Lue keskustelun säännöt.
Oma koira puri omaa vauvaa:(
24.06.2010 |
Eli meillä on 8-vuotias sekaroituinen koira, joka on aina ollut rakas ja kiltti. Esikoinen syntyi keväällä, ja on nyt vähän yli 3kk. Koira on koko ajan ollut hieman varuillaan vauvan kanssa, ei käyttäytynyt vihaisesti eikä murissut tai muuta, mutta vältellyt ja mulkoillut. Olemme tehneet kaiken mitä vauvan ja koiran totuttelemisessa voi tehdä, huomioineet koiraa paljon jne.
Nyt aamulla kävi kuitenkin niin, että koira puri vauvaa ilman syytä jalkaan, istui vieressä ja kun vauva hieman liikautti jalkaansa murahti ja kävi kiinni. Jälki ei ole kovin paha, eikä vaadi lääkärireissua, mutta verta siitä tuli, ja vauva tietysti rupesi itkemään ja koira kilahti täysin: yritti hyökkiä vauvan kimppuun ja murisi, sain vaivoin pidettyä sitä kiinni.
Tämän tapauksen jälkeen koira on reagoinut koiraan taas ihan normaalisti, vältellyt ja pälyillyt ei muuta. Mitähän tässä nyt kannattaisi tehdä? Koirasta ei haluta luopua, mutta jotenkin se olisi saatava tykkäämään vauvasta.
Kommentit (328)
Sen voin sanoa että johtajuus suhde on on ihan perseellään silloin jos ajattelee että koira on LAPSI. Tällöin usein inhimillistetään koiraa, lässytetään sille kuin ihmiselle.
Koira ei ajattele kuin ihminen, se ei osaa "ajatella järjellä". Ei se ajattele että onpa mulla paha mieli kun emäntä on koko ajan vauvan kanssa. Jos ap. olisi alusta asti toiminut niin ettei turhaan huomioi koiraa vaan keskittyisi lapseen, tajuaisi koira että lapsi on sen yläpuolella hierarkiassa. Mutta kun tilanne on se että koira on johtaja ja ap ja vauva sen alamaisia, on koiralla oikeus ojentaa vauvaa. Siis koiran mielestä.
Suosittelen pitämään koiralle "jääkauden" KOULUTTAJAN AVUSTUKSELLA:
http://www.koiraneuvola.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=2&t=3615
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt ei ole enää kyse siitä että jollain makupaloilla ja silityksillä saataisiin koira tottumaan vauvaan. Hei JUNA MENI JO! Jos koira on purrut vauvaa, niin koira piikille. Sen pitäisi olla itsestäänselvää. Minä ilmoittaisin tästä tapauksesta viranomaisille, jos tietäisin, kuka ap on. Vauvaa pitää suojella agressiiviselta koiralta.
vauva EI OLE SAANUT TETANUSROKOTETTA! Kiikuta se lapsi lääkäriin HETI, ellet vielä ole vienyt!
Mitä edes mietit!!!
Piikkiä piskille.
Työkaverini koira puri häntä käteen. Koira nukutettiin seuraavana päivänä. Koira ei saa hyökätä perheenjäsentensä kimppuun.
Kas kun tilanne on niin, että ap:n pitää päättää, hakeeko piikin koiruli-mussulille vai sille rasittavalle vauvanrääpäleelle. Todettu on, että ne eivät keskenään tule toimeen. Pakkovalinnan paikka.
Ja kun oma rakas kultsikoiruli on tietenkin ollut talossa jo niiiin kauan ja on niiiin ihqurakas, niin sitten pitää vauva lopettaa. Kyllähän se vähän kirpaisee, mutta minkäs teet, elämä on sellaista. Omasta hauvasta pitää pitää huolta, niin se vain on!
Vauvan saa onneksi lopetettua ihan helposti. Ei tarvitse kuin mainita asiasta terkkarilla, niin vauva pistetään ikiunten maille. Lääkärit ovat hyvin ymmärtäväisiä asian suhteen: onhan koira sentään rakas, uskollinen perheenjäsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Susta pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus. Ehkä ylläpito voisi puuttua asiaan?
en tiedä, voiko ylläpito ilmoittaa tällaisesta tapauksesta? ap:n harkintyky ainakin on pettänyt pahasti.
Se on hyvin lempeää, koira ei tajua etä hänet tapetaan ja kuolee kivuttomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai antaa tuttuun perheeseen. Ja edelleenkin kaipaan neuvoja koiran ja vauvan totuttamiseen ja elämän järjestämiseen, en koiran lopettamiseen, koska emme halua koirasta luopua. Vaikka se jostakusta onkin niin käsittämätöntä, on koira minulle aivan yhtä rakas kun mieheni ja lapsenikin enkä aio tappaa sitä yhtään sen enempää kun muutakaan perhettäni. ap
ja koira vielä puree niin viranomaiset varmasti puuttuvat asiaan kyllä siinä vaiheessa. Koira on eläin. Vaikka et halua siitä luopua, niin se on nyt ainoa järkevä ratkaisu.
