Kauheimmat kampaamokokemukset tänne!

Hieman erilainen kamala kampaamokokemus.

Olin nuori tuolloin ja käynyt jo vuoden samalla paikallisella kampaajalla, joka värjäsi tukkani hyvin ja leikkasikin sen ihan mukavasti. Toki kotoa asuessani olin myös vanhemmilleni iloinnut kampaajasta/tukastani. Alkoholisoitunut isänikin oli sitten varannut sieltä ajan parturoinnille, mutta oli käynyt muutamalla pikarohkaisevalla läheisessä pubissa...

Häpesin silmät päästäni, kun kampaaja soitti minulle vaivaantuneena sillä isäni oli sammunut kampaamotuoliin. Äitini kanssa hain sitten miehen kampaamosta kaavot vihasta ja häpeästä punaisina.

En mennyt enää ikinä sille kampaajalle sillä nolotti isäni puolesta niin paljon.

Nuorena tyttönä säästin rahaa kampaaja käyntiä varten. Selitin sitten kampaajalle, että olen vähän kahden vaiheilla, haluanko lyhyehköt, suorat hiukset, vai sitten otan pitkiin hiuksiini isoja loivia kiharoita tai pehmennyksen, mikä oli silloin muotia. Että kampaaja varmaan ammatti-ihmisenä osaa sanoa kumpi näyttäisi paremmalle minulla. Siis että ei mitään tiukkoja kiharoita missään tapauksessa.

No, lopputuloksen kai osaatte arvata. Lyhyeksi leikatut hiukset jossa kunnon mummo-permanentti, oikeesti oli kun lampaan turkki, kun oli pienet tiukat kiharat. Ja meni aikaa että hiukset kasvoi takaisin pitkäksi ja ne kiharat sai leikattua pois. En uskaltanut mennä kampaamoon korjauttamaan lopputulosta kun ties mitä olis sitten tullut. Oli teini-ikäisenä suht noloa niitten hiusten kanssa, ne kiharat kun ei oiennut millään. Mä kuvittelin että jotain tyvikohotusta tms pientä lainetta tekee kun rullaa mun päähän rullia, mut luotin että tietää mitä on tekemässä, sanoinhan selvästi lyhyt ja suora TAI pitkä ja kihara kampaus.

Tulipa sen jälkeen pitkän aikaa itse kavereitten kans leikattua hiukset ja tehtyä laineita, en uskaltanut kampaamoon mennä,ennenkun "aikuisena" jolloin tiesin että osaan ja uskallan sanoa tai kysyä jos yhtään epäilyttää mitä kampaaja on tekemässä.

Olin käynyt samassa kampaamossa usein, nyt oli uusi kampaaja leikkaamassa mun hiuksia. Mulla jostakin syystä kasvaa hiuksia enemmän toisella puolella päätä, ei silleen huomattavan paljon, eikä sitä muuten huomaa kun just kampaajalla kun hiuksia leikataan. Moni kampaaja on kyllä huomannut tämän, mutta ei ole asiasta tehnyt numeroa, tai on sanonut leikkaavansa näin-ja-näin sen takia, tai suositellut tietynlaista mallia hiuksiin tai antanut vinkkejä hiustenlaittoon ettei asiaa huomaisikaan muut. No, tämä kampaaja alkoi kysellä onko mulla tarttunut harja hiuksiin tai oonko ne polttanut jollain raudalla/kihartimella, kun on ohuemmat hiukset toisella puolella. Sanoin, ettei niin ole, ne vaan kasvaa niin. Kampaaja jankkasi ja jankkasi asiaa, sanoi jopa että kyllähän hän näkee että jotain on käynyt, että mä voin ihan hyvin kertoa totuuden. Ja vielä lisää jankutti, että kerro nyt, mitä on tapahtunut. Sain hammasta purren istuttua sen hiustenleikkuu ajan siinä tuolissa, vaikka teki mieli haistattaa v**** sille kampaajalle, hänhän syytti minua melko suoraan valehtelijaksi, "kun en kerro mitä on tapahtunut". Mitä se sitä paitsi kampaajalle kuuluu vaikka olisin kihartimella polttanut hiukseni, mutta kun näin ei ollut.

