"tilillä on aina oltava 1-2 kk:n palkkaa vastaava summa"

yliopistokoulutukseen paikka, mutta terveydellisistä syistä (fyysisistä, ei mielenterveydellisistä), jouduin vaihtamaan opiskelupaikkaa sekä ammattia. Yh:ksikin päädyin ilman omaa syytä (autokolari); vakuutus oli, mutta porsaanreiän takia saimme vain pienen summan.

Kuitenkin meillä on se kuukauden nettotulot tilillä. Pointti on vain se, että kaikkeen elämässä ei voi vaikuttaa.

Sinä olet tehnyt omasi. Älä syytä niistä muita.

Yleensä sinunkaltaistesi valinnat vielä kaatuvat muiden maksettaviksi, tavalla tai toisella.

Ei sen tilillä tarvitse olla, mutta säästössä. Ihan on jo Marttojen ikivanha neuvo.

syytä miettiä jo kohtuullisen varhain. Eli vinkkinä vaan teinien vanhemmille, että on todella lyhytnäköistä esim. tukea näitä "mua siis kiinnostaa viestintä" tai "vaik musiikin tai elokuvan teko ammattina" tai "haluan toteuttaa itseäni kuvataiteilijana" -ajatuksia. Näillä aloilla voi varautua elämään avustuksilla, kodinhoidontuella (koska ei ole työtä mihin palata äitiysloman jälkeen) ym. kädestäsuuhun -keinoilla ja vaikea on koskaan nousta edes keskivertoelämään.

Harrastukset harrastuksina ja työ työnä. Kaikkien on tehtävä työtä ja pyrittävä elättämään itsensä ja perheensä. Avustukset on poikkeustilanteita varten, ei pysyvä elämänmalli.

Juuri näin! Ja varsinkin tytöille pitää riittävän ajoissa kertoa, mikä on palkkataso missäkin duunissa. Se on karua, jos kolmekymppisenä tajuaa, että parintonnin kuukausipalkka ei ikinä tule nousemaan.

Koulutus on kaiken aa ja oo. Se antaa mahdollisuuden tehdä valintoja.

Olen pieni palkkainen ( brutto vajaa 200€/kk) yh ja minulla on useammankin kuukauden palkka säästössä. Miksi ei olisi? Eikö se kuuluu ihan jokaisen ihmisen perusvalmiukseen pitää säästössä pahan päivän varalle ettei tarvise turvautua lainoihin ja pikavippeihin?

Tipuin tuolilta kun nauroin niin paljon :D :D :D :D :D :D Ihan vitun hyvä juttu :D Taas joku ruudin keksijä neuvoo meitä muita, joku akateemisesti koulutettu 3000 euron palkansaaja jonka mies saa tupla kuukausipalkan ja isovanhemmatkin vielä auttaa :D Toista se on meillä pienipalkkaisilla yh-äideillä :D :D :D :D Kiitos päivän nauruista !

eli rahat on yhteisiä=) Toisakseen, luotan mieheeni sen verran paljon että jos meille tulisi vaikka ero (mikä on siis HYVIN epätodennäköistä), hän kyllä tekisi kaikkensa tasapuolisen omaisuuden jaon eteen. Eli siis kartutamme molemmat yhteistä omaisuutta.

Siis minä ostan kotiin kaiken irtotavaran, käyn kaupungilla vähintään kerran viikossa, tykkään siis shoppailla. Mies maksaa asumisen ja vakuutukset ja auton kustannukset, mä ostan ruuat ja kaikki muut sälät. Siirrän joka kuukausi miehelleni pari sataa säästöön. Meillä on siis yhteiset rahat, mutta tämä käytäntö on siis sen takia että meillä on hieman eri mieltymykset rahan suhteen. Eli mun rahoilla eletään tässä päivässä ja miehen rahoilla pitkällä tähtäimellä.

omaisuus on kuoleman tai eron yllättäessä sen, jonka nimissä se on ja kuka sen rahoittaa. Tuolla tavalla kartutat miehesi omaisuutta ja sinä olet pennitön. Kannattaisi nyt ihmeessä muuttaa vähän noita maksuja niin, että sinäkin osallistut omaisuuden rahoitukseen etkä pelkkään ruokaan ja vaatteisiin, josta ei jää mitään jäljelle.

