Kauheimmat kampaamokokemukset tänne!
Usein kampaajalla käydessä herää kyllä kysymys, että mitä ihmettä siellä kampaajakoulussa oikein opetetaan vai opetetaanko mitään?! Eivätkö kampaajat osaa arvioida, mikä kampaus sopii asiakkaalle ja mikä ei? Ja minkä ihmeen takia kampaajat eivät sano mielipidettään, jos asiakas ehdottaa jotain ihan hölmöä?
Minun eräs kauheimmista kampaamokokemuksistani sijoittuu teinivuosiin, toivottavasti niistä ajoista on ammattitaito kampaajilla kohentunut: Siihen aikaan oli muodissa tyvikohotus, ja minä tietysti halusin tuuheutta ja ilmaa päätä myöden meneviin hiuksiini. Kampaaja ehdotti, että laitetaan tätä tyvikohotusainetta myös koko hiuksiin, ja rullasi hiukset rullille. Ei tullut teinin mieleenkään epäillä kampaajan ammattitaitoa, ja lopputulos oli luonnontaipuisissa hiuksissa kuin permanentti. Ja aivan hirveä sellainen. Eihän sille voinut mitään tehdä! Itku siitä tuli. Kiitos vaan kovasti, vieläkin ärsyttää.
Kommentit (1073)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoin parturi ikinä: Dick Johnson Ruoholahdenk. Hkissä.
"Parturina" nuori pimatsu joka ei edes tervehtinyt. Umpimielinen, mykkä pikku suttura ei puhunut mitään, jupisi vain jotain itselleen. Leikkaus oli huonoin ikinä, kylläpä yllätti.
Tätä se on kuulkaa suomalainen "asiakaspalvelu"!Ai niin, maksaessani tyyppi ei osannut antaa vaihtorahasta oikein takaisin. Tsiisus mikä puupää. Kiertäkää tää pulju kaukaa.
DICK JOHNSON.. HAHAHAHAHALOLLLLL, nämä nimethän paranee vaan.
😂
Miksi tulin tänne lukemaan näitä juttuja, miksi 😂
Vierailija kirjoitti:
Tulipa mieleen että lapsena ja nuorena kampaajat harjasivat usein aika kovakouraisesti. Vetivät kovaa jos sattui olemaan takku ja vaikka ei ollutkaan niin harja kolisi päähän. Aikuisena on ollut useimmiten hellävaraisia kampaajia ja on ollut rentouttavaa.
Kävin kampaajalla parikymppisenä kun hiukseni olivat vyötärömittaiset ja niitä permanentattiin. Kampaaja selvitti märät hiukset tiheällä kammalla ja purin hampaita yhteen etten olisi kirkunut. Siinä sitten vierähti n. 30 vuotta, etten käynyt kampaajalla. Menin sitten laittamaan pidennyksiä pitkän jahkaamisen jälkeen (juu kotikäsittely saattaa viedä ne pitkät kutrit..) ihan tällaisena täti-ihmisenä. Jännitti hirveästi. En kertonut mitään kokemuksistani (kasarilta 😂) vaan yritin olla rento ja cool kuten olisin käynyt kampaajalla kuukausittain (näytin taatusti kauhusta jähmeältä tai muuten vaan puolihullulta). Olin aivan ihmeissäni, kun minua ja tukkaani ei haukuttu, hiuksiani ei surkuteltu, ne pestiin hellästi ja samalla päänahkaa hieroen ja selvityksen jälkeen ne setvittiin niin lempeästi, etten tiennyt miten se on mahdollista. Siinä istuin uusi tukka vanhassa päässä ja mietin, että voiko kampaajalla käynti olla tällaista?!
Kampaaja oli leikannut 10 min hitaasti kun mikä ja kysyi tosi kyllästyneenä että joko riittää. Sanoin ettei vielä. Ja jatkoi kyllästyneenä minuutin ja kysyi joko nyt. En jaksanut kuunnella sitä rutinaa joten nousin ja lähdin.