Maksoin työstä ja kun kampaaja alkoi kysellä joko haluan varata uutta aikaa sanoin, että varaan sitten ajan myöhemmin. Kyseiseen kampaamoon en enää ole mennyt, tässä lähellä on tosi paljon hyviä kampaamoita ja ystävällisiä kampaajia.

Useimmiten kampaaja on saanut leikattua ja laitettua hiukseni juuri niin kuin olen halunnut. Kokemani kamaluudet liittyyvät joidenkin kampaajien käytökseen. Yksi kailotti korvani juuressa tulevasta lomareissustaan tutulleen, joka pistäytyi liikkeeseen. Kertoi (huusi) liikkeen toiselle puolen kaikesta mitä aikoo miehensä kanssa tehdä ja missä käydä viikon lomalla. Tuttu ei vaikuttanut niin kiinnostuneelta, että olisi tullut lähemmäs kuuntelemaan... Toisessa kampaamossa viereinen kampaaja kailotti kaikille läsnäoleville jotain lapsensa hassua tekemistä, luonnollisesti kovaäänisen naurun säestyksellä. Kolmas haukkui hiuslaatuni maan rakoon, vaikka varmasti samanlaista, suomalaisille tyypillistä hiusta tulee käsiteltäväksi päivittäin. Sikäli aiheetonta, kun hiuslaatuaan ei voi valita. Neljännessä paikassa kampaajat tekivät kyllä töitä, mutta koko ajan keskenään omista asioistaan jutellen. Siinä tuli sellainen tunne, että asiakas on vähän kuin joku esine mitä fiksataan.  Tuo henkilökunnan keskenään juttelu asiakkaita palveltaessa näyttää nykyään olevan jo yleinen ilmiö esim. ravintoloissa ja kaupoissa. Turhautumista, kun kohta on pelkkä itsepalvelu?

Etelä-Euroopan maassa asuessani paikalliset kampaajat jotenkin aina innostuivat "jäänsinisistä silmistäni ja läpikuultavasta ihostani", ja halusivat vaalentaa luonnostasn keskiruskeat hiukseni platinablondiksi. Kaksi kertaa suostuin: toisella paloi päänahka, kummallakin kertaa osa hiuksista. Lisäksi toisessa näistä kampaamoista omistaja oli erikoistunut jonkun barcelonalaisen huippukampaajan tekniikoihin, ja leikkasi minulle voimakkaahkoa leukalinjaani ikävästi korostavan superlyhyen polkkatukan. Tuo oli ainoa kerta, jolloin olen itkenyt kampaajalta tultuani. Lempikampaajani tuolla oli onneksi sitä mieltä, että olen parhaan näköinen luonnollista hiusväriä tummemmissa hiuksissa, ja suuren osan aikaa minulla oli sitten taitavasti kerrostetusti leikatut hiukset.

Paras tarina kuitenkin liittyy työkaveriini ensimmäisestä kesätyöpaikasta paikallisessa ravintolassa, ja tuli mieleen alkupuolen pikkulettitarinasta. Ravintola tarjosi ylläpidon, ja asuimme ulkomaalaisina samassa huoneessa. Kaveri oli suhteellisen impulsiivinen ulkonäkönsä suhteen, ja saattoi kuluttaa koko kuukauden palkan ja vielä ennakot kampaamokäynteihin, vaikka se ei edes ollut kallista maassa. Jossain vaihessa kaveri halusi ehdottomasti pikkuletit. Tätä varten hän matkusti kahdesti tunnin matkan suuntaansa lähimpään isoon kaupunkiin, ja etsi sieltä letintekijää alueelta, jossa asui paljon mm. länsiafrikkalaisia. Kolmannella kerralla hän ruinasi vapaata lauantaiksi, myös alkuillaksi, koska työ kesti 10 tuntia. Letitys ja tekohiukset maksoivat noin puolen kuun palkan, mitä muistan kauhistelleeni, koska kaverilla oli förskottia jo yhden kuun palkan verran. No, kaveri tuli takaisin lauantain loppuillaksi naama kurtussa. Hän ei ollut tullut ajatelleeksi, etteivät ne letit tekidi oikeutta hänen aika tyypillisen skandinaavisille, pitkänomaisille ja pienipiirteisille kasvoilleen. Hän kyllä käytti sitten sunnuntain vuoron heitellen hiuksia edestakaisin. Mutta pari tuntia sen jälkeen, kun olimme lopettaneet työt sunnuntaina ja minä olin nukahtanut, hän herätti minut ja pyysi leikkaamaan letit pois. Hän ei kuulemma pystynyt nukkumaan niiden kanssa. Taisin puolisen tuntia varmistella, että kaveri oli tosissaan. Sitten tein töitä käskettyä, pätkäisin letit hartioiden korkeudelta, ja käytin suuren osan yöstä niiden purkamiseen.

