä rakkaasta koirasta on vaikea luopua. Se on ollut eka ja sitten on tullut mies ja vauva ja ei siltä ole kukaan kysynyt haluaako se perheeseen vauvan.



Hakekaa apua!

että koira näykkäisi vuoden ikäistä vauvaamme. Koira kyttäsi nurkan takana kun olimme pöydän äärellä syömässä (oltiin ajettu se pois nenän alta kyttäämästä, eikä tiedetty, että se jäi kulman taakse). Vauva käveli ohi ja koira näykkäisi niin, että vauvaan tuli nirhauma pieni mustelma poskeen. Voin kertoa, että ensimmäinen ajatus päässäni oli, että tapan koiran. En ollut kyllä koiralle mitenkään lempeä ja ymmärtäväinen! Ajattelin odotella hetken, koska en minäkään halunnut nuorta koiraa lopettaa. Tästä on kulunut 4 vuotta, eikä näykkimisiä ole tapahtunut sen jälkeen kertaakaan, vaikka lapsia on syntynyt lisääkin. Koira kyllä murisee jos lapset retuuttaa. Tällöin lasta komennetaan kauemmas ja jättämään koira rauhaan. Koiralla on oikeus ilmaista mielensä murisemalla ja lapsen pitää oppia koiran oikea kohtelu. Tuon näykkäisyn jälkeen aloitettiin koiran kouluttaminen siihen, että se on perheen alin olento (syö viimeiseksi, kulkee ovista viimeiseksi, eikä saa tulla sänkyyn jne)



Kuitenkin mietin, että jos ikinä enää koira puree ketä tahansa, etenkään lasta, tapan koiran varmasti omin käsin siihen paikkaan. Oli koira ollut minulla sitten vuoden tai kymmenen.

ei voi luottaa enää siihen koiraan. :(

vastausta, koska ainoa oikea vastaus kysymykseesi on se, että luovut koirasta. Te olette nostaneet koiran samalle jalustalle vauvan kanssa ja ette näköjään ymmärrä, että se on eläin, jolla on omat vaistonsa. Toiseksi on sekin pointi, että jos siinä on esim. dobbermannia niin sellaisten koulutus pitää olla hyvin määrätietoista ja aloittaa koulutus varhaisessa vaiheessa pentuna.

Et myöskään voi olettaa, että kyllä se tottuu vauvaan, kun on tottunut muihinkin eläimiin, ei niitä voi verrata!.

Hauskin pointti on se, että kysyt vauvapalstalta neuvoja, kun sen ajan olisit kysellyt koirakouluttajilta nevuoja, se jo saa miettimään onko tämä provo

Kaksi sivullista tullut jo samaa jankkaamista, vaikka selvästi olen kertonut, että haluan neuvoja koiran totuttamiseen ja kouluttamiseen, en lopettamiseen. Ja haluan niitä nimenomaan siksi, ettei tällainen tapaus toistuisin, eikä lapsi menettäisi naamaansa, kuten täällä pelotellaan.

Koira on tottunut elämässään moneen: se on kokenut omistajansa kuoleman, uuden omistajan, uusia kaupunkeja, miehen ja muita eläimiä. Miksi se siis ei tottuisi myös vauvaan? Samanlailla se reagoi alussa myös kaniin ja kissaan, ja ajan myötä tottui. Nyt ovat kavereita.

Koira ei ole ollut millään lailla aggressiivinen vauvalle, kuten sanoin, se on ollut varuillaan ja kiertänyt kaukaa. En usko, että tuo aamuinen tapaus toistuisi, mutta haluaisin neuvoja miten pitää siitä huolta, ja saada koira viihtymään vauvan seurassa. Näitä neuvoja en ilmeisesti täältä saa, joten taidan kysellä muualta.

ap

APhan ihan selvästi kertoo, että on ollut koirakouluttajiin yhteydessä.Ja kyllä mun mielestä koiran reaktiota uusiin olioihin voi verrata toisiinsa. Jos on muihin eläimiin reagoinut ihan samalla tavalla ja lopulta tottunut on mahdollista että sama toistuu vauvan kanssakin. Vrt. esim tilanteeseen jossa koira olisi käyttäytynyt samalla tavalla muiden eläintenkanssa ja lopulta teurastanut kaikki.