Arjen komiikkaa: väsyneiden äitien toilailuja pinoon!
Laitetaankos tähän toistemme iloksi omasta väsymyksestä johtuvia arjen sattumuksia?
Tässä pari mulle viime päivinä sattunutta:
Tilasin 4kk:n ikäiselle vauvallemme lääkäriaikaa. Hoitaja langan toisessa päässä kysyi lapsen nimeä. Mä tuijotin pari sekuntia sylissä olevaa vauvaa ja ehdin ajatella, että mikä ihme tän nimi nyt oli..?
Olin hiuspesulla ja olin huuhtonut shampoon pois. Laitoin hoitoainetta, mutta laitoinkin vahingossa uudestaan shampoota. Huuhtelin pois, ja laitoin uudestaan hoitoainetta, siis TAAS shampoota... siinä vaiheessa alkoi jo naurattaa. Kolmannella yrityksellä sain lopulta hoitoaineen hiuksiini.
Kommentit (389)
syötin yöllä saman kaksosen kahteen kertaan. Joskus vaihdoin saman kaksosen kuiviin kahteen kertaan ja toinen sai olla märissä vaipoissa.
Kerran pistin vahingossa keittosuolatippojen sijaan toisen vauvan nenään Jekovit-tippoja, olisitte nähneet vauvan hölmistyneen ilmeen...:-)
Maxi-Tupla:
Kerran pistin vahingossa keittosuolatippojen sijaan toisen vauvan nenään Jekovit-tippoja, olisitte nähneet vauvan hölmistyneen ilmeen...:-)
Meillä toisin päin, meinasin antaa jekovitin tilalla keittosuolatippoja aamupalan kanssa... ei kai siitä mitään vahinkoa olisi ollut mutta huomasinpa ennekuin meni alas.
Meillä on keittiössä jääkaappi ja siivouskomero vierekkäin, se ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun olen tunkenut maitopurkkia siivouskomeroon ja hakenut käsipyyhettä jääkaapista, vieläpä täysin hölmönä katsellut pitkin hyllyjä ja ihmetellyt että justiinhan se tässä oli... oli vielä vieraita.
Elise
Keitän sellaista pressokahvia , joka siis seisoo pannussa muutaman minuutin myssyn alla ennenkuin on valmista. Tässä eräänä päivänä oltiin käymässä aamukahville ja ihmettelin että mihin ihmeeseen olen tunkenut pannumyssyn, etsin kaikki paikat - kahvi jäähtyi ja äiti kuumeni....
Luovuin toivosta ja kävin ottamaan jääkaapista maitotölkkiä esikoiselle. Maitotölkkikin oli kadonnut!!! Pinna tosiaan alkoi palaa - lopulta vilkaisin ruokapöydälle ja näin pannumyssyn seisovan siinä. Kun nostin laittaakseni sen kahvipannun päälle alta löytyikin se kadoksissa ollut maitotölkki....
Kun tyttö oli joku kuukauden ikäinen olimme käyneet vaippaostoksilla ja vaipat jäivät sitten vaunujen alaosaan. Ulkoilutin näitä vaippoja sitten pariinkin kertaan, ennenkuin kuin huomasin paketit siellä korissa. Naapurin täti kysyi yhdeltä reissulta palatessamme, että oletteko kaupassa käyneet? No mitäs siihen kuin että joo...
Yksi tuttu äiti kertoi vaunutelleensa kauppaan vaipparoskiksen kera. Oli unohtunut heittää roskiin ;)
Kävin illalla kaupassa ja laitoin tavarat paikoilleen kotiin tultuani. Minulla on tapana laittaa rahapussi kauppakassiin, kun en viitsi laukkua kantaa mukanani. Seuraavana paivänä oltiin vaan kotosalla käymättä muualla kuin lenkillä pojan kanssa. Keskiviikkona (kaupassa kävin maanantaina) lähdin pojan kanssa kauppoihin vaateostoksille, Lindeksin kassalla rupesin penkomaan rahapussia käsilaukusta, mutta sitä ei löytynyt. Sen sijaan laukusta löytyi sulanut keiju-margariinipaketti!!! Voitte varmaan arvata missä lompakko oli! :D
Kyllä kassan tyttöä nauratti, kun suu auki tuijotin margariinipakkettia tietämättä itkeäkkö vaiko nauraa...
Ai vähänkö väsynyt...? :D
... olin kaupasta ostanut NAN-laatikon & muuta ja kotona otin muut pois mutta unodin NAN-laatikon rattaisiin. Ihmettelin seuraavana päivänä, että " taas on NAN-loppu" ja ostin uuden laatikon kauppareissulla. Kun kävin pakkaamaan tavaroita rattaisiin, huomasin edellisen NAN-.laatikon siellä, samoin kuin esikoinen, joka kovalla äänellä totesi" äiti, sinä maksoit yhden lisämaitolaatikon vaikka sulla on toinen rattaissa!!!!" Onneksi kukaan ei kuullut, pakkasin tavarat ja lähdimme kiiruusti kotia kohti.
