Lue keskustelun säännöt.
Kauheimmat kampaamokokemukset tänne!
Usein kampaajalla käydessä herää kyllä kysymys, että mitä ihmettä siellä kampaajakoulussa oikein opetetaan vai opetetaanko mitään?! Eivätkö kampaajat osaa arvioida, mikä kampaus sopii asiakkaalle ja mikä ei? Ja minkä ihmeen takia kampaajat eivät sano mielipidettään, jos asiakas ehdottaa jotain ihan hölmöä?
Minun eräs kauheimmista kampaamokokemuksistani sijoittuu teinivuosiin, toivottavasti niistä ajoista on ammattitaito kampaajilla kohentunut: Siihen aikaan oli muodissa tyvikohotus, ja minä tietysti halusin tuuheutta ja ilmaa päätä myöden meneviin hiuksiini. Kampaaja ehdotti, että laitetaan tätä tyvikohotusainetta myös koko hiuksiin, ja rullasi hiukset rullille. Ei tullut teinin mieleenkään epäillä kampaajan ammattitaitoa, ja lopputulos oli luonnontaipuisissa hiuksissa kuin permanentti. Ja aivan hirveä sellainen. Eihän sille voinut mitään tehdä! Itku siitä tuli. Kiitos vaan kovasti, vieläkin ärsyttää.
Kommentit (1073)
Kampaaja aloitti ylistyspuheen siitä, miten hyvin minulle sopisi otsatukka ! Vastasin että minulla olikin ollut sellainen, mutta kun otsani kohdalla on pyörre ja hius nousee siitä hassusti pystyyn, eikä ole aamuisin aikaa taltuttaa sitä. Kampaaja sai kuitenkin ylipuhuttua ja sitten kun hiukset olivat valmiit ja kuivat, hermostui että mikä töyhtö siitä nyt sojottaa? No se on se pyörre, mistä kerroin... Tämän jälkeen kuljinkin sitten päivittäin hassunnäköisesti osa otsatukasta pinnillä sivuun vedettyä kunnes tuskallisen odotuksen jälkeen otsatukka kasvoi pois!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä tapahtui muutama vuosikymmen sitten, jolloin olin nuori ja arka. Menin uudella opiskelupaikkakunnallani kampaamoon, jossa olin käynyt muutaman kerran. No, kampaajalla oli aivan kauhea flunssa ja hän yski, niiskutteli ja kävi niistämässä kaiken aikaa ja valitteli että onpas hän kipeä. Ei siinä mitään, mutta lyhyitä korvallisia tasoittaessaan hän leikkasi vuoronperään MOLEMPIA korvalehtiäni niin että veri valui. Siis tuosta korvalehden yläosan sisänurkasta. Pyyteli anteeksi, teippaili korviani ja kommentoi asiaa, että "sinulla on sen malliset korvalehdet että leikkaa helposti". Siis minulla ei ole hörökorvat eikä muutenkaan millään lailla poikkeavat korvalehdet ja tuollainen selityshän on muutenkin aivan älyvapaa :D.
Olin järkyttynyt, etenkin kun minun oli tosi vaikea siihen aikaan kestää minkäänlaista satutetuksi tulemista tai kipua. Jotenkin se ensimmäinen leikkaaminen vielä meni inhimillisenä erehdyksenä, mutta toisen korvan kohdalla menin täydellisesti shokkiin ja jäähän. Alkoi itkettää niin paljon että en pystynyt muuta kuin istumaan siinä silmät kyynelissä uiden. Jonkin pikku alennuksen se kampaaja sitten antoi tyyliin 5%. Arvannette, etten koskaan mennyt siihen paikkaan.
Minä tarvitsin kerran pikaisesti hiustenleikkuuta (en muista miksi, oli vain jostain syystä kiire) ja sain vapaan ajan joltain 70-v. kotikampaaja "Marjatalta" (nimi muutettu).
Menin tämä Marjatan luo töiden jälkeen jolloin tukkani oli vielä föönauksen ja muotoilutuotteiden jälkeen laineikas. Sanoin Marjatalla että leikkaa nimenomaan TASAMITTAISEKSI.
