Oma koira puri omaa vauvaa:(

Me juuri jouduttiin luopumaan meidän rakkaasta koirasta, kun näin etukäteen meistä tuntui, että koira ei tule sopeutumaan vauvaan. La on siis syyskuussa ja heti kun sain tietää olevani raskaana, alettiin etsiä uutta kotia koiralle. Koira oli 7-vuotias. Useampi kuukausi siinä tosin meni, koska haluttiin olla varmoja, että koira saa hyvän kodin. Olen sitä käynyt uudessa paikassa pari kertaa nyt katsomassa ja on todella iloinen ja onnellinen siellä. :)



Meillä koira ei siis ollut koskaan ollut aggressiivinen, mutta ei myöskään tottunut lapsiin ja koska oli isokokoinen ja aika mustis musta, päädyttiin kipeältä ja vaikealta tuntuvaan ratkaisuun. Nyt kuitenkin tuntuu, että se oli myös koiran kannalta oikea, koska sen ei tarvitse koskaan stressata asemastaan laumassa (siis suhteessa vauvaan). Joten ap, ajattele tilannetta koirasi kannalta. Onko koirasi onnellinen kodissaan, jos se joutuu koko ajan miettimään paikkaansa ja kokee vauvan uhkana? Eikö olisi koiran edun mukaista etsiä sille uusi koti, jossa sitä rakastettaisiin eikä sen tarvitsisi stressata?

Kaksi sivullista tullut jo samaa jankkaamista, vaikka selvästi olen kertonut, että haluan neuvoja koiran totuttamiseen ja kouluttamiseen, en lopettamiseen. Ja haluan niitä nimenomaan siksi, ettei tällainen tapaus toistuisin, eikä lapsi menettäisi naamaansa, kuten täällä pelotellaan.



Koira on tottunut elämässään moneen: se on kokenut omistajansa kuoleman, uuden omistajan, uusia kaupunkeja, miehen ja muita eläimiä. Miksi se siis ei tottuisi myös vauvaan? Samanlailla se reagoi alussa myös kaniin ja kissaan, ja ajan myötä tottui. Nyt ovat kavereita.



Koira ei ole ollut millään lailla aggressiivinen vauvalle, kuten sanoin, se on ollut varuillaan ja kiertänyt kaukaa. En usko, että tuo aamuinen tapaus toistuisi, mutta haluaisin neuvoja miten pitää siitä huolta, ja saada koira viihtymään vauvan seurassa. Näitä neuvoja en ilmeisesti täältä saa, joten taidan kysellä muualta.



ap

tai antaa tuttuun perheeseen.

Ja edelleenkin kaipaan neuvoja koiran ja vauvan totuttamiseen ja elämän järjestämiseen, en koiran lopettamiseen, koska emme halua koirasta luopua. Vaikka se jostakusta onkin niin käsittämätöntä, on koira minulle aivan yhtä rakas kun mieheni ja lapsenikin enkä aio tappaa sitä yhtään sen enempää kun muutakaan perhettäni.

ap

jos miehesi pieksisi lapsen? Antaisitko vain anteeksi ja jatkaisit elämääsi??? Tuskin. Sinun täytyy luopua koirasta!

niin pitäisko lapsi antaa sijoituskotiin vuodeksi tai pariksi. Koirasi on iäkäs, joten eihän kyse olisi kuin muutamasta vuodesta?



Vaikuttaa nimittäin siltä, että koira on sinulle tärkeämpi. Sulla on selkästi prioriteetit ihan pielessä.

Kaksi sivullista tullut jo samaa jankkaamista, vaikka selvästi olen kertonut, että haluan neuvoja koiran totuttamiseen ja kouluttamiseen, en lopettamiseen. Ja haluan niitä nimenomaan siksi, ettei tällainen tapaus toistuisin, eikä lapsi menettäisi naamaansa, kuten täällä pelotellaan.

Koira on tottunut elämässään moneen: se on kokenut omistajansa kuoleman, uuden omistajan, uusia kaupunkeja, miehen ja muita eläimiä. Miksi se siis ei tottuisi myös vauvaan? Samanlailla se reagoi alussa myös kaniin ja kissaan, ja ajan myötä tottui. Nyt ovat kavereita.

Koira ei ole ollut millään lailla aggressiivinen vauvalle, kuten sanoin, se on ollut varuillaan ja kiertänyt kaukaa. En usko, että tuo aamuinen tapaus toistuisi, mutta haluaisin neuvoja miten pitää siitä huolta, ja saada koira viihtymään vauvan seurassa. Näitä neuvoja en ilmeisesti täältä saa, joten taidan kysellä muualta.

ap

"koira ei ole millään lailla ole ollut aggressiivinen. SEHÄN PURI SUN VAUVAA!!!

olet kysynyt neuvoja puhelimitse ja koiran kouluttaja on ollut teillä kotona. olet tehnyt kaikkesi. ja silti kora puri vauvaa, eikä osoittanut katumusta.

sä et tule löytämään ketään joka taikoisi sun koirasi tykkäämään sun vauvasta.

olen pahoillani, mutta sun on pakko laittaa se koira pois. piikille tai uuteen kotiin. et voi tosissasi olla sitä mieltä että koirasi menee vauvasi turvallisuuden edelle? sillä niin sinä nyt sen ilmaiset. jos näin on, sun on ehkä parempi luopua vauvasta. sille varmasti löytyy rakastava turvallinen koti.