Kampaaja ei suostunut leikkaamaan lyhyttä kampausta perustellen asiaa "sinulla on niin rumat korvat". Hänen mielestään ainoa sopiva malli oli tasapitkä otsatukka ja pitkä tukka, jonka alle "rumat" hörökorvani sai piiloon. Valitettavasti vain dumbolehdykkäni olivat niin kookkaat, että mm. luokkakuvissa ne pilkistävät sieltä pitkien kutrien välistä.
Uusi kampaaja leikkasi todella lyhyen kampauksen ja kas, hörökorvani eivät enää kiinnittäneet huomiota, vaan sen sijaan kaikki huomasivat, että pääni on kaunis, kaulani pitkä ja siro ja kasvojen luusto mallikas.
Tämä ei varsinaisesti kokse hiusten leikkausta eikä käsittelyä... mutta aika kauhea oli kampaamokokemukseni kuitenkin:
Ilmeisesti omistajan - tai osaomistajan - räksyttävä pikkukoira oli kampaamossa. Minua palvellut kampaaja oli mukava ja asiallinen, mutta koiranomistaja haahuili tiloissa ja jutteli ilmeisesti tuttavilleen. Sitten nainen häipyi koiran kanssa ulos. Okei, ei se mitään vielä.
Kun nousin työn jälkeen tuolista ja kävelin kassalle maksamaan, oli piskin vääntämä tuore torttu keskellä kampaamon lattiaa. Jouduin väistämään sitä. Minua palvellut kampaaja myös kiersi kakkaläjän mutta ei sanonut mitään.
Ei ikinä enää...
Vierailija kirjoitti:
Tulipa mieleen että lapsena ja nuorena kampaajat harjasivat usein aika kovakouraisesti. Vetivät kovaa jos sattui olemaan takku ja vaikka ei ollutkaan niin harja kolisi päähän. Aikuisena on ollut useimmiten hellävaraisia kampaajia ja on ollut rentouttavaa.
Eräällä savolaisella pikkupaikkakunnalla tätä kovaa kampaamista, harjaamista ja nyhtämistä harrastettiin oikein olan takaa. Kampaamossa oli useampi työntekijä ja joka ainut oli kovakourainen ja ikäänkuin reippautensa osoittaakseen kovalla vauhdilla ja ronskisti kampasivat tukkaa, leikkasivat ja välillä taas kampasivat jne.
Asiakkaan pää pyöri siinä vauhdissa milloin mihinkin suuntaan. Kampaamo oli oikein tunnettu tästä tyylistä, mutta asiakkaita siellä kävi.
Ensimmäinen käynti kampaajalla Tampereelle opiskelijana muutettuani. Kampaaja vain tasoitti pitkää tukkaani. Kotipaikkakunnallani tuosta oli veloitettu 50mk. Opiskelija nikotteli hiukan kun lasku pelkästä tasauksesta olikin lähes 200mk.
Olisi pitänyt kääntyä kannoiltani kun astuin siihen liikkeeseen. Kampaajalla itsellään oli sellainen sykkyräpermis ja oli juuri vastaavan taikonut edelliselle asiakkaalle.
Olin köyhä opiskelija ja löytänyt alennuskupongin. Tuohon aikaan oli muotia ottaa otsatukkaan pehmennys, joka ei ollut ihan yhtä sykkyrä kuin permanentti.
Arvaatte varmaan mikä oli lopputulos? Minä 20- vuotias tyttönen ja kampaus oli 50- vuotiaiden täti-ihmisten tyylinen.
Halusin pitkiä hiuksiani leikattavan kerroksittain latvoista ja näytin sormella kampaajalle kuinka korkealle toivoin kerrostuksen yltävän. Se neropatti sitten leikkasi osoittamalleni korkeudelle YHDEN tasaisen kerroksen niin että ei siitä pystynyt enää parhaallakaan korjausleikkauksella tekemään siedettävän näköistä.