En edelleenkään halua ajatella, mitä olisi tapahtunut jos joku myymäläetsivä olisi sattunut paikalle..., Olisiko uskonut, että laatikko oli aiemmin ostettu ja maksettu. Kauhulkuvissani näin jo Iltalehden lööpin: " pienen vauvan äitiä epäillään äidinmaidon korvikkeen varkaudesta - mukana tapahtumahetkellä vauva ja isosisko!" ...
Minulle kävi viime viikolla eräänä arkiaamuna, että keitin kahvia itselleni, kun oli tippunut, kaadoin sen suoraan viemäriin. hetken päästä ihmettelin, että missä se mun kahvi nyt oikein on. Monesti on tullut väsyneenä heitettyä lusikkaa roskikseen jne. astianpesukoneen sijasta, juusto saattaa löytyä päivän päätteeksi leipälaatikosta yms.
Tai ensin siis komensin 2,5-vuotiaan pukemaan villahaalarin päälleen sillä aikaa kun puen vauvaa. Tyttö sitten yritti ja yritti, mutta alkoi lopulta itkeä että " ei mahu, ei mahu" . Minä tietysti ensin tiuskaisin, että vähän kärsivällisyyttä ennen kuin huomasin, että ei todellakaan taida mahtua. Oli kuitenkin saanut kinnattua se 80cm haalarit jalkoihinsa ja yritti epätoivoisesti saada käsiä hihoista sisään... No lähdin sitten hakemaan tytön omaa haalaria ja palasin kädessäni sama vauvan haalari... Vähän tyttö katsoi pitkään äitiä, ja kysyi sitten vaan, että " nytkö tämä mahtuu?"
kaupassa sitten huomettiin se. arvatkaa mistä..
meillä tyttö on maidolle allerginen, ja juo todella paljon laimennettua tuoremehua. (vesi ei kelpaa). ihmettelin sitten kun alkoi voimakkaasti oksentaa pullollisen jälkeen. nostin pullon ja huomasin sen olevan vielä puolillaan piimää. omassa lasissa oli laimeaa tuoremehua.. : (
Olen käynyt pariin otteeseen suihkussa silmälasit päässä :-)
Ekalle synnytyksen jälkeiselle shoppailureissulle menin vessassa käytyäni - ja unohdettuani laittaa uuden siteen paikoilleen :-( Onneksi vuoto oli jo vähenemään päin.
Deudoranttia laitan harva se aamu kahteen kertaan, kun en muista, joko laitoin.
parempi että laitat sitä dödöä pari kertaa, etkä unohda kokonaan, kuten eräs..!
päätin, että nyt hoidetaan päästä karstat pois. Aloin touhukkaasti levittämään Natusanin öljyä päähän. Ihmettelin että voide oli ihmeellisen nestemäistä. Katsoin pullon kylkeä ja siinähän luki Cleridal Intime, jota olin ostanut synnytysarpien hoitoon ja pehmentämiseen. Eikun tytön pää suihkun alle ja nopeasti, koska tytön päässä ei ollut mitään pehmennettävää...
;)
Kerran lähdin viemään pojan serkun synttärikorttia postiin ja sitä luukkuun laittaessani katselin vielä että osoitteet sun muut ovat oikein. Parin päivän päästä muistin yht`äkkiä että unohdin laittaa korttiin postimerkin ja kyllä hävetti kun piti ruveta soittelemaan serkkupojan äidille että muistimme kyllä lapsesi syntymäpäivän, mutta unohdin laittaa postimerkin ja kortti on ties missä. Asia hoitui kuitenkin hienosti, sillä kesätöissä ollut postinjakaja oli vienyt kortin perille vahingossa ilmaiseksi pari päivää myöhemmin kun ei ollut tiennyt että asiakkaan on lunastettava merkittömät postit omasta postitoimistosta :). Tuollaista lipahdusta ei ole sattunut koskaan ennen pojan syntymää eikä kyllä sen jälkeenkään.
Muutamaankin kertaan tuoremehupurkki on löytynyt tiskikaapista...
Pyykkiä pestessä kippasin pyykinpesupulverit huuhteluainelokeroon kun olin oikein väsyksissä ja kun lokeron pohjalla oli vielä hieman vetta, niin oli aika työ tyhjentää sitä pesuainemössöä sieltä. Tämä sattui samana päivänä kuin tuo postimerkkijuttukin.
Onhan noita varmaan muitakin, mutta nämä tulivat ensimmäisenä mieleen.
Melkein joka päivä sotken tytön ja koirien nimet. Molemmat koirat ovat vielä uroksia, joten välillä komennan väärillä nimillä tai sitten menee sanat ' tyttö' ja ' poika' sekaisin. " Äh, eiku..." on varmaan yks yleisimmistä lauseen aloituksista=D
...tekemässä ruokaostoksia. Maksoin ostokset ja lähdin työntelemään tytön rattaita ulos. Kassaneiti juoksi perääni ja sanoi " otatko ostokset mukaan?" . Niin... siellä ne oli vielä kassalla... Mutta olipa ainakin tyttö mukana ;-)
Menin rokotustutkimukseen väärässä kuussa (helmikuussa, vaikka sama aika mut maaliskuussa oli oikee aika...)