Koulutuksen valitsee itse. Fiksu valitsee leveäalaisen koulutuksen, jolla pystyy monenlaiseen työhön.



Ja leskihän saa kuitenkin lesken- ja orvoneläkettä ja omaisuus ei puolitu, kuten avioerossa.



Vakuutuksen porsaanreikien lukematta jättäminenkin on oma valinta...

Vaikka ollaan hyvätuloisia ja isovanhemmatkin auttaa.



Tiedän, että mieheni ei tule koskaan olemaan työtön ja kuoleman varalle meillä on kunnon vakuutukset. Me pidetään vain tonnin "puskuria". Luottokorteilla kattaa muita äkillisiä kuluja ja pankistakin saa lainaa. Olisi niin totaalisen turhaa raapia selkänahasta se 5000-10 000e ja sitten makuuttaa sitä vuosikaudet tyhjänpanttina tilillä. Mutta kukin tyylillään... Jotkut varautuvat jopa siihen, että taivas tippuu niskaan ja maailma loppuu. Me elämme mieluummin tätä päivää.

ja jos lusikalla annetaan, niin vaikea on kauhalla ottaa.



MUTTA meillä on kuitenkin mahdollisuus ILMAISEEN korkeakoulutukseen, ILMAISEN peruskoulutuksen lisäksi. Hyvin monissa maissa näin ei ole.

Jos jäät YH:ksi, niin miten valitset toisin? Kerro, oi guru!

Miten "jäädään" YH:ksi? Siinä pitää hakea avioeroa, se on valinta. Ja sitä ennen on valinnut sen miehen ja valinnut, että tekee sen kanssa lapsen.

Samaa mieltä olen siitä, että ihmisten ei tarvitsisi omistaa niin paljoa kuin nykyään. Vähempi riittää.

äiti olis voinut ennakkoon nähdä, että hänen miehellään puhkeaisi toisen lapsen synnyttyä skitsofrenia? Mies oli aivan normaali. Eikä hänestä mitkään lääkkeet normaalia tee.

ja siksi on syytä varautua pahimman varalle. Koulutusella, vakuutuksin, säästämällä ym. Ja toki arvostamalla itseään ja valvomalla omia etujaan (vrt. lasten teko alkoholistin tai häntäheikin kanssa, koulutusalan valinta, järkevä omien varojen mukainen kulutus ym.). Juuri siksi, että kaikkea yllättävää voi sattua, on syytä pitää etukäteen itsestään ja läheisistään huolta.



Ja maailmassa on vaikka kuinka paljon ihmisiä, jotka ovat köyhistä perheistä ja vaikeista oloista kotoisin mutta silti ovat pärjänneet elämässään ihan kiitettävästi eli elättävät itsensä ja perheensä, pysyvät parisuhteessa, eivät sorru viinaan tai huumeisiin ym. Taustaan ja oloihin vetoaminen on hyvä ja helppo syy olla käyttämättä mahdollisuuksiaan ja ottamatta vastuuta elämässään.

Kunnon palkalla? Se riittää. Silloin ei miehen sairastuminen ole katastrofi.



Ja kannattaa muuten myös kartoittaa sukusairaudet. Tod. näk. olisi löytynyt jo selkeät viitteet skitsofreniaan.

Meillä on nyt MUN tuloja 1kk vastaava summa säästössä ja ahdistavan pieneltä se tuntuu. Tehtiin just iso hankinta. Tiukkaa säästämistä on taas edessä ja aina vaan tiukkenee kun jään kohta äitiyslomalle.

Jos jäät YH:ksi, niin miten valitset toisin? Kerro, oi guru!