Kun kaupaungilla näkee sellaisia parturi-kampaamoita, joissa mainostetaan hiustenleikkuusta maksavan 20€, niin vähän herää epäilys, ettei ole yrittäjällä puhtaat jauhot pussissa, koska miten yritys voi olla kannattava jos noin halvalla myy hiustenleikkauspalveluita. Tai sitten yrittäjä tekee tosi pitkää päivää tyyliin 12-tuntisia päiviä kuutena päivänä viikossa, jotta jäisi plussalle.
Kerran nuorena kävin tuollaisessa kampaamosssa pitkien hiusten tasausleikkauksessa ja silloin kampaaja vain nopeasti leikkasi hiukset ja kuivasi, siihen koko juttuun meni ehkä 30min aikaa. Kun minä käyn niin harvoin kampaajalla, niin toivoisin, että hiukset jäisivät nätisti laitetuiksi käynnin jälkeen eikä vaan kuivata nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonoin parturi ikinä: Dick Johnson Ruoholahdenk. Hkissä.
"Parturina" nuori pimatsu joka ei edes tervehtinyt. Umpimielinen, mykkä pikku suttura ei puhunut mitään, jupisi vain jotain itselleen. Leikkaus oli huonoin ikinä, kylläpä yllätti.
Tätä se on kuulkaa suomalainen "asiakaspalvelu"!Ai niin, maksaessani tyyppi ei osannut antaa vaihtorahasta oikein takaisin. Tsiisus mikä puupää. Kiertäkää tää pulju kaukaa.
DICK JOHNSON.. HAHAHAHAHALOLLLLL, nämä nimethän paranee vaan.
😂
Miksi tulin tänne lukemaan näitä juttuja, miksi 😂
Koska olet yksi meistä!
Tämä nyt oli lähinnä ihan symppaattinen tapaus, että en halua nimetä parturia. Mutta nuori kampaaja leikkasi omaan sormeensa kesken hiusteni leikkuun ja leikkasikin ihan kunnolla.
Varmaan panikoitui eikä suostunut oikein myöntämään että nyt oikeasti kannattaisi pitää hetki taukoa tai antaa toisen leikata loppuun.
Hän siis vakuutteli että ei tässä mitään, vaikka verta valui koko ajan ja kävi vaihtelemassa tuppoa sormeessaan vähän väliä. Yritin sanoa, että rauhoittuu ja odottelee että verenvuoto hyytyy, mutta ei suostunut. Onneks siinä vaiheessa oli tukka melkein valmis. Kävi sääliksi, mutta oli se kyllä asiakkaanakin vähän kiusallista koko ajan katsoa että pystyykö tuo nyt hoitamaan työnsä ja valuuko päälleni jonkun verta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut positiivista näistä 10-15e kurdikampaamoista miespuolisilta tuttavilta. Leikaavat kuulemma hyvinkin taidokkaasti miesten hiukset. Naisia noissa puljuissa ei koskaan näy (kuljen kahden ohi päivittäin)
Mä käytän näitä palveluita nykyisin, "naisten" kampaamoissa sai usein aina vääntää että kyllä, haluan lyhyet hiukset ja vaikka kuinka oli mallikuvaa mukana niin aina tuntuivat pelkäävän että leikkaavat liian lyhyeksi. Kurdipartureissa leikkaavat nopeasti ja taidolla juuri sellaisen kampauksen mitä haluan ja maksaa puolet vähemmän mitä naiskampaajalla.
Hyvä vinkki, kiitos! Monta kertaa olen joutunut suomalaisten kampaajien kanssa vääntämään siitä, että haluan oikeasti lyhyet hiukset, en mitään hiton long bobia. Kerran joku kutsui oikein kollegansakin siihen vakuuttelemaan ettei missään nimessä kannata niin lyhyttä leikata. Lopulta leikkas muutaman sentin kerralaan ja jouduin varmaan viisi kertaa sanomaan, ei vaan että vielä lyhyempi. Ja kallista oli kuin mikä. Sinne en mennyt uudestaan.