Ihan oikeesti mua ihmetyttää, miten on mahdollista, että kampaajan kanssa sovitaan miten leikataan ja mikä väri laitetaan, katsotaan mallikuvia ja muuta, että on selvää mitä asiakas haluaa. Tai sanotaan selvästi mitä EI haluta. Ja lopputulos on sitten ihan muuta mitä sovittiin tai just sitä mitä nimenomaan ei pitänyt olla. Ajatteleeko jotkut kampaajat, että myöntelen tässä että juu juu, mutta teenkin ihan erilaisen ja se varmasti ihastuu siihen sitten, vai mitä näitten joittenkin kampaajien päässä liikkuu? Vai luuleeko ne, etten enää muista mitä pyysin, vai eikö ne uskalla sanoa suoraan että en osaa tuollaista tehdä tai että nyt kyllä ei tullut sellainen väri kun piti. Itse arvostaisin enemmän sitä, että kampaaja huomatessaan ettei ole se väri mikä piti olla, ehdottaisi että korjataan ilmaiseksi, uusi värjäys, eikä ala selitellä että eikö oo makee, se vaan tässä valossa nyt näyttää vähän erilaiselta. Tai sanoisi suoraan, että en tuollaista mallia osaa leikata, käykö että tuo toinen kampaaja sen leikkaa. Vai miten voi tulla ihan eri lopputulos kun sovittiin?

Itsellenikin siis käynyt niin että kerron mitä haluan, kampaaja näyttää ymmärtävän, mutta lopputulos on jotain ihan muuta. Onko ne niitä "mä oon vaan töissä täällä"-tyyppejä, vai mitä ihmettä? Osaako joku kertoa?

Kannattaa valita aika alle 40 v kampaajalta, jolla on ainakin 5 vuoden kokemus alalta. Sellainen KAUNIS kampaaja, jota ei haittaa tehdä asiakkaastaan kaunista.

Vierailija kirjoitti:

Useimmiten kampaaja on saanut leikattua ja laitettua hiukseni juuri niin kuin olen halunnut. Kokemani kamaluudet liittyyvät joidenkin kampaajien käytökseen. Yksi kailotti korvani juuressa tulevasta lomareissustaan tutulleen, joka pistäytyi liikkeeseen. Kertoi (huusi) liikkeen toiselle puolen kaikesta mitä aikoo miehensä kanssa tehdä ja missä käydä viikon lomalla. Tuttu ei vaikuttanut niin kiinnostuneelta, että olisi tullut lähemmäs kuuntelemaan... Toisessa kampaamossa viereinen kampaaja kailotti kaikille läsnäoleville jotain lapsensa hassua tekemistä, luonnollisesti kovaäänisen naurun säestyksellä. Kolmas haukkui hiuslaatuni maan rakoon, vaikka varmasti samanlaista, suomalaisille tyypillistä hiusta tulee käsiteltäväksi päivittäin. Sikäli aiheetonta, kun hiuslaatuaan ei voi valita. Neljännessä paikassa kampaajat tekivät kyllä töitä, mutta koko ajan keskenään omista asioistaan jutellen. Siinä tuli sellainen tunne, että asiakas on vähän kuin joku esine mitä fiksataan.  Tuo henkilökunnan keskenään juttelu asiakkaita palveltaessa näyttää nykyään olevan jo yleinen ilmiö esim. ravintoloissa ja kaupoissa. Turhautumista, kun kohta on pelkkä itsepalvelu?

