IVF/ICSI vko 43

Mulla on samalle viikolle 43 suunniteltu punktio ja istutus!

Mun kanssa tehdään jotenkin erilaisesti, kun mulla on PCO-tyyppiset munasarjat. Oon syönyt nyt keskiviikosta asti primolut N 3xpv ja kuukautisten pitäis sitten tulla 8-9.10, nolla ultraan 11.10 ja sitten alkaa pistoksena menogon 150 UI iltaisin (menogonia pistän siksi kun sitä jäi insseistä kotiin) ja sitten tarpeen mukaan Puregonia 150 UI ja tähän rinnalle jarrupistos loppuvaiheessa.



Taustaa: Esikoisen yritys aloitettu 1999 alusta. Hoitoihin hakeuduttiin 2003 lopulla ensin clomeja, sitten kolme inssiä, nyt oli 4kk tauko ja söin Terolutteja et kuukautiskierto pysyi säännöllisenä. Nyt sitten viikolla 43 ensimmäinen IVF/ICSI...

Tuo sinun aikataulusi kuulostaa jotenkin paljon järkevämmältä kuin omani. Menkat nimittäin alkoi tänään ja se nollaultra on tosiaan vasta 12.10. Toivottavasti nyt sitten nuo sumut tehoaa ja tilanne on vielä " nollassa" sillon 12. pvä, jolloin olisi tarkoitus alottaa munisten kasvattelu Puregonilla 150IU/pvä. No kaipa se on luotettava siihen, että tietävät, mitä tekevät.



Mitkä on muuten fiilikset tällä hetkellä? Itse en ainakaan edes vielä ole oikein tajunnut, että nyt tosiaan ollaan jo kovaa vauhtia matkalla kohti ekaa IVF:ää. Kai sitä on tässä matkan varrella jo niin tottunut elämään kalenterin ja kellon mukaan, että nuo sumutkin tuntuu ihan rutiinilta., taas yhdeltä uudelta kokeilulta. Äh, vaikea selittää... Tuntuu siis jotenkin siltä, ettei tässä tilanteessa ole mitään uutta, eikä siis todellakaan jännitä eikä odota vielä mistään mitään. En tiedä konkretisoituuko tämä tilanne itsellekin vasta sitten, kun tuo punktiopäivä on lyöty lukkoon. Mutta ei auta kun elellä päivä kerrallaan...

Mä soittaisin ja kysyisin, että mitä tehdään kun menkat alkoi jo 2.10. On toi 10 päivää aika pitkä aika... odottaa ultraa ja jos sit jotain...



Mulla kanssa ei oo vielä mitään ihmeellistä oloa tästä hoidosta tuntuu taas yhdeltä kokeilulta muiden joukossa. Ainoa mietinnän aihe on lääkkeiden rahoitus... Mutta kai ne asiat lutviutuu...



Tsemppiä jatkoon....

Kierto on aina ollut tasaisen varmasti 26-28 pvää ja nytkin siis kp28 vaihtui kp1:ksi, joten on kyllä ollut aika tarkkaan tiedossa tuo menkkojen alkamisajankohta hoitosuunnitelmaa laadittaessa. En ole kyllä kiinnittänyt huomiota, onko muilla ollut tuota nollaultraa noin myöhään. Ja tosiaan punktio on suunniteltu tehtäväksi 24.-26.10. ja silloin sekin on jo ihan loppukiertoa (kp23-25), siis jos ajatellaan ihan luonnollista kiertoa. Mutta kaipa noilla sumuilla ja piikeillä pystytään tosiaan kontrolloimaan kaikkia toimintoja niin tarkasti, ettei mitään mokia pääse tapahtumaan. No eihän sitä tiedä, jos sitä vaikka soittelisi tuonne naikkarille ensi viikolla ja varmistelisi asiaa. Toisaalta sekin tuntuu vähän semmoselta epäluottamuslauseelta heitä kohtaan.