Olin laittanut itse kotona raidat, siihen meni ehkä 4h. Olen siinä aika hyvä, joten teen itse. Toki hidas olen. En tiedä miten muut tekee, mutta minä teen raitoja vain päällimmäiseen hiuskerrokseen, koska alta ne eivät näy mihinkään. Raidat voi olla ohuet tai paksut, mutta idealla, että väleihin jää omaa tummempaa vaaleata ja sitten vaalennan sekaan raitoja.
Noh. Yks kerta olin sitten varannut värjäämisen jälkeen kampaajan, että saan vielä leikkauksenkin kivaksi ja latvoista huonot kärjet pois pois. Ajattelin, että hyvä tehdä värjäyksen jälkeen, niin lähtee mahdollisesti palaneet tai muuten vanhat latvat pois.
No mitä tekee kampaaja? No mitäpä luulette? Leikkaa hiuksieni päälliosasta juuri vaalentamistani raidoista 75% pois. Vrt. ananas. En voinut KERTA KAIKKIAAN ymmärtää hänen ratkaisuaan. Vartti oli puhuttu miten hyvät raidat mulla on, ja sitten tämä leikkaa ne pois.
Mulla meni 4 iltaa, että sain itse fiksattua niihin kynittyihin hiuksiin uudet raidat. Jouduin keksimään ihan uuden tekniikan, mutta sain sen toimimaan ja olin ihan superonnellinen. 😊
Vierailija kirjoitti:
Olin laittanut itse kotona raidat, siihen meni ehkä 4h. Olen siinä aika hyvä, joten teen itse. Toki hidas olen. En tiedä miten muut tekee, mutta minä teen raitoja vain päällimmäiseen hiuskerrokseen, koska alta ne eivät näy mihinkään. Raidat voi olla ohuet tai paksut, mutta idealla, että väleihin jää omaa tummempaa vaaleata ja sitten vaalennan sekaan raitoja.
Noh. Yks kerta olin sitten varannut värjäämisen jälkeen kampaajan, että saan vielä leikkauksenkin kivaksi ja latvoista huonot kärjet pois pois. Ajattelin, että hyvä tehdä värjäyksen jälkeen, niin lähtee mahdollisesti palaneet tai muuten vanhat latvat pois.
No mitä tekee kampaaja? No mitäpä luulette? Leikkaa hiuksieni päälliosasta juuri vaalentamistani raidoista 75% pois. Vrt. ananas. En voinut KERTA KAIKKIAAN ymmärtää hänen ratkaisuaan. Vartti oli puhuttu miten hyvät raidat mulla on, ja sitten tämä leikkaa ne pois.
Mulla meni 4 iltaa, että sain itse fiksattua niihin kynittyihin hiuksiin uudet raidat. Jouduin keksimään ihan uuden tekniikan, mutta sain sen toimimaan ja olin ihan superonnellinen. 😊
Ananaksella en tarkoita sitä pitkää rehuvartta, vaan sitä ananaksen lyhyttä pintakuviota, mikä on "kynitty" myös ylhäältä lyhyeksi. 😂
-sama-
Halusin teininä violetit raidat ja äiti vei minut kampaajalle että en alkaisi itse säheltää värin kanssa, samalla oli tarkoitus tasoittaa otsatukkaa. Kampaaja oli tympääntyneen oloinen, tupakalta haiseva nuori nainen joka hätäisesti vilautti värikarttaa että "ai tommonen?" Lopputulos; keskiruskeassa tukassani oli violetteja laikkuja siellä sun täällä ja otsis oli olemattoman lyhyt. Äiti sai kohtauksen. Soitti kampaamoon ja vei minut sinne näytille että tämäkö on nyt hyvää työtä, omistaja tutki päätäni puolelta toiselle ja näki miten kiristeli hampaitaan kun koetti keksiä,miten saa hyvää sanottavaa siitä sekasotkusta. Lopulta totesi että koko pää on värjättävä lilaksi ja voi tehdä sen veloituksetta heti . Onneksi äitini oli paikalla, pelotti kun nainen velloi tukkaani kovakouraisesti ja onnistui kastelemaan paitani, tuntui että kosti minulle työntekijänsä osaamattomuuden.
