Miksi äidit näyttävät hiekkalaatikoilla tältä:

Silmälasit auttaa näkemään. Hiukset kun on ponnarilla, niin ei ole silmillä ja näkee missä lapsi juoksee. Syön kun ruoka on niin hyvää. Ja miehen kanssa muistaakseni menee ihan hyvin. Anteeksi jos pilaan hiekkalaatikkomaisemasi, mutta sori vaan, mutta mua ei kiinnosta kaunistautuminen.



Nimimerkillä meikannut kerran viimeisen 3kk aikana.

voisin verrata omaa masennustani (en ole btw äitikään vielä) äärettömään väsymykseen, jota varmaan monilla pikkulasten äideillä on, ja ei sitä jaksa välittää vaikka hiukset olisi värjäämättä yli 6 viikkoa, kunhan jaksaa edes nousta sängystä. Saati että pitäisi vielä lapsia hoitaa.

Tai no ehtisin jos jättäisin aamupalan välistä, jota en kyllä sitäkään ehdi aina syömään. Kun olen tehnyt molempien lasten tarvittavat aamupesut ja antanut aamupalan esikoiselle ja syönyt itsekin nopeasti jotakin, vauva on jo niin väsynyt, että itkee kurkku suorana eikä nukahda kuin liikkuviin vaunuihin, joten ulos on lähdettävä melkein heti herättyä. Että tämä äiti hädin tuskin kerkeää hiukset sitoa ponnarille ennen kuin lähtee leikkipuistoon. Vai pitäisi oikein alkaa meikkaamaan vauvan karjuessa väsyneenä vieressä?



En ole koskaan tullut ajatelleeksi, että silmälaseja voisi pitää epänaisellisina. Mulle ne sopivat ja ne on osa mua enkä niistä edes halua eroon.

Se on nautinto: kerrankin saa elää itselleen ja lapselleen, ei ole pakko asettua miesten tekemään naisenmuottiin. Naiseus kun ei katoa silmälaseihin tai ponnariin.



Vai katoaako miehestä miehisyys, jos hän vaihtaa vauvalle vaipan?

Se on nautinto: kerrankin saa elää itselleen ja lapselleen, ei ole pakko asettua miesten tekemään naisenmuottiin. Naiseus kun ei katoa silmälaseihin tai ponnariin.

Vai katoaako miehestä miehisyys, jos hän vaihtaa vauvalle vaipan?

minun naiseuteni ei kärsi hiekkalaatikolla laittautumattomana olosta. Eikä kärsi mieheni mieheyskään. Naiseus ja naisellisuus on minulle niin paljon eri asioita, että koen olevani naisellinen verkkareissakin. Onneksi koen vapautta toteuttaa ja ilmentää naisellisuuttani monin eri tavoin: Joskus meikkaamalla ja korkokengissä, toisinaan kahlaamalla lapsen kanssa ojissa saappaat jalassa ja neulasia hiuksissa.

ja mä varmaankin olen sitten osunut aina niille väärille asuinalueille, koska meidän hiekkalaatikoilta ei ole koskaan löytynyt yhtään ylipainoista naista, tai ylipäänsä sen näköistä naista, etteikö ne naiset itsestään huolehtisi. Ei näistä naisista juuri kukaan ole meikannut sinne hiekkalaatikolle, vain ne nuorimmat mammat yleensä, ja tasaisesti kaikilla on ponnarit päässä tai lyhyet hiukset. Kellään ei myöskään ole ylisuuria miesten vaatteita tai mitä sattuu vaatteita, vaan säänmukaiset vaatteet - sellaiset, joilla pystyy leikkimäänkin lasten kanssa. Piikkikoroissa ja farkuissa se on hemmetin paljon hankalampaa ja epämukavampaa kuin kunnollisissa ulkoiluvaatteissa. Kaiketi me tämän alueen mammat ollaan sitten aika käytännöllisiä vaan. Yksi äideistä käy osa-aikatöissä, ja kävelee tai pyöräilee työmatkansa, jottei tarvitse erikseen lähteä kuntoilemaan. Aika moni mammoista käy kuulemma zumbaamassa, jotkut käyvät uimassa ja toiset lenkillä, jotkut vielä kaikkea tätä. Isistä olen nähnyt ihan vaan muutaman, ja ihan nuorekkailta, hyväkuntoisilta nekin ovat näyttäneet. Ja ihan tasaisesti itse kukin meistä mammoista silloin tällöin marisee, kun parisuhteessa mättää ja mies on idiootti. Ei kai sitä missään parisuhteessa koko ajan onnen kukkuloilla hypitä, eikä se välttämättä edes riipu millään muotoa naisen tai miehen ulkonäöstä? Tai ainakin on pirun pinnallinen parisuhde, jos toisen osapuolen ulkonäkö on niin ylivoimaisen tärkeä tekijä, että koko elämä on pilalla, koska puolisolla on silmälasit tai tukka ponnarilla.