Tuo rahoituspuoli on kyllä tosiaan aina aikamoinen arvoitus. Sen puoleen vähän huono, että päästiin hoitoon vasta näin vuoden lopulla. Toista IVF:ää tuskin ehtii enää tämän vuoden puolella tekemään ja sitten joutuu alottamaan taas alusta tuon omavastuuosuuden kerryttämisen. Meillä tehtiin onneksi kaksi inssiä tuossa keväällä, joten pientä " pesämunaa" on saatu kerättyä noitten lääkekulujen suhteen. Tällä hetkellä taitaa olla aika lailla puolet käytettynä tuosta omavastuuosuudesta. Laskeskelin tuossa juuri, että seuraavan Synarelan ja ensimmäisen Puregon-paketin joutuu vielä maksamaan kokonaan itse ja sitten ylittyykin jo tuo raja ja loput lääkkeet saa ilmaiseksi. Tosin onhan tuo 300 euroakin ihan älyttömän iso raha, mutta toisaalta kaurapuurokin on ihan hyvää. =)



Tsemppimieltä myös sinne!

Mulla seuraava ostos on puregon 900 UI elikkä sitten on katto täynnä loput pitäis sitten saada jo ilman. Vai? Oon näissä asioissa ihan vihreä vielä.

Eli kun nuo lääkekulut ylittävät kalenterivuoden aikana tuon rajan niin Kela käsittääkseni maksaa kaiken ylimenevän. Meillä on Yliopiston Apteekkiin ns. Uniikki-kortti, jolle rekisteröityy automaattisesti kaikki vuoden lääkeostokset ja ostokuitista näkee aina suoraan tuon omavastuukertymän. Ja mikäli olen oikein ymmärtänyt, niin kun tuo raja ylittyy, lääkkeet saa mukaan maksutta, eikä siis tarvitse ensin maksaa itse ja sitten myöhemmin hakea palautuksia Kelalta, kuten kai muussa tapauksessa tarvitsisi. Mutta kuten sanottu, ollaan itekin ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, joten mitään omakohtasia kokemuksia ei vielä ole. Joku viisaampi korjannee, jos tuli puhuttua ihan puutaheinää. Mutta seuraavalla kerralla ollaan jo paljon viisaampia, eikös totta?

Pitää paikkansa: lääkkeiden omavastuu/vuosi on 602 ja risat eli sen ylittävät lääkeostot (nimenomaan reseptilääkkeet) on ilmasia.



Mulla on punktio ja siirto (ICSI) viikolla 44, alotin sumut viime viikolla (Suprecur), piikit (Menopur) 19.10.

Missäs muut menossa?

Mä syön vielä primolutteja torstaihin asti. Ei vieläkään mitään erikoisia ajatuksia asioista. Ehkä se sitten kun alkaa pisteleen niin tajuu, että on taas tosi kyseessä.

Sumuttelu pitää tosiaan tilanteen nollassa sinne asti kunnes rupeat piikittelemään. Periaatteessa sitä voisi sumutella vaikkapa 2kk ja tilanne pysyisi samana. Eli siinä mielessä ei hätää. :-)



Itselläni on muutaman kerran ollut sumuttelua 3vkoa ennen pistosten alkua kun on haluttu oikein tehdä " vimpan päälle" sillä itse asiassa mitä pitempi sumuttelu ennen piikityksiä sen parempi. Itselläni on muuten kuukautiset alkamassa nyt perjantaina ja 0-ultra vasta 18.10. eli näitä piiiitkiä aikatauluja kyllä riittää...

Laskeskelin tuossa juuri, että seuraava ICSI ajoittuu meillä viikolla 43 tai 44. Liityn nyt kuitenkin joukkoonne vaikka en aikataulusta osaa vielä sanoa :) Se riippuu niin paljon tämän kierron pituudesta.

Tuleva hoito on meille viides + inssit päälle. Määrä on aika hurja, mutta kolmas hoito toi meille ihanan tytön, joten itse lasken tämän vasta toiseksi hoidoksi. Pikkukakkosta siis kovasti toivotaan ja luomukeinoin se on lähes mahdotonta. Munasarjani toimivat niin laiskasti ja soluja tulee hoidoissakin todella vähän vaikka lääkeannokset ovat huimat. Minä piikittelen Menopuria sekä Puregonia. Molempia 300iu päivässä.