Miten "jäädään" YH:ksi? Siinä pitää hakea avioeroa, se on valinta. Ja sitä ennen on valinnut sen miehen ja valinnut, että tekee sen kanssa lapsen. Samaa mieltä olen siitä, että ihmisten ei tarvitsisi omistaa niin paljoa kuin nykyään. Vähempi riittää.

...Toki joillakin voi olla hyvä systeemi pitää tuo parin kuukauden palkkakin, mutta meillä ei tule niin paljoa yllättäviä menoja ettei tuo summa riittäisi.

Isoilla tuloilla on myös usein isot menot. Jos jostain syystä ei saakaan palkkaa voi vararahastoa tarvita yllättäenkin. Esim. meillä miehen työpaikalla (valtio) tehtiin jotain muutoksia ja tämän virheen vuoksi kukaan ei saanut palkkaansa. Palkka onneksi tuli alle viikossa, mutta kädestä suuhun eläjiä tuo pelästytti. Itse jouduin sairaalaan ja kotiin tuli kirje Kelalta sairauspäivärahan maksua varten tarvittavista tiedoista. Tiedot piti toimittaa alle viikossa ja juuri ja juuri mies sai paperit oikeaan aikaan täytettyä puolestani. Papereiden mukaan sairauspäivärahaa ei olisi saanut jos tietoja ei olisi toimitettu ajoissa. Varmaankin valituksen asiasta olisi voinut tehdä kun tuo sairaalassaolo hieman hankaloitti papereiden täyttöä.

ettei palkkaa tulisi. Ja nimenomaan tuossa vaan puhuttiin käyttötilillä olevista rahoista, eli kyllä meille se vähintään 10 000e riittää yllättäviin menoihin. Isompiin menoihin on yleensä sen verran maksuaikaa että ehtii järjestellä muilta tileiltä tai vaikka realisoida osakkeita.

Kunnon palkalla? Se riittää. Silloin ei miehen sairastuminen ole katastrofi.

Ja kannattaa muuten myös kartoittaa sukusairaudet. Tod. näk. olisi löytynyt jo selkeät viitteet skitsofreniaan.

Taitaa olla jankkaaja taas linjoilla. Minä en tiedä oliko työelämässä, oli varmaan, mutta jossain matalapalkka-alalla. Pointtini oli se, että aina YH:ksi jäämistä ei voi ennustaa.

Mutta en aio keskustella sun kanssa kyllä tästä, eihän sulla oiekasti ole mitään pointtia tässä, kunhan vaan jankkaat. Tää on niin nähty juttu. Oikeasti elämää ei voi ennustaa, ja tiedät sen itsekin.

mutta oman palkkansa ja alansa valitsee ihan itse.



Sinulla ei ole mitään pointtia, liuta heikkoja tekosyitä vain.

No sitä tilannetta ei miehellä ainakaan tule ettei palkkaa tulisi.

Mut sehän se pointti kai tässä onkin, että kannattaa tehdä sellaisia valintoja elämässä, että ei ole aivan lirissä heti kun jotain yllättävää tapahtuu. Siihenhän se vararahaston pitäminen säästössäkin perustuu, ettei tarvitse lähteä kulutusluottoa kekkaileimaan, jos sairastuu äkillisesti tai lapsi/mies sairastuu. Se antaa pelivaraa ja aikaa.



Ja siksi ei pidä olla riippuvainen miehen palkasta täysin. Ei tartte olla "omat" rahat, mutta rahaa käytettävissä riittävästi.

kehtaan kyllä väittää, että yksinhuoltajaksi jäämisen voi ennustaa, monista pareista näkee kilometrin päähän, että tuo suhde ei ole toimiva. harva vaan uskoo sen, jos sanotaan.

matalapalkka-alan, lojuu kotona eikä muutenkaan valvo etujaan, yksinhuoltajuus/leskeys on katastrofi.



Jos on oma ura, josta myös huolehtii, pitää osaamisensa ajan tasalla ja on tarkka raha-asioistaan - ja katsoo myös eteensä miesvalinnoissa - on paljon vankemmalla pohjalla jo.

No sitä tilannetta ei miehellä ainakaan tule ettei palkkaa tulisi.