Mutta kannattaiskohan teidän yleistäjien joskus laajentaa maailmankuvaanne, ja käydä vaikka jossain muissakin puistoissa kuin aina siinä samassa? Varsinkin, jos ne muut mammat siellä lootan reunalla niin pirusti häiritsevät? Tai, mitä jos, kerrankin menisitte sinne puistoon vähän eri asenteella - etsittekin ne hoikat/normaalipainoiset mammat, ettekä niitä ylipainoisia? Laskette, kuinka monella on meikkiä, monellako on silmälasit, kuinka moni on herännyt aamukolmelta tukkaa kähertämään? Ja tärkein kaikista - katsokaa joskus, mitä ne teidän armaat Nico-Petterit ja Jessica-Jeminat puuhaavat, ja yrittäkää edes opettaa niille, ettei lapioita saa viedä toisten kädestä, ettei hiekkaa saa viskoa toisten silmiin, että töniminen ja lyöminen on väärin. Ja menkää jollekin uudelle jumppatunnille, että on elämässä muutakin mietittävää kuin naapurin mamman paino ja vyötärönympärys.

Ja mitähän se sulle oikein kuuluu minkä näköisenä ihmiset menevät lastensa kanssa hiekkalaatikolle. Eiköhän siellä mennä leikittään lapsia eikä tulla sinunlaistesi katsottavaksi. En yhtään ihmettele, että nykyään niin paljon lapset kiusaavat toisiaan, kun jo vanhemmat opettavat tuollaisilla ajatuksillaan ettei saa olla erilainen. Anna kaikkien kukkien kukkia vaan ja pidä omista asioistasi ja linjoistasi huolta.

Itsestään huolta pitävä ihminen ( ulkoilu/liikunta, hyvä ruokavalio, hygienia ) näyttää hyvältä vaikka olisikin rillit päässä, tukka ponnarilla, kotivaatteissa, naama meikittä ja kenties jopa hieman pyöreyttäkin. Epäviehättävää / epänaisellista tuosta lookista tekee sen, jos ihmisellä on lisäksi huono ryhti, huonokuntoinen ja kalpeanharmaa iho näin kesälläkin, hapan naama, likaisuus ja semmoiset "mäkkäri"-läskit, sellaiset joita ei voi ihan raskauskilojen piikkiin laittaa.

"Silmälasit päässä, ponnarilla oleva tai lyhyt liuhuletti ja reilusti ylipainoa? Ja sitten ihmetellään, kun miehen kanssa ei suju?"



Silmälasit kyllä, ponnari kyllä, reilusti ylipainoa kyllä. Mutta miehen kanssa sujuu. Miksi ei sujuisi? Olisi todella huono homma, jos parisuhde perustuisi liiaksi ulkonäköön.



"Mikä ihme siinä on, että ei voi itse kaunistautua ja nauttia, pitää itsestäänkin huolta, vaikkaa niitä lapsia tulee?"



Silmälasti oli ennen lapsia, samoin meikittömyys. Lasit on pakko olla, että näkee. Miksi meikkaisin? Ajanpuute ja rahanpuute varmaan selittää jotain esim. vaatetuksestani. Kaikilla ei ole sitä lastenhoitoapua. Kotihoidontuki on aika pieni joten, jos hoitaa lapset kotona 3-vuotiaiksi, kyllä siinä talous on väistämättä hetken aikaa tiukemmalla. Toisaalta hiekkalaatikon reunalla istuskelu ei ole mikään edustustyö, joten mitä väliä.

Siksipä joka ilta ennen miehen kotiintuloa otan 10 minuuttia aikaa raikastaakseni itseni. Sidon hiuksiini nauhan, sipaisen poskipunaa ja pukeudun kukkamekkoseeni. Sujautan pikku jalkoihini korolliset tupsutohvelit ja asetun miehen lempiasentoon ovelle vartomaan. Kyllä muuten avioliitto pysyy freeschinä ja lapset onnellisina!

sitten kun palaa töihin, pitää ja saa laittautua. Minulle naisena on ollut hyvin vapauttavaa se, että minun ei tarvitse olla aina nättinä, olen silti arvokas. Lapset on siitäkin niin ihania, että heille äiti on kaunis vaikka olisi lököhousuissa. Monesti olen myös hyvin väsynyt, enkä jaksaisikaan laittautua. Minusta se äitien rento tyyli on osoitus siitä että he ovat sinut itsensä kanssa.

Anteeksi vaan mutta en ymmärrä?? Siis onko ap:n mielestä jotenkin alempaa kastia jos käyttää silmälaseja? Onko jotenkin huonompi? Huonosti huoliteltu? Kaikin puolin paha ihminen, suoranainen luuseri, jos käyttää silmälaseja?? Kuvitteleeko ap että se, että tarvitsee silmälaseja on jotenkin kytköksissä tähän "kastiasemaan"? Olen ilmeisesti harvinaisen tyhmä koska en tätä ymmärrä.