No, puusilmäinen mummeli luuli että tukkani on luonnostaan "oikukkaan laineikas" ja leikkasi ne kuivana tekemäni kiharakampauksen mukaan (vaikea selittää, toivottavasti joku ymmärtää mitä tarkoitan). Lisäksi hän saksi tukkani kerroksittain ja PÄÄTTI OHIMENNEN MAINITA TÄSTÄ VASTA LOPUKSI.
Tukkani oli jäätävän huonosti leikattu. Maksoin ja lähdin, ja kotona shampoopesun jälkeen selvisi lopputulos: tukka oli täysin epätasaisesti leikattu ja tosiaan kerroksittain, vaikka mainitsin että haluan tasamittaisen mallin. Voi luoja että vitutti. Eläkkeelle joutaisivat moiset seniilit kammariparturit!!!
Mulle tapahtui kolme kertaa sama ja sitten en uskaltanut enää mennä tälle kampaajalle.
Kasvatan hiuksia. Mulla hiukset kasvaa luonnostaan u-malliseksi, ja muutenkin kasvatuksessa on aina vaihe jossa jokin pituus ei sovi kantajalleen. Silloin pidetään hiukset kiinni. Mulla se vaihe alkaa kun hiukset peittää niskan ja kasvaa siitä 10-15 cm yli, sen jälkeen on taas siedettävää.
Kävin kyseisellä kampaajalla siis pääasiassa värjäämässä, en niinkään leikkuuttamassa hiuksia. Hän on todella hyvä värjäämään ja ymmärtää mitä haluan. Kampaaja kuitenkin halusi samalla vähän freesata mallia, ja jostain syystä suostuin. Painotin tietysti että kasvatan eikä leikata kuin hamput vaan pois mutta niin siellä lattialla lopulta killui 7 cm edestä hiusta.
Puolen vuoden päästä menin uudestaan värjäyttämään hiukset, ja taas hän halusi leikata. Edelleen painotin että VAIN hamput pois, mutta lattialta löytyi taas yllättäen puolen vuoden kasvatuksen tulos ellei enemmän.
Sama tapahtui taas puolen vuoden päästä, paitsi että nyrhi vielä enemmmän ja silloin värikin meni pieleen, ja ajattelin että nyt vaihdan kampaajaa sekä opettelen värjäämään itse. Löysinkin sitemmin kampaajan joka ymmärtää mitä tarkoittaa 2 cm. Ja värjään itse.
Harmittaa edelleen että yli vuoden kasvatus meni hukkaan tuon yhden tyypin ymmärtämättömyyden vuoksi.
Ensimmäinen kauhujuttu tapahtui ollessani 6-vuotias. Äiti oli päättänyt, että minulle leikattaisiin lyhyt tukka. Sain kuitenkin itse vähän päättää asiasta myös ja toivoin korvien alapuolelle ulottuvaa polkkaa. Kampaaja leikkasi minulle etutukan, ja siitä suoralinjaisesti korvien yläpuolelta kulkevan pottatukan. Kaikki hiukseni olivat siis yhtä pitkät (tai lyhyet) kuin ne etuhiukset.
Toinen sattui pari vuotta sitten. Olin pitkään leikannut itse etutukkani, sitä sai olla parin viikon välein saksimassa joten en viitsinyt käydä kampaajalla. Kerran menin kuitenkin tasoittamaan latvoja ja ajattelin että samalla se etutukkakin voitaisiin leikata. Otsis oli jo hölmön mittainen, joten olin vetänyt sen taaksepäin pannan avulla. Voitte arvata, että kun ne hiukset olivat päivän olleet sen pannan alla, niin ne olivat siinä asennossa myös ilman sitä pantaa. Kampaaja ei kastellut etuhiuksia, vaan kampasi niitä vimmatusti alaspäin ja leikkasi sitten. Tietenkin kun hän veti hiuksia alaspäin samalla kun leikkasi, tuli etuhiuksista todella lyhyet, ja koska hän ei kastellut hiuksia häneltä jäi huomaamatta otsalla oleva pyörre, jonka takia hiuksista tuli myös huomattavan epätasaiset.
