G: Tunnusta tässä ketjussa nimettömänä jotain!

en ole kertonut miehelleni, että tiedän.

mies näyttelee menestyvää liikemiestä.

Syöväni masennuslääkkeitä ja vahvoja kipulääkkeitä

Minulla on ollut lähes 100 seksikumppania

Minulla on seksisuhde varattuun mieheen ja saan häneltä hyvää seksiä

kun luen tätä ketjua.

liiottelen, kaunistelen, toisin sanoen valehtelen. En tiedä miksi, ne tulevat ihan automaattisesti. Olen ajatellut parantaa tapani (tätä on jatkunut nyt ehkä vajaan vuoden), mutta aina uusi valhe lipsahtaa, tosin aivan merkityksettömistä asioista. Kuulijasta riippuu miten asian kerron, mitä suurentelen, mitä vähättelen. En tiedä miten tämän saa loppumaan tai miksi edes valehtelen. Kaipa siksi että olisin kiinnostava tai jollakin tapaa olisi "yhteishenkeä".

ollenkaan naimisiin mennessä, ja silti olemme olleet yhdessä kymmeniä vuosia.

Netissä menee helposti kolmekin tuntia tauotta ja yleensä vapaapäivinä vietän netissä toista kymmentä tuntia.

liiottelen, kaunistelen, toisin sanoen valehtelen. En tiedä miksi, ne tulevat ihan automaattisesti. Olen ajatellut parantaa tapani (tätä on jatkunut nyt ehkä vajaan vuoden), mutta aina uusi valhe lipsahtaa, tosin aivan merkityksettömistä asioista. Kuulijasta riippuu miten asian kerron, mitä suurentelen, mitä vähättelen. En tiedä miten tämän saa loppumaan tai miksi edes valehtelen. Kaipa siksi että olisin kiinnostava tai jollakin tapaa olisi "yhteishenkeä".

Koska olen ihan hölmösti ihastunut mieheen johon törmäsin viikko sitten lähikaupassa. Oli varmaan minua vanhempi, pyörätuolilla liikkuva mies josta en tiedä yhtään mitään, mutta jotenkin niin mukava katse ja ääni kun jutusteli hyväntuulisesti myyjän kanssa että jäin ajattelemaan häntä. Meillä on miehen kanssa parisuhde ihan lopussa ja erossa taitaa olla kyse vain siitä että kauanko sitä lykätään ja toivotaan asiaa johon ei edes uskota enää. Eli tuo ihastuminen lienee enemmän eron käsittelyä ja omasta miehestä irrottautumista. Silti olen alkanut käydä suihkussa lähikauppaan menoa varten, toivon kovasti törmääväni tuohon mieheen uudelleen enkä tahtoisi muuttaa koska tahtoisin saada tutustua ja selvittää onko mies oikeasti ihastumisen arvoinen. Ihan järjetön syy perua opiskelut joita olen jo pitkään kaivannut turvakseni (huolettaa tuleva ero kun tyhmänä jätin edellisen kouluni kesken, ja jäin lasten kanssa kotiin ajatuksella että mies saa tehdä ensin uran ja elättää meidät, minä opiskelen sitten kun lapset hoidossa ja miehellä hyvä työ). Tuosta koulutuksen turvasta luopuisin jotta saisin tavata uudelleen miehen josta en tiedä oikeasti yhtään mitään muuta kuin että oli kohtelias, lempeä katseinen ja ääninen ja rauhallisen hyväntuulinen. Kaikkea muuta kuin mieheni ja tajuan itsekin että ihastuminen johtuu enemmän nykyisestä parisuhteestani, silti en osaa antaa olla. Hävettää niin etten kehtaisi myöntää kenellekään...

kohtalotoveri, valehtelen joskus ihan huomaamatta, ja ihan turhia juttuja

liiottelen, kaunistelen, toisin sanoen valehtelen. En tiedä miksi, ne tulevat ihan automaattisesti. Olen ajatellut parantaa tapani (tätä on jatkunut nyt ehkä vajaan vuoden), mutta aina uusi valhe lipsahtaa, tosin aivan merkityksettömistä asioista. Kuulijasta riippuu miten asian kerron, mitä suurentelen, mitä vähättelen. En tiedä miten tämän saa loppumaan tai miksi edes valehtelen. Kaipa siksi että olisin kiinnostava tai jollakin tapaa olisi "yhteishenkeä".

Asiat on todellakin merkityksettömiä, tyyliin monelta kuopus heräsi päiväunilta. Pelkään myös jääväni kiinni joskus.

sama vika meillä

Olen rehellinen, ei ole kertakaikkiaan mitään tunnustettavaa!



Ja ylpeä siitä!

Ja itken aina lasten lopettaessa hoidon, kiinnyn lapsiin ihan kamalasti.

=)

että haluaisin erota hänestä. Kenellekään en ole tätä sanonut.

up

kun joku oli ollut haayonaan sangyssa (kannissa tietenkin) seka oman uuden aviomiehensa kanssa etta miehen ISAN!! voi itku. se on vaikea pistaa paremmaksi. itelle ei tule mitaan kammoa mieleen tai mita ei olis jo mainittu esim etta en tykkaa lapsista paitsi omastani..

halvemman hintalapputarran, sillä rahani eivät olisi riittäneet siihen. Kiitos, että kuuntelit ja sain asian pois omaltatunnoltani! En ole sen jälkeen ikinä varastanut/muuttanut tuotteen hintaa halvemmaksi.

Mielestäni potentiaalini menee siellä hukkaan. Vaativien opintojen jälkeen työelämä tuntuu lepsulta ja tavoitteet siellä ovat naurettavaa leikkimistä ja pelleilyä. Ja kollegat valittavat "kamalaa kiirettään" ja voivottelevat työn vaativuutta. Hohhoijaa.

Ajattelen sitä joka päivä. Tunnen oloni ahdistuneeksi ja todella inhottavaksi, kun ajattelen asiaa. Tämä tapahtui 80-luvun lopulla. Olin noin 18-vuotias silloin.

Ajattelen sitä joka päivä. Tunnen oloni ahdistuneeksi ja todella inhottavaksi, kun ajattelen asiaa. Tämä tapahtui 80-luvun lopulla. Olin noin 18-vuotias silloin.