Mutta jos meidän koirista joku purisi lastani tai ketä tahansa muuta, ilman syytä, eli ei olisi leikin yhteydessä tai varoituksena (jolloin muuten yleensä koira murisee ennenkuin hyökkää kiinni), lähtisi koira _välittömästi_ piikille.
Tuo koirasi käytös kertoo sitä, että se pitää vauvaa uhkana ja saattaa ja luultavasti pureekin vielä toisenkin kerran lastasi.
Aivan sama kuinka paljon koirastasi välität, mutta eikö lapsesi hyvinvointi ole tärkeämpää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koira pois samasta taloudesta lapsen kanssa! Tuollainen koira, joka kerran puree lasta, puree kyllä uudestaan.Joko huomenna tai myöhemmin, mutta puree.
Jos et piikille raaski moista hourupäistä piskiä viedä, niin anna jollekulle lapsettomalle ja sellaiselle, joka osaa toimia koiran kanssa.
Vieläkö mietit koirasi kouluttamista vauvaa rakastavaksi koirayksilöksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverini halusi lapsen. No hän tuli raskaaksi ja lapsi syntyi terveenä.
Kaverillani oli tällä hetkellä 6-vuotias kultainennoutaja ja tiedossa oli, että kyseinen koira ei pidä lapsista.
No kaverini ei tätä pidempää miettinyt vaan hän halusi pitää rakkaan koiransa talossaan.
Vauva oli sitten noin 6 kuukautta ja opetteli konttamista ja ryömi jo paikasta toiseen. Koko perhe oli istumassa olohuoneessa kun koira hyökkäsi ilman mitään ennakkovaroitusta lapsen kimppuun.
Ensimmäinen asia mitä tämä nainen pelkäsi oli: Joutuuko hän luopumaan koirastaan.
Lapsi on nyt 6vuotias ja hänellä on selässään edelleen arvet ko tapahtumasta.
Koira lopetettiin kun lapsi oli noin vuoden ikäinen, koska jatkoi agressiivista käyttäytymistä tätä lasta kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n jääräpäisyyden takia.
Ja sen takia, että hänellä on äidinvaistot hukassa ja tärkeysjärjestys myös.
selittää potaskaa "osa perhettä" jne...
koira on eläin ja eläin ei ole perheenjäsen, oma lapsi on perheenjäsen
Kumpi lähtee koira vai lapsi, jomman kumman on lähdettävä. Mietipä sitä.
joille eläimet tuntuvat olevan tärkeämpiä kuin lapset. tiedän muitakin tapauksia, joissa esim koirat ja hevoset tms ovat ykkössijalla ja lapsen hyvinvoinnin kanssa on vähän niin ja näin.
En jaksanut lukea koko ketjua, mutta ainakin alun perusteella vastaukset olivat yksiselitteisesti luovu koirasta/rakki piikille -tyyppisiä.
Tässä vaihtoehtoinen neuvo: vie koira "korjaajalle". Yksi hyvä, joka melkein taatusti osaa auttaa, on Kirsi Aalto. Asuu pääkaupunkiseudulla ja tekee myös kotikäyntejä. Jos asutte jossain muualla, niin todennäköisesti Kirsi osaa neuvoa jonkun verkostoonsa kuuluvan, samoja metodeja noudattavan kouluttajan. Hintakaan ei ole mitenkään kova, yksi käynti muistaakseni muutamia kymppejä.
Itse en ollut ehkä kauhean ihastunut Kirsiin ihmisenä (melko suorasukainen tyyppi, asiallinen kuitenkin), ja hänen metodeistaankin voi olla montaa mieltä (ei mitään väkivaltaa tms. tietenkään), mutta hän jos joku osaa auttaa! On siis erikoistunut nimenomaan ongelmakoiriin.
Kannattaa ainakin yrittää! Vaikka kaikki eivät ole samaa mieltä, niin ilmeisesti sinäkin ap ymmärrät että koira ei ole "vain koira", vaan arvokas ja tärkeä olento.
Löydät Kirsin yrityksen osoitteesta www.koirakoulukiti.palvelee.fi
Ja ei, tämä ei ole mainos, vaan empaattinen avuntarjous.
vauva olisi purrut koiraa, olisi se varmaan viety jo piikille.
Kas kun tilanne on niin, että ap:n pitää päättää, hakeeko piikin koiruli-mussulille vai sille rasittavalle vauvanrääpäleelle. Todettu on, että ne eivät keskenään tule toimeen. Pakkovalinnan paikka.
Ja kun oma rakas kultsikoiruli on tietenkin ollut talossa jo niiiin kauan ja on niiiin ihqurakas, niin sitten pitää vauva lopettaa. Kyllähän se vähän kirpaisee, mutta minkäs teet, elämä on sellaista. Omasta hauvasta pitää pitää huolta, niin se vain on!