Onneksi nyt olen löytänyt kampaajan joka ensinnäkin ymmärtää, mitä tarkoittaa latvojen tasaus, ja toiseksi hän myös sanoo suoraan jos hiuksista pitää ottaa enemmän kuin pari senttiä että saadaan hamput pois. Ja etutukkaa hän ei minulle ole suostunut leikkaamaan, hän sanoi suoraan että se ei sovi minulle :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ne kampaamokäynnit vaan pelottavia. Lukioaikoina menin kampaajalle vaaleanruskean kuontaloni kanssa ja sanoin että haluan niin vaalean värin kuin näihin saa, ilman värinpoistoa. Tarkoitin siis että jos niihin tarttuisi esim. astetta vaaleampi väri. Olisi pitänyt varmaan sanoa se ääneenkin, koska kampaaja ymmärsi väärin ja laittoi päähän tujuimmat vaalennusaineet mitä löytyi, koko tukka oli ihan vitivalkoinen operaation jälkeen. Ujona tyttönä en uskaltanut lopputuloksesta valittaa... Onneksi oli muuten osaava kampaaja, ei ollut tukka sentään keltainen tai oranssi :D
Toisella kerralla olin juuri muuttanut uuteen kaupunkiin ja kävin Prisman kampaamossa. Ikinä en ole niin järkyttävillä hiuksilla kampaamosta lähtenyt, hiuksia ei ollut leikattu oikeastaan minkään mallin mukaan. Pituus oli vähän korvien alle, niskasta jossain kohtaa vähän lyhyttä, pikkuisen revityt, vähän otsatukkaa, vähän kaikkea... Menin korjauttamaan tukkani toiselle kampaajalle parin päivän päästä, joka kysyi että onkohan nämä tarkoituksella viis senttiä lyhyemmät toiselta puolelta päätä.
Viimeisin kerta oli, kun oli tarkoitus saada kampaus vuosijuhlille. Viikonlopuksi oli luvattu sadetta, ja ajattelin että liukkaissa hiuksissani kun ihan kuivallakin kampaukset pysyy niin huonosti, niin voin hyvin mennä vain lähimpään pikkukampaamoon, että ulkona kävelty matka olisi mahdollisimman lyhyt. Tarkoitus oli muutenkin saada hiuksiin jotain ihan yksinkertaista, vartin pikakampaustyylillä koska en itse osaa hiuksiani laittaa yhtään mitenkään. No, istuin vanhemmanpuoleisen rouvan kampaajan tuoliin, ja näytin muutamia Pinterest-kuvia malliksi; jonkunlaista ranskalaista lettiä ja ehkä pikanuttura niskaan. Kampaaja kysyi, että onko se letti pakollinen. Olin vähän ihmeissäni ja sanoin että juu se letti siinä oli se pointti. No rouva kertoi että hän ei oikein osaa tehdä lettejä. Siinä kohtaa alkoi kauhunhiki pukata otsalle... Onneksi kampaamossa oli toinenkin kampaaja, joka ehti oman asiakkaansa ohessa tehdä muutaman letin tukkaani, ja tämä alkuperäinen kampaaja väkersi lisäksi niskaani kunnon nutturan, kaikilla mahdollisilla krumeluureilla mitä keksi. Ihan ok kampauksesta tuli eikä ollut kovin kalliskaan, mutta ei se nyt ihan huoleton pikakampaus ollut mitä lähdin hakemaan... Millainen kampaaja ei osaa tehdä lettejä?? Sama kampaaja siinä nutturanväkerryksen lomassa huomatti pitkästä juurikasvustani. En viitsinyt sitten kertoa että se on ihan tarkoituksella pari viikkoa sitten värjätty liukuvärjäys, ihan onnistuneesti nimenomaan likuvärjättykin eikä omaan silmääni juurikasvun näköinen... :D
Pyysin kampaajaa leikkaamaan tukkani samalla lailla,kuin salkkareitten Isabellan tukka.Piirsin myös hänelle mallin.Otti sakset käteen ja leikkasi suoraan korvien korkeudelta poikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen leveäkasvoinen, sellainen neliönaama, ja siksi haluan kihartuvat hiukseni leikatuiksi siten, että ne menevät kasvojen vierellä kerroksittain. Pehmentää kivasti. Se, mitä EN tajua, on sinänsä hyvän kampaajani tarve tehdä minulle aina "kampaus", jossa hiukset menevät ohimoilta alaspäin piikkisuorina ja päällä on sellainen kammottava, hieman tupeerattu osa. Saa pääni näyttämään pitkältä laatikolta.