Tsemppiä teillekin tulevaan! :o)



-Myyry

Jospa laajennetaan pinoa koskemaan viikon 44 IVF/ICSI:läisiäkin, kun meitä " neljäkolmosia" näyttää olevan niin vähän ja kun nyt kerran jo olette täällä. Taidatte molemmat olla jo melkoisia konkareita, mikäli oikein muistan. Ihan kiva meidän keltanokkien kannalta, että saadaan vähän kokemusta riveihin, vai mitä Ibiza? Kiitoksia siis vaan Piparjuuri sumuinfosta, eipähän tarvitse enää huolehtia pitkittyneestä aikataulusta. Synarelaa menee nyt jo yhdeksättä päivää ja vielä reilu viikko jäljellä ennen 0-ultraa. Ja kuten Ibizalla, ei tunnu vielä yhtään missään. Viime yönä sai jopa nukuttua pitkästä aikaa ihan kunnon yöunetkin, ihanaa! Kaipa sitä oli jo niin väsyny, ettei mikään ois saanu pidettyä enää hereillä. Mutta tätähän tämä on vielä piiiitkän aikaa ennen kuin päästään ihan tositoimiin. Meikäläisen kärsivällisyydellä aika kuluu olevinaan vaan niin älyttömän hitaasti, ja siksi varmaan tuntuukin, ettei mitään vielä oikeasti edes tapahdu.

Heti onnistuin unohtamaan yhden viikolta 44, sorry! Mutta siis tervetuloa joukkoon myös Ippu, jos nyt siis yhdistetään nämä viikot 43 ja 44, aika samoissa aikatauluissahan tässä kuitenkin mennään.

Rööni: nou hätä vaikka olin " tipahtanu" pois, muistit sit kuitenki mikä ilahdutti kovasti.



Oon varmaan jossain vaiheessa kertonu omasta taustastani, mutta kertaukseksi:

Oon 38v täyttävä avoliitossa asusteleva vauvakuumeeseen hurahtanu " täti" . Mun ukolla on MS-tauti, johon se syö kaiken maailman lääkkeitä ja pistää joka toinen päivä piikillä betainterferonia. Yritettiin kotikonstein (IUI) vauvaa alulle vajaa vuosi ennenku lähettiin tutkimuksiin terveyskeskuksen kautta. " Kotikonsteihin" oli turvauduttava miehellä olevan " ongelman" vuoksi.



Jo tk:ssa lääkäri varotteli, että miehen sperma-analyysin pohjalta meille kyseeseen tulee varmaanki koeputkihedelmöitys. Koska meillä ei siis oo ennestään lapsia, oli koeputkivauva -ajatus ensalkuun vähän outo ja pelottava.



Keskussairaalassa lääkäri meinas tyrmätä meidän hoitoonottamisen heti alkuunsa mun korkeen iän takia, mutta lupas selvittää asiaa ja soittiki sitte heti seuraavana päivänä ja ilmotti, että ottavat sittenki meidät julkiselle puolelle! Helpotus oli kyllä suht suuri, vaikka oltiinki jo edellisenä iltana päätetty miehen kans, että mennään yksityispuolelle ellei muu auta.



Hoitojonoon päästiin todella nopeesti (ohi jonojen), hoitomuodoksi valittiin pitkän kaavan mukaan sumuttelut (3 viikkoo) ja piikit päälle. Vasta siinä vaiheessa meille selvis, että meille tarjotaankin vain ja ainoastaan 1 hoitoyritys julkiselta puolelta, mutta ehkä sen takia sit yritetään heti varman päälle joka suhteessa.



Nyt siis oon sumutellu viikon ja vielä pari viikkoo pelkkää sumutusta jälellä. Sumuja pitää ottaa sen takia 3 viikkoo ennen piikkejä, kun aikataulut ei sopinu ICSI:n takia Tampereellepäin muuten.



Tavallaan tuntuu, että on hypänny sivusta suoraan hoitoihin... en osaa jotenki aatella noita koti-inssejä hoidoiksi kun niitä on tehty omin päin. Mutta nyt sitte siis jännätään miten " vanhusten" käy... Huomaan jännittäväni omaa osuutta enemmän ku miehen onnistumista näytteen antamiseksi. Ehkä sekin kuuluu asiaan...