Ohis, mut tuo ärsyttä niin paljon. Menin lähellä olevaan kahvilaan, myyjä moikkasi, sanoin ottavani kahvin. Myyjä jatkoi jutustelua toiselle myyjälle kääntyi kohta minuun päin ja kysyi, niin mitä sä halusit? "Kahvin, kiitos" annoin myyjälle rahan, myyjä otti sen jatkoi jutustelua toisen myyjän kanssa ja lopulta, jonkin ajan päästä, heitti vaihtorahat mulle vähän siihen tyyliin kun mä olisin kovasti häiriöksi. Eikä mitään "ole hyvä/ ja2,20 takaisin/kiitos käynnistä/tms" vaan siis mitään sanomatta heitti ne rahat mulle. Ei edes katsonut minua päin, vaan oli enempi kääntyneenä "juttukaverinsa" suuntaan.Tuli kieltämättä aika typerä fiilis, varsinkin kun ei ole ainoa kerta tuossa samassa paikassa kun saa tuollaista palvelua. Paikka on työmatkan varrella, mutta jos vaan mahdollista, niin asioin mieluummin muualla.

Enkä mä nyt yleensä ole niin tarkka tuommosesta, että muistaako myyjä toivottaa hyvää päivänjatkoa tms, mut onhan tuo jo aika epäkohteliasta.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa valita aika alle 40 v kampaajalta, jolla on ainakin 5 vuoden kokemus alalta. Sellainen KAUNIS kampaaja, jota ei haittaa tehdä asiakkaastaan kaunista.

Oon kyllä joskus ihmetellyt kunkampaajalla itsellään on sen näköiset hiukset kun niitä ei olis leikattu tai edes pesty ihan äskettäin. Eikös kampaajan työhön kuulu näyttää huolitellulta ja edustavalta, eikä niin että töissä ollaan vanhoissa verkkareissa ja likaiset hiukset ponnarilla? Työaikana kampaajalla kai kuuluisi olla itselläkin hiukset nätisti laitettu, herättää luottamusta asiakkaassakin.

Eräs (entinen) kaverini on kampaaja ja sanoi että voisi leikata tukkani joskus jos haluan. Kasvatin lyhyestä mallista pidempää ja olin tehnyt tämän hyvin selväksi tälle kaverille. Eli sanoin että leikkaa vaan sen verran ettei tukka näytä aivan kammottavalta, pitäen mielessä että kasvatan pidempää. Olisi pitänyt hälytyskellojen soida jo siinä vaiheessa kun tämä "kaveri" tarjoutuu leikkaamaan hiukset..

Mitä hän teki: Veti aivan parin sentin kynityn mallin hiuksiini! Olin ihan raivona ja itku kurkussa, kaverini sanoi vinuillen että "tosi kivalta näyttää" (leikkasi siis hiukseni omassa olkkarissaan, enkä nähnyt peilistä mitä tapahtui, muutenhan olisin asiaan puuttunut).

Selvisi pian että tämä kaveri oli ihastunut samaan mieheen kanssani ja halusi epätoivoisesti tehdä minusta ruman jotta mies kiinnostuisi hänestä.

Minulla oli pitkät hiukset,20 cm yli olkapäiden. Minulla oli kuva mukana, missä tytöllä oli vähän kerroksia ja olkapäille hiukset. Sanoin, että haluaisin tälläiset kerrokset (ei mitään ylikerrostettua, vaan hieman latvaa kerrostettu) sanoin vielä ettei missään nimessä näin lyhyttä, että pituudesta vain 1 cm pois. Kampaaja oli vaan "joojoo ei noin lyhyttä". Luin lehteä siinä ja kun katsoin niin hyvä etten pyörtynyt. Hiukset olivat niin lyhyet, ettei niihin saanut edes ponnaria! Olin niin shokissa ja kiitin vain. Kotona itkin kokopäivän ja en voinut uskoa mitä tapahtui.

Varasin ajan kotikampaajalle permanenttiin edullisen hinnan vuoksi. 10-15min ajasta meni "moittimiseen" siitä ettei kukaan nykyaikana halua kiharoita vaan väriä.. lopulta alkoi laittamaan rullia päähäni. Tässä vaiheessa ihmettelin kun muutaman rullan jälkeen aina kotosi hetkeksi johonkin. Pian huomasin henkilön olevan päissään eli kävi ottamassa pientä huikkaa sivuhuoneesa / kotona. Humalatilan kohotessa työ muuttui mielenkiintoiseksi, ottaessaan niitä papereita joita pistetään rullan alle hän kasteli etusormensa syljellään jotta saisi paperin paremmin kasasta irti. Pariin kertaan tämä paperikasa putosi lattialle ja sieltä kampaaja niitä keräili takaisin käytettäväksi.