Ensimmäisen nurkan takana muutan hiukset mieleisekseni, sanominen asiasta ei ole tuottanut tulosta. En vain kykene tajuamaan, miten kukaan voi kuvitella, että haluan näyttää täysin kuutiolta. :,D :,D
Olin kai 13, tai 14-vuotias ja kaverini oli leikannut itselleen nätin kampauksen. Halusin samantapaisen tukan ja kampaajalle, parikymppiselle typykälle, sanoin, että haluaisin lyhennyksen, kerroksittain ja vaaleat raidat.
No, loppujen lopuksi ainoa muutos, mikä oli silmällä havaittavissa, oli se, että tukka oli parikyt senttiä lyhyempi. Kerroksia ja raitoja ei näkynyt missään, vaikka ajan kanssa välillä löytelinkin lyhyempiä suortuvia tukan keskeltä. Raidat sitä vastoin eivät koskaan näyttäytyneeet.
Vitutti kyllä raskaasti, kun jouduin kuitenkin lähes satasen tuosta maksamaan synttäri- ja viikkorahoistani, kun ei sitä rahaa noin nuorena ihan koko ajan tilille tullut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On ne kampaamokäynnit vaan pelottavia. Lukioaikoina menin kampaajalle vaaleanruskean kuontaloni kanssa ja sanoin että haluan niin vaalean värin kuin näihin saa, ilman värinpoistoa. Tarkoitin siis että jos niihin tarttuisi esim. astetta vaaleampi väri. Olisi pitänyt varmaan sanoa se ääneenkin, koska kampaaja ymmärsi väärin ja laittoi päähän tujuimmat vaalennusaineet mitä löytyi, koko tukka oli ihan vitivalkoinen operaation jälkeen. Ujona tyttönä en uskaltanut lopputuloksesta valittaa...
Hiuksia ei saa vaaleammaksi vain värjäämällä, vaan on pakko aina vaalentaa ja ottaa omaa väriä pois. Tummempaa ja punaista saa kyllä ilman vaalennustakin, mutta ei toisinpäin. Toki värinpoiston jälkeen hiukset voi myös värjätä sitten tai raidoittaa tai mitä nyt vaan haluaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Pyysin kampaajaa leikkaamaan tukkani samalla lailla,kuin salkkareitten Isabellan tukka.Piirsin myös hänelle mallin.Otti sakset käteen ja leikkasi suoraan korvien korkeudelta poikki.
Olisit ottanut kuvan mukaan, ehkä et ole lahjakas piirtäjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä että miks moni sanoo täällä että kampaajat aina pöyhii tai föönaa hiukset lopuksi palloksi:D Itselläni on (kuten äitini niin osuvasti kuvaa) "munapää" eli soikea mutta kapea pää. Ja sitten joka ainoa kampaaja sliippaa(!!) muutenkin ohuet hiukseni lopuksi pitkin päätä! Siis aivan järkyttävän näköistä, kuka nyt haluaisi näyttää värjätyltä kananmunalta kampaamosta poistuessaan!
Kerran pyysin erikseen että jos sais vähän kuohkeutta - kampaaja törttäsi kauhean kasan muotovaahtoa hiuksiini ja sitten vaan ryttäsi niitä föönin "kiharruskuppiin". Seurauksena lähdin suoraan kotiin pesemään hiuksia, jotka olivat kuivuneet märän näköisiksi takkukoppuroiksi...Täällä myös yksi, jonka hiukset kampaaja tykkää liiskata lähtiessä. Vähän tällaista hiusöljyä, saat tästä vaikka näytepullon mukaan, voi kun näyttää hyvältä ja sileältä... Kotimatkalle sitten huppu päähän ja juosten kotiin pesemään tukka. Nykyään sanon erikseen kaikille öljyille ja sileytyksille ei.
En ole koskaan saanut kampaajalta näytteitä mukaan, yritetään myydä kyllä kaikenlaisia tuotteita.
