Arjen komiikkaa: väsyneiden äitien toilailuja pinoon!
Laitetaankos tähän toistemme iloksi omasta väsymyksestä johtuvia arjen sattumuksia?
Tässä pari mulle viime päivinä sattunutta:
Tilasin 4kk:n ikäiselle vauvallemme lääkäriaikaa. Hoitaja langan toisessa päässä kysyi lapsen nimeä. Mä tuijotin pari sekuntia sylissä olevaa vauvaa ja ehdin ajatella, että mikä ihme tän nimi nyt oli..?
Olin hiuspesulla ja olin huuhtonut shampoon pois. Laitoin hoitoainetta, mutta laitoinkin vahingossa uudestaan shampoota. Huuhtelin pois, ja laitoin uudestaan hoitoainetta, siis TAAS shampoota... siinä vaiheessa alkoi jo naurattaa. Kolmannella yrityksellä sain lopulta hoitoaineen hiuksiini.
Kommentit (389)
on pukeutuminen alkanut tuottamaan vaikeuksia.
Viimeksi eilen puin t-paidan takaperin päälle. No, ei ongelmaa, vedin vaan kädet pois hihoista ja pöyräytin paidan oikein päin. Iltapäivällä sitten aloin ihmetteleen että missäs paidan kuva on kun ei sitä edessä näkynytkään. N o ei näkynyt kun oli paita nurinpäin päällä.
Illalla tein sitten saman yöpaidan kanssa enkä huomannut ennen aamua =o
Tähän palstaan jää koukkuun :) mies parka ei pääse koneelle..Ensimmäisen lapsi on nyt 1,5kk ja väsy painaa päälle. Viimeyönä reippaana ja tunnollisena äitinä menin keittiöön laittamaan vauvalle maitoa pulloon kun itseskeli huoneessaan,samalla kissat mourusivat jaloissa..Meillä on käytössä MAM:" iso" aukkoinen tuttipullo..No siinä sitten laitoin tuttelipurkin mikroon ja otin kissan ruoat kaapista ja aloin lappaamaan sitä haarukalla tuttipulloon!! Ilmeisesti ajattelin että typyn on aika saada kiinteää ruokaa. Samoin muutakin on sekoiltu..Pikkusiskoni oli meillä yötä ja odotteli iltapalaa pöydässä..lämmitin mikrossa jotakin ja samalla ruokin kissat,no mikro sanoi pim,otin ruoan pois,annoin kissoille ja siskolle vein nokan eteen kissan lautasen,voitte arvata että katsoi vähän pitkään...Samoin olen meidän sylikissalle tarjonnut tuttipulloa... Pitäisikö minulta ottaa eläimet pois?? :)
Ei näytä oikeinkirjoituskaan sujuvan,sorry :(
pahainenkin huuto-päivä tuntuu valoisammalta, kun näitä lukee! pitää vaan nauraa varovasti hihitellen, kun VIHDOIN on onnistunut pojan saamaan nukkumaan..
Mun omat toilailut on hämärä peitossa väsymyksen alhossa mutta varmasti on jotain tullu tehtyä. Onneksi oma mieli on armollisesti pyyhkinyt osan muistoista, muuten vois tuntua enemmän hullulta.
Yhden miehen tekemisen muistan kuitenkin muutaman viikon takaa: Nukutaan perhepedissä, vauva meidän välissä ja imetän itsekseen Vauvalla irtoaa ote ja alkaa kitistä. Mies kaappaa tyynynsä kainaloon ja alkaa pitkin vedoin silittää sitä ja tyynnytellä muutenkin. Käännyn ihmeissäni, ja sanon, että hei-vauva on täällä mulla, ei sun tarvii lohduttaa :). Mies kattoo mua ihan hölmönä jonku aikaa ja nukahtaa -aamulla ei muista yhtään mitään!
Kyllä nyt on keksitty paras pino ehottomasti!! En ole kuunaan näin paljo nauranu=)
Täs yks lisää..