Ilmeisesti humalasta johtuen ei työnjälki ollut paras mahdollinen mm niskan alueelle jäi rullat laittamatta. No tuonne en enää mennyt ja hiukset laitettiin kuntoon seuraavalla viikolla toisella kampaajalla.

Toinen ikävä tapaus sattui muutama vuosi sitten nykyisellä asuinpaikkakunnalla, kun kampaaja jätti toiveeni toteuttamatta. Olin varannut ajan moniväriin (olkapäille ulottuvat hiukset). Aikaa puhelimessa vastatessani en ollut ilmoittanut että minulla on paksut hiukset joten hän ehti laittamamaan vain vaaleat raidat etu- ja sivuhiuksiin. Aikaa tähänkin sai menemään noin 2,5h. Tännekään en tämän jälkeen mennyt; kummasti on muissa kampaamoisss ehditty samassa ajassa työ kuitenkin tekemään.

Alaloulu ikäisenä tyttönä menin kampaajalle tasoittamaan hiuksia. 90-luvun lopussa oli kaikilla melkein pitkä otsatukka eikä kellään luokassa ollut otsista. Sanoin vielä että vain tasoitus eikä missään nimessä otsatukkaa. No leikkas kumminkin ja sanoi vielä, että leikkasin sittenki ku sopi niin hyvin. Kaveri oli mukana ja nauro odotustilassa. Kävelen usein tuon kampaamon ohi ja aina tulee mieleen.

lopetin kampaajallakäynnin siksi että aina, AINA hiuksistani tuli punaiset. Sanon aina että viileillä sävyillä värjäys, blondatessa hiukset menee oranssiksi aina (vaikka omanvärisiin hiuksiin laitetaan) ja jos taas värjään ruskeaksi, saan aina mitä kummallisimpia punaisen sävyjä. Hyvin harvoin -itseasiassa ei koskaan-  on kampaaja saanut hiuksistani toivotun väriset. Usein vielä tuhahdellaan ja väheksytään tuota että kerron omaavani paljon punapigmenttiä, "no kaikilla on punapigmenttiä" tulee vastaukseksi ja sit ihmetellään punaista tukkaa et "miten tää meni näin punaiseksi.."

joo ei kiitos, ei enää rahoja kankkulankaivoon.

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikeesti mua ihmetyttää, miten on mahdollista, että kampaajan kanssa sovitaan miten leikataan ja mikä väri laitetaan, katsotaan mallikuvia ja muuta, että on selvää mitä asiakas haluaa. Tai sanotaan selvästi mitä EI haluta. Ja lopputulos on sitten ihan muuta mitä sovittiin tai just sitä mitä nimenomaan ei pitänyt olla. Ajatteleeko jotkut kampaajat, että myöntelen tässä että juu juu, mutta teenkin ihan erilaisen ja se varmasti ihastuu siihen sitten, vai mitä näitten joittenkin kampaajien päässä liikkuu? Vai luuleeko ne, etten enää muista mitä pyysin, vai eikö ne uskalla sanoa suoraan että en osaa tuollaista tehdä tai että nyt kyllä ei tullut sellainen väri kun piti. Itse arvostaisin enemmän sitä, että kampaaja huomatessaan ettei ole se väri mikä piti olla, ehdottaisi että korjataan ilmaiseksi, uusi värjäys, eikä ala selitellä että eikö oo makee, se vaan tässä valossa nyt näyttää vähän erilaiselta. Tai sanoisi suoraan, että en tuollaista mallia osaa leikata, käykö että tuo toinen kampaaja sen leikkaa. Vai miten voi tulla ihan eri lopputulos kun sovittiin?

Itsellenikin siis käynyt niin että kerron mitä haluan, kampaaja näyttää ymmärtävän, mutta lopputulos on jotain ihan muuta. Onko ne niitä "mä oon vaan töissä täällä"-tyyppejä, vai mitä ihmettä? Osaako joku kertoa?