Minun äitini tykkäsi käyttää minua lapsena sellaisessa pienessä kampaamossa, jonka omistaja ja ainoa työntekijä ei osannut laisinkaan kuunnella asiakkaan omia toiveita. Taidot siis olivat kunnossa, mutta kampaaja teki aina vain oman mielensä mukaan, eikä asiakas koskaan saanut sitä, mitä halusi.
Inhottavinta oli se, kun pyysin häntä leikkaamaan minulle coolisti "revityn" otsatukan, joka yltäisi silmieni tasalle, eli siis peittäisi koko otsan. Hän napsaisi minulle tasapitkän, tasapaksun otsahuikulan, joka loppui puolen otsan korkeudelle. Se näytti aivan kamalalta ja itkin sitä pitkään, koska en ollut muutenkaan mikään nätti lapsi ja koulussa minulle irvailtiin ulkonäöstäni todella paljon jo entuudestaan.
Siitä huolimatta äiti piti tuon paikan vakituisena kampaamonani, koska "leikkauksen halusit ja leikkauksen sait, mitä siis mariset".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulle tapahtui kolme kertaa sama ja sitten en uskaltanut enää mennä tälle kampaajalle.
Kasvatan hiuksia. Mulla hiukset kasvaa luonnostaan u-malliseksi, ja muutenkin kasvatuksessa on aina vaihe jossa jokin pituus ei sovi kantajalleen. Silloin pidetään hiukset kiinni. Mulla se vaihe alkaa kun hiukset peittää niskan ja kasvaa siitä 10-15 cm yli, sen jälkeen on taas siedettävää.
Kävin kyseisellä kampaajalla siis pääasiassa värjäämässä, en niinkään leikkuuttamassa hiuksia. Hän on todella hyvä värjäämään ja ymmärtää mitä haluan. Kampaaja kuitenkin halusi samalla vähän freesata mallia, ja jostain syystä suostuin. Painotin tietysti että kasvatan eikä leikata kuin hamput vaan pois mutta niin siellä lattialla lopulta killui 7 cm edestä hiusta.
Puolen vuoden päästä menin uudestaan värjäyttämään hiukset, ja taas hän halusi leikata. Edelleen painotin että VAIN hamput pois, mutta lattialta löytyi taas yllättäen puolen vuoden kasvatuksen tulos ellei enemmän.
Sama tapahtui taas puolen vuoden päästä, paitsi että nyrhi vielä enemmmän ja silloin värikin meni pieleen, ja ajattelin että nyt vaihdan kampaajaa sekä opettelen värjäämään itse. Löysinkin sitemmin kampaajan joka ymmärtää mitä tarkoittaa 2 cm. Ja värjään itse.
Harmittaa edelleen että yli vuoden kasvatus meni hukkaan tuon yhden tyypin ymmärtämättömyyden vuoksi.
No ihan itseäsi saat syyttää, jos kerta toisensa jälkeen palasit, vaikka olit tyytymätön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tapahtui kolme kertaa sama ja sitten en uskaltanut enää mennä tälle kampaajalle.
Kasvatan hiuksia. Mulla hiukset kasvaa luonnostaan u-malliseksi, ja muutenkin kasvatuksessa on aina vaihe jossa jokin pituus ei sovi kantajalleen. Silloin pidetään hiukset kiinni. Mulla se vaihe alkaa kun hiukset peittää niskan ja kasvaa siitä 10-15 cm yli, sen jälkeen on taas siedettävää.
Kävin kyseisellä kampaajalla siis pääasiassa värjäämässä, en niinkään leikkuuttamassa hiuksia. Hän on todella hyvä värjäämään ja ymmärtää mitä haluan. Kampaaja kuitenkin halusi samalla vähän freesata mallia, ja jostain syystä suostuin. Painotin tietysti että kasvatan eikä leikata kuin hamput vaan pois mutta niin siellä lattialla lopulta killui 7 cm edestä hiusta.
Puolen vuoden päästä menin uudestaan värjäyttämään hiukset, ja taas hän halusi leikata. Edelleen painotin että VAIN hamput pois, mutta lattialta löytyi taas yllättäen puolen vuoden kasvatuksen tulos ellei enemmän.