3kk ikäisen vauvan kimppuun syyttä suotta on se päästään sekaisin. Eikä pään vammaa voi kouluttaa pois.

Sun on kyllä pakko olla provo, ei kukaan äiti edes mieti koiran pitämistä jos on nähnyt kun se käy pienen vauvan kimppuun.

olemassa, joita sulle voisi antaa!Ymmärrätkö??Kun kerran koira jo kerran puri vauvaa,se puree uudelleen.Miksi et voi uskoa saman jo kokeneita ja asiasta viisastuneita?

voi tilanne olla jopa hengenvaarallinen vauvalle. Tuollainen todellakin vaatii lääkärissäkäynnin. Haluatko tappaa sen lapsesi esim. verenmyrkytykseen?

Tässä jos jossain olisi jo aihetta lastensuojeluilmoitukselle.

Koira ei voi olla yhtä tärkeä kuin vauva, ei koskaan.

sinun täytyy vain saada koira ymmärtämään paikkansa ravintoketjun pohjalla. vaika sitten niin että vauva tanssii koiran ruoan päällä ja koira ei tule lähellekkään, kun vauva lähtee pois siitä, on koiralla oikeus mennä syömään. koiralle selkäsauna kun yrittääkin murista, niin ne koiratkin tekevät toisilleen näyttääkseen johtajuutensa.

"koira ei ole millään lailla ole ollut aggressiivinen. SEHÄN PURI SUN VAUVAA!!!

Kuten varman ymmärsit, puhuin yleisesti koiran käyttäytymisestä vauvaa kohtaa, nimeomaan ennen tuota tapausta. Koira ilmeisesti pelästyi vauvan liikettä ja kävi siksi kiinni. On siis ollut pelokas ja varuillaan vauvaa kohtaan kuten jo kerroin.

ap

Jos ei ole, niin pikaisesti lääkäriin.

Itsekin rakastan koiria yli kaiken ja mulla ollut koiria 8vuotiaasta saakka. Tää viimesin oli agressiivinen ja arvaamaton vieraita kohtaan.

Esikoisen syntymän jälkeen pelkäsin, miten suhtautuu vauvaan, mutta kaikki meni todella hyvin ja hyväksy vauvan. Mutta jos ikinä olisi lapseen käynyt kiinni, ni kyllä oltaisiin piikille viety. Uuteen kotiin ei ikinä olisi sopeutunut, oli niin kiinni ja riippuvainen minusta.

sinun täytyy vain saada koira ymmärtämään paikkansa ravintoketjun pohjalla. vaika sitten niin että vauva tanssii koiran ruoan päällä ja koira ei tule lähellekkään, kun vauva lähtee pois siitä, on koiralla oikeus mennä syömään. koiralle selkäsauna kun yrittääkin murista, niin ne koiratkin tekevät toisilleen näyttääkseen johtajuutensa.

Koira ei tosiaan ole murissut vauvalle KERTAAKAAN ennen tai jälkeen tuon aamun, eli ei ole ollut syytä selkäsaunalle. Jatkossa toki toimitaan nimenomaan noin mikäli murisee.

ap

äkkiä siis lääkäriin. Äitini sai jäykkäkouristuksen kissamme raapaisusta ja sinun omasi on vielä pieni vauva, niin todellakin kiikuttaisin lääkäriin ja pikana!

Noin pienellä ei ole vielä riittävää vastustuskykyä. Eläimen purema on todellakin hengenvaarallinen noin pienelle.

kyllä sen että vauvan takia saa selkäänsä. Eli tuolla tavalla koulutatte siitä yhä agresiivisemman ja vaarallisemman. Loistava neuvo.

ei haluta koirasta luopua, se on osa perhettä ja ollut sitä jo kauan, on muuten kiltti ja rakastettava. En suostu tervettä koiraa lopettamaan enkä etsimään noin vanhalle enää uutta kotia. Se on minun lapseni, ollut elämässäni ennen miestä tai vauvaa. Ja ei, tämä ei tarkoita sitä, että vauva ei ole yhtä tärkeä, mutta haluaisin tosiaan neuvoja miten saada koira ja vauva elämään yhdessä ilman ongelmia

ap

koska tiedät tekeväsi väärin koiran suhteen.

Tiedät että olet huono äiti.

koiraa ei voi antaa pois, niin antakaa vauva sitten vaikka huostaan tai sukulaisille. Kutsukaa häntä sitten kylään aina silloin tällöin, ehkä koira vähitellen tottuu uuteen perheenjäseneen.



Onhan koira ollut kuitenkin perheessä kauemmin, joten luontevaa vain, että lapsi lähtee, kun on uusi tulokas, vai mitä?



Tsemppiä yritykseen!

Sinulla on ilmiselvästi kasvaminen äidin rooliin ja tehtävään ihan vaiheessa vielä, kun koiran asetat noin korkeaan asemaan.



Äitinä sinun tehtäväsi on turvata lapsesi terveys ja hyvinvointi kaikin mahdollisin tavoin. Se että pidät koiran joka on hulluna tänään hyökännyt vauvasi kimppuun EI ole oikein.



Hae apua! Luopukaa koirasta. Jos koira on niin tärkeä, ettet voi siitä luopua, antakaa lapsi adoptioon, että joku häntä suojelee.