Suurin osa asiakkaista ei osaa selkeästi kertoa, mitä haluaa. Mikä helkkarin toinen kampaaja leikkaa? Kaikilla on ihan omat asiakkaansa, ei ole mitään "toista" kampaajaa kaapissa odottamassa. Suurin osa asikkaista jättää myös kertomatta, mitä hiuksissa aiemmin on, jolloin saattaa tulla ylläreitä. Värjääminen on kemiaa, lopputulos voi olla täysin eri jos pohjalla on vaalennus, permis, paljon värejä jne. Värit eivät myöskään näytä samalta tupsussa ja koko päässä. 

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa valita aika alle 40 v kampaajalta, jolla on ainakin 5 vuoden kokemus alalta. Sellainen KAUNIS kampaaja, jota ei haittaa tehdä asiakkaastaan kaunista.

Ei vaan sen työkaveri, joka on leikannut kauniin kampaajan kauniit hiukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikeesti mua ihmetyttää, miten on mahdollista, että kampaajan kanssa sovitaan miten leikataan ja mikä väri laitetaan, katsotaan mallikuvia ja muuta, että on selvää mitä asiakas haluaa. Tai sanotaan selvästi mitä EI haluta. Ja lopputulos on sitten ihan muuta mitä sovittiin tai just sitä mitä nimenomaan ei pitänyt olla. Ajatteleeko jotkut kampaajat, että myöntelen tässä että juu juu, mutta teenkin ihan erilaisen ja se varmasti ihastuu siihen sitten, vai mitä näitten joittenkin kampaajien päässä liikkuu? Vai luuleeko ne, etten enää muista mitä pyysin, vai eikö ne uskalla sanoa suoraan että en osaa tuollaista tehdä tai että nyt kyllä ei tullut sellainen väri kun piti. Itse arvostaisin enemmän sitä, että kampaaja huomatessaan ettei ole se väri mikä piti olla, ehdottaisi että korjataan ilmaiseksi, uusi värjäys, eikä ala selitellä että eikö oo makee, se vaan tässä valossa nyt näyttää vähän erilaiselta. Tai sanoisi suoraan, että en tuollaista mallia osaa leikata, käykö että tuo toinen kampaaja sen leikkaa. Vai miten voi tulla ihan eri lopputulos kun sovittiin?

Itsellenikin siis käynyt niin että kerron mitä haluan, kampaaja näyttää ymmärtävän, mutta lopputulos on jotain ihan muuta. Onko ne niitä "mä oon vaan töissä täällä"-tyyppejä, vai mitä ihmettä? Osaako joku kertoa?

Suurin osa asiakkaista ei osaa selkeästi kertoa, mitä haluaa. Mikä helkkarin toinen kampaaja leikkaa? Kaikilla on ihan omat asiakkaansa, ei ole mitään "toista" kampaajaa kaapissa odottamassa. Suurin osa asikkaista jättää myös kertomatta, mitä hiuksissa aiemmin on, jolloin saattaa tulla ylläreitä. Värjääminen on kemiaa, lopputulos voi olla täysin eri jos pohjalla on vaalennus, permis, paljon värejä jne. Värit eivät myöskään näytä samalta tupsussa ja koko päässä. 

Yleensä kampaamoissa on enemmän kun yksi kampaaja, ainakin missä mä oon käynyt. Tai jos ei ole, niin sanois suoraan ettei onnistu.

Enkä mä tiedä miten voi ymmärtää väärin jos sanoo että väri ei saa olla punainen, ja se kuitenkin sit on punainen.

Ja monella on mallikuvia kampauksesta, minkä haluaa. Miten sen voi ymmärtää väärin? Tai eikö voi sanoa jos kyseinen malli ei ole toteutettavissa esim asiakkaan hiuslaadun takia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan oikeesti mua ihmetyttää, miten on mahdollista, että kampaajan kanssa sovitaan miten leikataan ja mikä väri laitetaan, katsotaan mallikuvia ja muuta, että on selvää mitä asiakas haluaa. Tai sanotaan selvästi mitä EI haluta. Ja lopputulos on sitten ihan muuta mitä sovittiin tai just sitä mitä nimenomaan ei pitänyt olla. Ajatteleeko jotkut kampaajat, että myöntelen tässä että juu juu, mutta teenkin ihan erilaisen ja se varmasti ihastuu siihen sitten, vai mitä näitten joittenkin kampaajien päässä liikkuu? Vai luuleeko ne, etten enää muista mitä pyysin, vai eikö ne uskalla sanoa suoraan että en osaa tuollaista tehdä tai että nyt kyllä ei tullut sellainen väri kun piti. Itse arvostaisin enemmän sitä, että kampaaja huomatessaan ettei ole se väri mikä piti olla, ehdottaisi että korjataan ilmaiseksi, uusi värjäys, eikä ala selitellä että eikö oo makee, se vaan tässä valossa nyt näyttää vähän erilaiselta. Tai sanoisi suoraan, että en tuollaista mallia osaa leikata, käykö että tuo toinen kampaaja sen leikkaa. Vai miten voi tulla ihan eri lopputulos kun sovittiin?