Sama tapahtui taas puolen vuoden päästä, paitsi että nyrhi vielä enemmmän ja silloin värikin meni pieleen, ja ajattelin että nyt vaihdan kampaajaa sekä opettelen värjäämään itse. Löysinkin sitemmin kampaajan joka ymmärtää mitä tarkoittaa 2 cm. Ja värjään itse.
Harmittaa edelleen että yli vuoden kasvatus meni hukkaan tuon yhden tyypin ymmärtämättömyyden vuoksi.
No ihan itseäsi saat syyttää, jos kerta toisensa jälkeen palasit, vaikka olit tyytymätön.
Niinpä 😂 mutta lopulta onneksi opin. Jotenkin typerästi luotin siihen että uskotaan mitä sanotaan. Eipä ei.
Halusin vanhojen tansseja varten kauniit laineet hiuksiini. En ollut oikein perillä siitä miten ne tehdään. Sisareni oli kaksi vuotta aiemmin käynyt samassa kampaamossa ja tulos oli ollut todella kaunis. Pahaa aavistamatta menin kampaajalle ja näytin kuvan siskostani. Luotin ammattitaitoon ja aloin lukea lehtiä. Hän rullaili hiuksiani ylös ja pisti sitten sellaisen ufomasiinan päähäni. Kun laite nostettiin ja kampaaja avasi hiukseni, järkytys oli suuri! Hiuksiani koristi valtava permanentti. Kampaaja totesi iloisesti, että siitähän tuli juuri sellainen kuin piti! Äidin avulla saimme rahat takaisin mutta seuraava vuosi oli kamala... Terveisin tämän kevään ylioppilas jolla on vieläkin käkkärät latvat.. 😑
Mulla oli pitkät ja paksut hiukset ja päätin käydä leikkaamassa ja värjäämässä ne. Vakiokampaajani oli äitiyslomalla niin menin rohkeasti varaamaan aikaa muualta. Pääsin sattumalta heti leikkaukseen ja värjäykseen kun joku oli peruuttanut aikansa.
Selitin että pituudesta otetaan mahdollisimman vähän pois mutta latvoja kevennetään vähän. Halusin myös sivuotsiksen, sen pituus saisi olla hieman silmän alapuolelle jotta saan sen pinneillä pois tieltä. Värin halusin olevan mahdollisimman luonnollisen näköinen vähän vaaleampi kuin suklaanruskea. Sanoin vielä että mulla on pyörylöitä ja siksi en halua pituudesta paljoa pois ja lyhyempi otsatukka sojottaa suoraan ylös.
Ajattelin että väri vain näyttää tummalta märkien hiusten takia. Ei näyttänyt, oli käytännössä musta... Leikkauksen kampaaja aloitti leikkaamalla toiselta puolelta hiukset juuri ja juuri korvan alapuolelle ulottuviksi. Ei siinä oikein auttanut muu kuin antaa leikata kun puolet hiuksista oli jo lattialla. Lopputulos oli siis lähes mustat hiukset ja mallia polkka. Otsahiukset olivat n. 3cm pitkät ja koko otsan levyinen tasainen palkki.
Vitutti opiskelijana maksaa tuosta, en saanut mitään alennuksia.
Eikä siinä vielä kaikki; luokkakaverini kävi sattumalta samana päivänä samalla kampaajalla. Lopputulos oli ihan samanlainen kuin minunkin. Hänellä oli sentään kuva mukana kampaajalla, oli toivonut hyvin samanlaista kampausta kuin minäkin. Koulussa herätimme hilpeyttä ja moni kyseli että miten meillä oli rohkeutta leikata pitkät hiukset vitsillä tuollaisiksi... Joo ei ollut vitsi.
Nykyään jo naurattaa, tuolloin kuljin pipo päässä. :D
Vierailija kirjoitti:
Minä tarvitsin kerran pikaisesti hiustenleikkuuta (en muista miksi, oli vain jostain syystä kiire) ja sain vapaan ajan joltain 70-v. kotikampaaja "Marjatalta" (nimi muutettu).
Menin tämä Marjatan luo töiden jälkeen jolloin tukkani oli vielä föönauksen ja muotoilutuotteiden jälkeen laineikas. Sanoin Marjatalla että leikkaa nimenomaan TASAMITTAISEKSI.