Laitanpa minäkin tähän pinon pohjalle vähän taustaa itsestäni.

Eli, olen 27-vuotias ja olemme avopuolisoni kanssa yrittäneet vauvaa kohta kolme vuotta. Kävin yksityisellä, kun yritystä oli vuosi takana ja silloin todettiin prolaktiinin olevan koholla, lääkitys siihen ei kyllä plussaa tuonut. Minulta on myös pari vuotta sitten leikattu munasarjakysta. Lähdimme sitten n. vuosi sitten julkiselle puolelle selvityksiin. Todettiin miehen olevan kunnossa kaikin puolin, mutta meikäläisen tilanne selvisikin sitten viime toukokuussa, kun laparoskopiassa löytyikin laajalle levinnyt endometrioosi sekä kiinnikkeitä joka puolella. Lääkäri suosittelikin suoraan ivf jonolle laittamista! Ja nyt ollaan jo lähellä hoitoa, kuusi päivää on sumuttelua takana ja 19 pvä on eka ultra ja silloin alkaa puregonin piikittely! Ja hoito ajoittuu minullakin vkolle 44.

Nyt sitä on sitte itketty ilman mitään syytä ekan kerran lääkityksen alottamisen jälkeen! :) Eli kaiketi sumut on alkaneet purra myös meikäläiseen ;)

Siis töitten jälkeen tuli vaan sellanen kauhee väsymys ja hetken päästä huomasin itkeväni aivan hysteerisenä! Mutta kaiketi se helpotti, koska ilta meni sitte ihan ok.

Eikö tunnukin suoraan sanottuna aika hölmöltä, kun alkaa itkettämään yhtäkkiä ihan ilman syytä? Itellä on pari päivää mennyt nyt vähän rauhallisemmin noin niinku tunnepuolella. Viime yönä sain ensimmäistä kertaa pitkään aikaan nukuttua koko yön ilman ainuttakaan heräämistä, joten unettomuudesta ei voi enää puhua, mutta sen tilalle tuntuu tulevan päänsärky. Pari päivää on jyskyttänyt ihan silleen mukavasti, ja eilen illalla oli sitten pakko turvautua särkylääkkeisiin. Nytkin kolkuttelee jo pahaenteisesti. Plääh! No mutta kärvistellään yhdessä ja odotellaan mielenkiinnolla, mitä on vielä tulossa!

Nyt todellakin alkaa väsymys vaivata ja työpäivä voi tänäänkin mennä aika tokkurassa. Sen olen huomannut, että pienetkin asiat esim. työpaikalla on alkaneet vi...tu.....aan!:) Koko ajan ärsyttää ja väsyttää ja ei jaksais tehä mitään ylimääräistä...miten tätä kestää vielä vajaat kaksi vkoa!? Onneks mies ottaa huumorilla ja tekee vähän ylimääräistä kotona, että pysyisin järissäni!;)

Tsemppiä muillekkin!

Paino on laskenu kilon verran ilman suurempia ponnisteluita :) Oon kyllä muutenki painonpudotusprojektin kimpussa, mutta sumujen mukana mainittu painon vaihtelu on tervetullutta, jos se tapahtuu alaspäin kuten nyt :D:D:D



Muutenki menee ihan hyvin, vaikka yöllä heräilenki ja aamut tuntuu sen takia takkuisilta. Mitenkäs kanssasisarilla?

Eilen otin viimeiset primolutit ja nyt menkat on tuloillaan. Tiistaina on nolla ultra ja sitten alkaa menogonin piikitys seuraavat viisi päivää ja jatketaan tarpeen mukaan puregonilla.



Nyt kohta lähden viikonlopun viettoon vanhempieni luokse, yritän siellä vaan rentoutua ja uhohtaa turhat murheet.



Mun vointi on ihan normaali.

Paleltaa ja kuumentaa vuoronperään. Yöllä edelleenkin unta vaihtelevasti ja unia oon nähny normaalia enemmän. Wc:ssä juoksuttaa vähän väliä, joten taittaa paino minullakin olla laskusuunnassa. Eipä muuten mitään kummempia oloja ole ollut. Jatketaan nenäsupsutteluja entiseen malliin!:)