Itsellenikin siis käynyt niin että kerron mitä haluan, kampaaja näyttää ymmärtävän, mutta lopputulos on jotain ihan muuta. Onko ne niitä "mä oon vaan töissä täällä"-tyyppejä, vai mitä ihmettä? Osaako joku kertoa?

Suurin osa asiakkaista ei osaa selkeästi kertoa, mitä haluaa. Mikä helkkarin toinen kampaaja leikkaa? Kaikilla on ihan omat asiakkaansa, ei ole mitään "toista" kampaajaa kaapissa odottamassa. Suurin osa asikkaista jättää myös kertomatta, mitä hiuksissa aiemmin on, jolloin saattaa tulla ylläreitä. Värjääminen on kemiaa, lopputulos voi olla täysin eri jos pohjalla on vaalennus, permis, paljon värejä jne. Värit eivät myöskään näytä samalta tupsussa ja koko päässä. 

Jännää miten toiset kampaajat kyllä ymmärtää ja osaa tehdä sen mitä haluaa, ja joiltakin toisilta se ei onnistu millään.

Suomessa pyytämämäni viileän vaalea on aina lopputulokseltaan likaisen harmahtava. Toisin on asuinmaassani; aina tulee kiiltävän upea vaalea, joka on viileän sävyinen mutta ei kuitenkaan harmaa.

Itse menin uudelle kampaajalle kun sorruin tarjoukseen. Kampaaja osoittautui eteläisen naapurimaamme kansalaiseksi ja vähän hoono-soomi-aksentilla puhuvaksi. Selitin, että haluan värjäyksen saman tyyppisellä värillä kuin aikaisemmin, ei haittaa jos vähän sävy muuttuu, mutta suurin piirtein entisen mukainen. No kampaajalla oli jotain uusia Virosta tuotuja värejä, joita kehui vuolaasti. Varmisti vielä, että onko ok, jos väri on hieman vaaleampi. Vastasin, että ei, en halua vaaleampaa.

Kampaaja aloitti sitten värin levityksen ja pari kertaa sanoi, että kyllä tämä voi nyt vähän vaaleampi olla, mutta hän korjaa sitten jos ei tunnu omalta tämä väri. Vähän itsellä kyllä pulssi nousi siinä vaiheessa, toistin edelleen että en halua vaaleampaa, mutta katsotaan nyt mitä tulee ja korjataan sitten. Kuvittelin, että korjaamisen voi tehdä siinä samalla kerralla, sävyttää siis tummempaan.

Alkuperäinen väri oli sellainen syvän ruskea, suklaa tms., lopputulos oli kellertävä, suorastaan kusen värinen. Hieman olin järkyttynyt. Eikä se sitten onnistunutkaan heti korjaaminen, eli sanoi että katsele nyt päivä ja soitat sitten jos haluat muutosta. Loppujen lopuksi olisi mennyt kolme päivää, että olisin saanut häneltä uutta aikaa ja minulla oli työjuttuja jo sitä ennen, niin menin sitten suosiolla toiselle kampaajalle ja maksoin aika paljon enemmän, että saatiin homma korjattua.

Mitä tästä opin? Ensiksikin, pysy vanhassa hyväksi havaitussa luottokampaajassa, vaikka hinnat olisikin korkeita. Toiseksikin, kun jo alkukeskustelussa tuntui siltä, että tuo ihminen ei nyt ihan ymmärrä mitä puhun enkä minä ymmärrä mitä hän puhuu, niin olisi kannattanut siinä vaiheessa lähteä.