No, puusilmäinen mummeli luuli että tukkani on luonnostaan "oikukkaan laineikas" ja leikkasi ne kuivana tekemäni kiharakampauksen mukaan (vaikea selittää, toivottavasti joku ymmärtää mitä tarkoitan). Lisäksi hän saksi tukkani kerroksittain ja PÄÄTTI OHIMENNEN MAINITA TÄSTÄ VASTA LOPUKSI.
Tukkani oli jäätävän huonosti leikattu. Maksoin ja lähdin, ja kotona shampoopesun jälkeen selvisi lopputulos: tukka oli täysin epätasaisesti leikattu ja tosiaan kerroksittain, vaikka mainitsin että haluan tasamittaisen mallin. Voi luoja että vitutti. Eläkkeelle joutaisivat moiset seniilit kammariparturit!!!
Itselläni kävi päinvastainen episodi. Menin kokeilemaan kaverin suosituksesta Helsingin ydinkeskustassa olevaa trendikästä kampaamoa, joka mainosti olevansa nimenomaan leikkaamisessa hyvä, henkilökunta kävi jatkuvasti Lontoossa alan leikkausgurujen kursseilla jne. No, omaan piikkusuoraan ja lasimaisen liukkaaseen polkkamalliseen tukkaani tarvitsen aina tosiaan erinomaisen leikkauksen, jotta kuontalo ei näytä aivan lehmän nuolemalta. Varasin ajan ja vastassa oli miespuolinen hiusstylisti, joka ainakin uskottavasti teeskenteli ymmärtävänsä mitä minä toivoin ja selitin hiuslaadustani. Eli ryhdikästä leikkausta ja hallittua kerrostusta, joka tukisi kampausta. Niinpä otin silmälasit pois ja annoin itseni rentoutua pesu- ja leikkauspuunaukseen. Aina välillä kampaajamiekkonen kehui, että kuinka makea tukastani oli tulossa. Leikkaaminen kesti melkein 1,5 tuntia, jonka perusteella arvelin lopputuloksen olevan todella laadukas. Yllätys olikin melkoinen, kun lopuksi sain lasit päähäni, ja näin että kampaaja oli leikannut latvani aivan millilleen tasapituisiksi! Ankarinkaan körttimummo ei olisi löytänyt tukastani mitään "maalliseen koreilun syntiin" viittaavaa, eli hiukset menivät pitkin päätä ja näyttivät mahdollisimman ohuilta, aivan päin vastoin kuin olin pyytänyt. Olin niin hämmmästynyt, etten saanut sanaa suustani, joten kilttinä ihmisenä vain maksoin ja lähdin. Mutta never again siihen putiikkiin...
Pari kampaamokäyntiä on jäänyt erityisesti mieleen... Toisella kertaa värjätessä kampaaja roiski väriaineisia hiustupsuja niin että ne lennähteli naamalleni ja silmiin.
Toisella kertaa halusin vaaleanpunaiseen taittavan sävyn, totesin myös että saa olla melko voimakaskin pinkki kun väri haalistuu niin nopeasti. Katsottiin vielä kampaajan puhelimesta kuvia kunnon pinkeistä hiuksista, että ollaanhan samalla aaltopituudella.
Kampaaja supisi koko ajan toisen kampaajan kanssa, mikä teki oloni aika epämukavaksi. Pesupaikalla värjäystä odotellessa näin sivusilmällä kun kampaaja toi sekoittamansa värin ja olin satavarma että siitä ei tule ollenkaan vaaleanpunaista. Eikä tullutkaan. Vaalea tukkani oli vain astetta tummempi. Hiuksia föönatessa kampaaja ihasteli väriä, sanoi laittaneensa ruusukullan väristä. Sain myös selityksiä huonosta valosta, että siksi vaaleanpunainen ei kunnolla näy.
Täällä myös yksi, jonka hiukset kampaaja tykkää liiskata lähtiessä. Vähän tällaista hiusöljyä, saat tästä vaikka näytepullon mukaan, voi kun näyttää hyvältä ja sileältä... Kotimatkalle sitten huppu päähän ja juosten kotiin pesemään tukka. Nykyään sanon erikseen kaikille öljyille ja sileytyksille ei.