Kävimmä yks päivä pojan ja ukon kans kaupassa, ajoin oven eteen että ukko ja poika pääsee helposti sisälle kun oli kova pakkanen..itse sitten lähdin autoa viemään parkkipaikalle joka on nurkan takana...yht äkkiä säpsähin kaukaaaaa yhestä tienhaarasta.." mitä hel...??? mihin oon menossa???" Olin vain ajellu johonki ja sitte muistin että niih joo piti se auto sinne parkkipaikalle viä....Kyllä sai nolona sitte ukolle selittää että miksi sen auton viemisessä meni niin kaua. Ukko tuumas että äitiyslomalla olevilta pitäs kyllä ottaa väliaikasesti kortti pois=)....
Nää on kyllä niin hauskoja..
Mulle ei ole vielä onneksi mitään maailman vakavaa tapahtunut, mutta usein myös etsin tavaroita kun en koskaan muista minne olen laittanut.. kotiavaimet olen tainnut pari kertaa unohtaa, onneksi naapurissa asuvalla äidilläni on vara-avaimet =) Monesti lasken pojan jonnekin kun lähden esim. puklurättiä hakemaan ennen kuin ne puklut tulevat..sitten vain kävelen väärään huoneeseen ja ihmettelen minne laitoin pojan...???
Ja sitten löysin eräs aamu edellisen päivän ruoan mikrosta..todellakin olin vielä luullut sen syöneeni koska muistan vain että oli nälkä ja olen laittanut ruoan lämpeemään...sitten katkeaa filmi =)
Kyllä noita toilailuja on sattunut itsellekkin.
Kaupassa hyssyttelen ostoskärryjä ja yöllä silittelen miestä ja sanon hälle että shh, shh, äiti on tässä.. Ei ihme kyllä ole herra herännyt. Tuttia etsin kun se on tytön suussa, nyt se sitten roikkuu tuttiketjussa että pysyy mukana.;)
Tyttö syö pullosta ja yöllä kun syötän niin pötkötän itse sängyssä ja työnnän käden pinnojen välistä ja siitä syötän. Jokusen kerran sitten ihmettelen että miksi tyttö kitisee kun pullo on suussa, no eipä ole vaan yritän tökkiä sillä patjaa. Joskus myös nukahdan kesken syötön ja herään kun tyttö itkee kun ei ruokaa saakkaan kun pullo onkin tipahtanut.
Yksi ilta tein itselleni munakasta ja sen valmistuttua heitin pannun tiskien joukkoon tiskiveteen. Munakkaine päivineen. Kyllä nauratti!:D
Meillä herra myös unohtelee aisioita, kuten ryhtyy keittämään spagettia ja unohtaa että vesi on kiehumassa.. Muistuu vasta kun tulee keittiöstä outo haju. Kerran ryhtyi tekemään munakasta ja iski munat pannulle, kuoria rikkomatta.. Että kyllä meilläkin osataan!:D
.. että tulee meilläkin tuota tyhjää sitteriä heiluteltua. Vilä kun illalla kasaan siihen lelut niin joskus nämä lelut saavat kovaa kyytiä kun mies sitteriä heiluttelee!:D
Tässä yks törppöily. Meillä kolmas lapsi oli alkumetreillään melkoinen shownainen. Nukkumaan alkoi aamuyöstä vasta. Muutama päivä kotiintulon jälkeen oltiin valvottu (minä ja mieheni) aika mukavasti siinä öitä ja ihmetelty, mikä pienellä milloinkin vaivana. Aamulla (!!!!)herätään, mikä maa mikä valuutta tyyliin. Esikoinen on saanut itsensä kouluun, mutta 4-vuotias isosisko itkeskelee omassa huoneessaan ja odottelee aamupalaa ennen lounasta..Oispa tuolloin tiennyt, että valvominen oli vasta alkusoittoa!