Se miltä joku hiekkalaatikolla näyttää, on minulle aivan sama, tähän silmälasi juttuun vaan takerruin että onko ap todellakin niin pikkumainen ja ikävä ihminen että laittaa silmälasipäiset ihmiset johonkin omaan "laatikkoonsa"? Naurettavaa.

ap:lla on suunnaton tarve yleistää ihmiset johonkin samaan kastiin ja saada omalle huonolle itsetunnolleen boostia arvostelemalla muita.



Yletön ulkonäön ympärillä pyöriminen on a) keskenkasvuista b) neuroottista c) sisäistä tyhjyyttä





t. mamma, joka ei istu ap:n kuvaan

on just toi meininki!

Tosin siellä olen vain minä, taloyhtiön ainoan lapsiperheen äiti, paljon näitä naapurin mummukoita varten viiti laittaitua :D

Täällä ei ole näkynyt tuollaisia.

näytä tuolta vaikka olen pienten lasten äiti! Nyt taas yleistetään ehkä hieman liikaa muutaman mamman perusteella.

ja ylipainoakin on, hui kamalaa! Jakkupuvussako sinä sinne menet ja nuttura päässä?



Mä olen kaunis ja hyvinvoiva noissa mun kesäpökissä/mekossa ja topissakin. En tarvitse siihen meikkiä/tukanlaittoa.



Mutta toisaalta, en ole kyllä ikinä valittanut ettei suju, kun parisuhde on täydellinen, vaikka me molemmat ollaan vaan omat ihanat itsemme. Sellasta se rakkaus on :)



Tosi ikävä, ap, että sun pitää laittautua omaa miestäsi varten hiekkalaatikon reunalle.

Ylipäätään aika puisevia miehiä noilla hiekkalaatikoilla ja hehän ovat jo toisille varattuja. En minä miehien takia meikkaa, vaan ihan omaksi iloksi ja huviksi.



Meikkaamisessakin on eroja, meikkaaminen ei ole synonyymi "paklaamiselle" . Toisille meikkaminen merkitsee ripsiväriä ja huulikiiltoa. Jos se suo jollekin iloa, eihän se liene keneltäkään pois vai mitä?



Hieno juttu, että on luonnonkauniita ihmisiä, oma karu mielipiteeni on, että sellaisia on kuitenkin aika harvassa..

Mutta olen täysin samaa mieltä.



Heti kun vauva syntyi, jätin lasit pois ja olen edennyt käsikopelolla.

Ennen en meikannut, mutta nyt käytän aamulla tunnin kasvojen operointiin.



Ponnariakin käytin ennen, mutta nyt olen sen leikkauttanut tyylikkääksi ja läskinikin olen imututtanut pois.



Seksi sujuu siellä hiekkalaatikolla tosi hyvin. Suosittelen muillekin.

en ymmärrä miksi naiset päästävät itsensä ihan tajuttoman homssuiseen kuntoon ja sitten tosiaan ihmetellään kun ei mies halua seksiä eikä pidä hyvänä ym.

Ihan kuin avioliitto ja varsinkin se lapsi antaisi luvan muuttua rasvatukkaiseksi, hieltähaisevaksi muodottomaksi vässykäksi.

Valitetaan vielä kun on niin raskasta ettei ehdi edes suihkussa käydä, siis WTF



Meillä vauva 7kk ja toinen isompi ja kyllä mä joka aamu käyn suihkussa, laitan hiukset (usein kyllä ponnarille, mutta siististi) ja meikkaan.

EN mitään sotamaalausta kun en sellaista ole ikinä harrastanut, mutta ripsiväriä ym.

Kulmat on huolitellut, ihokarvat poistettu jne.

Itsellä paljon parempi ja pirteämpi olo kun peilistä ei tuijota takaisin mikään mörökölli. Raskauskilotkin (joita aina tullut runsaasti) on jo tiputettu, ei verenmaku suussa, mutta normi liikunnalla ja terveellisellä ruokavaliolla.

Rahaa ei ole liikaa, mutta kyllä aina sen verran että päällä on muuta kuin pieruverkkarit ja joku iso t-paita. Ei se miljoonia vaadi, että pukeutuu siistimmin.

En haluaisi miehenkään muuttuvan miksikään möröksi niin miksi sitten itse sellaiseen alkaisin.



Muiden mammojen mielipide sitten taas ei kiinnosta tuontaivaallista, mulle on aivan sama mitä hiekkiksellä kukakin päässään miettiin.

Useat homssut tuntuvat kyllä katselevan nenänvartta pitkin, kun en näytä samalta mutta eipä haittaa yhtään.