Lopputulos oli ihan kaunis tummanvioletti mutta olin pettynyt kun olisin halunnut ne raidat.
Kävin muutaman vuoden säännöllisesti parin kuukauden välein kampaajalla, joka on todella taitava ja hyvä työssään. Hän jotenkin ymmärsi aina, mitä halusin, hain takaa ja ehdotti aina uusia juttuja ja olin todella tyytyväinen lopputulokseen.
Mutta, aina se mutta. Siellä liikkeessä juoruiltiin todella pahasti muista asiakkaista ja ihmisistä. Todella henkilökohtaisia juttuja, joita en olisi halunnut tietää. Samalla kampaaja aina kautta rantain yritti udella minun elämästäni vaikka ja mitä. Tuli hyvin vahva tunne, että minunkin asioitani spekuloidaan samalla tavalla, kun olen laittanut liikkeen oven selkäni takana kiinni.
Kävin siellä usein, joten voi olla, että kampaaja myös sen takia alkoi kohdella minua kaverillisesti, ja saattoi heitellä minulle sellaisia vähän pilkkaavia kuitteja. Ajattelin siis, että saattaisi toimia niin tutussa kaveriporukassa, jossa kaikki ymmärtävät vitsin, mutta itselleni jäi usein aika surkea olo kampaajakäynnin jälkeen, vaikka hiukset olivatkin ihanat. Saattoi siis kommentoida vaatteitani ja elämäntilannettani piikikkäästi. Silloin olin 2-vuotiaani kanssa hoitovapaalla ja kampaaja itse oli mennyt takaisin töihin, kun hänen lapsensa oli vielä ihan pieni vauva. Mulle sitten saattoi heittää, että sieltä se kotiäiti nyt tulee.
Ei siis mitään törkykommentteja ja voi olla, että olin liian herkkä ja tulkitsin väärin. Ei kuitenkaan enää ollut kivaa maksaa 200€ parin kuukauden välein siitä, että tunsin meneväni pilkattavaksi. Viimeisillä kerroilla hän alkoi kuittailla myös siitä, että en enää puhunut oikein mitään ja olisin vain halunnut istua hiljaa siinä tuolissa.
Minä olen kokenut tuota syyllistämistä vain julkisen puolen hammaslääkäreiltä. Käyn nykyään yksityisellä hammaslääkärillä juuri siitä syystä, silloin kun käyn.
Julkisen puolen hammaslääkärit haukkuivat aina hampaani mennentullen ihan vain pelkän suuhun katsomisen perusteella. Yksityisen puolen hammaslääkäri taas sanoi, ensimmäisen kerran kun siellä kävin, röntgenkuvien perusteella, että hampaani ovat siistissä kunnossa yhtä pientä reikää lukuun ottamatta, jonka takia olin sinne mennytkin. Olin niin hämmästynyt kuulemastani, että kerroin tälle hammaslääkärille julkisen puolen hammaslääkärien kommentit hampaistani muutaman vuoden takaa. Tämä yksityinen hammaslääkäri vastasi hämmentyneenä, että "ei se kyllä pidä paikkansa...".
Kannattaa siis suhtautua kriittisesti ylitseampuvan törkeään kritiikkiin myös hammasasioissa ja tarkistuttaa tilanne toisaalla, jos vain suinkin mahdollista.