Silmälasit hukassa aina mutta se ei ole uutta, koska sitä on sattunut ennenkin, nyt vaan ne on AINA hukassa...pitää kai mennä ostaa ne 30 päivää yötä päivää päässä pidettävät piilolasit, niin ei tarvitse tuskailla silmälasien kanssa. :)
Olen usein kaatanut korviketta omaan maitolasiin ja päinvastoin, tavallista lehmämaitoo tuttipulloon. Tähän asti olen (kai) huomannut ajoissa erehdykseni.
Olen vaihtanut vaipan ja n. 5 minuutin päästä meen vaihtaa uudestaan vaippaa, kun kuvittelen, että en oo vaihtanut ainakaan neljään tuntiin... kolmannen kerran jälkeen kun vauva päätyi peräjälkeen näin hoitopöydälle vaipat kuorittuina niin että muistin, että ainiin, mähänjust vaihdoin sittenkin ne, alko jo huolestuttaa ja menin nukkumaan... ;)
Sitä tietenkin sattuu, että teen ruokaa ja se jää sitten syömättä. Kerrankin paloi makaronitkin pohjaan kattilassa... Ja rahapussin unohdan joka paikkaan. Samoin kaulaliinan. Onneksi ei ole tähän asti kukaan kaupassa pöllinyt sitä rahapussia vaan ystävälliset rehelliset ihmiset ovat kiikuttaneet sen perääni...
Aloin tehdä omenapiirakkaa ja patistin miehenkin apuun, tehtiin nimittäin useampi vuoka kerralla. Jossain vaiheessa, kun taikina on jo vuoissa ja mies on suurella vaivalla nätisti asetellut omenaviipaleetkin paikoilleen, huomaan kananmunat pöydällä. En sitten niitä ollut huomannut laittaa.. Totesin miehelle, että mitäs noista kananmunista laittamaan, mitä virkaa niillä siellä on, hih! Mies kuitenkin oli sitä mieltä, että jos nyt kuitenkin laitettais ne kananmunat. Eihän niitä omppoja saanut kukaan enää taikinasta pois, joten muussattiin kananmunat, omenat ja taikinat sekaisin ja uus yritys. Tuli muuten hyvää piirakkaa.
Muutenkin on tullut unohdeltua milloin mitäkin, koiralle on jäänyt ruoka antamatta, sitten ihmettelen, että mitä se nyt tuossa kyttää, olen unohtanut sen ulos jne. Noin sata kertaa olen unohtanut laittaa hellanlevyn päälle (onneksi noin päin!).
Kerran aloin tehdä pizzaa ja laitoin uunin kuumenemaan, vaikka siellä oli paistinpannu sisällä... Jossain vaiheessa tuli mieleen, kun alkoi käry nousta uunista. Säilytän aina paistinpannua uunissa ja en koskaan, siis koskaan aikaisemmin ole unohtanut tätä pikkuseikkaa.
Muuta ei taida tulla yhtäkkiä mieleen, paitsi nämä perinteiset karkki roskiin ja paperi suuhun- juttujen eri variaatiot...
Tyttären ollessa n.!kk:n ikäinen tuli huljautettua pylly hanan alla aamuyöstä sukat jalassa.Höpöhöpöäkin tulee välillä suusta eli sammakoita.
Väsynyt toilailija täälläkin. Ja tätä on jatkunut kohta kymmenen kuukautta! :P... Mistä aloittaisin? No, bussikorttini on ollut hukassa jälkitarkastuksesta saakka, löytynee pakastinta sulattaessa tai jostain yhtä " loogisesta" " tallesta" . Eipä sillä, TKL kuljettaa vaunujen kanssa ilmaiseksi :D.
Ruoat ovat jääneet happanemaan milloin mihinkin (myös se bataattikattilallinen ;D). Jääkaapista on löytynyt mm. sakset (ja tuon episodin johdosta vieläkin ihmettelen, missä on jotain pilaantuvaa... ainakaan haju ei ole vielä paljastanut!).
Kutsun asioita milloin milläkin nimellä... Yleensä se nimi vaan on " no se millä tehdään, tiedäthän" ! Vähän hankaloittaa kommunikointia ;D. Kerran kesällä pestyt pyykit homehtuivat luonnonmateriaalista tehtyyn pyykkikoriin... Arvatkaa, ostettiinko meille heti seuraavana päivänä muovinen puhtaanpyykinkori?!
Onneksi tytär ei ole joutunut kärsimään äidin " hormooniaivovammasta" , vaikka joskus olen meinannut pukea vaatteita nurinpäin tms. muuta pientä...
Lisää näitä, päivän naurukiintiö on taattu! Kiitos!
tein kanan seuraksi kermakastiketta. Erehdyksessä laitoinkin pannulle kanojen joukkoon tetrallisen MAISSIVELLIÄ kerman sijaan... (eikä mies edes huomannut...)