Miten halavatun vaikeata on tyttölapsen pukeminen?

Te, joilla kaapissa vain yhteensopivia vaatteita. Mitä teette lahjoille? Meillä ainakin suurin osa vaatteista tulee lahjoina (synttärit, joulu, nimpparit, tuliaiset) ja siihen sitten vielä kavereilta käytettynä saadut.

Meidän lapsemme on ystäväpiirin lapsista vanhin tyttö. Poikia on paljon (sekä nuorempia ja vanhempia) mutta tyttöjä vain muutama ja omamme siis vanhin heistä. Ts. kukaan kaveri ei anna omia käytettyjä meille. En sitten kyllä tiedä antavatko kaverit oikein antamalla vanhoja vaatteita jos ei niitä pyydä. Itse en pyytäisi koska haluan juuri miettiä vaatekokonaisuudet ja värit itse.

Aika vähän vaatteita tulee myöskään lahjoiksi. Suurin osa kysyy mitä lapsellemme voisi antaa lahjaksi ja pyydämme jotain muuta kuin vaatteita. Oma äitini on kyllä tietoinen kulloisestakin vaatteiden värityksestä ja osaa ostaa aika hyvin lahjaksi vaatteita jos niikseen on. Käytän yleensä muutamaa tiettyä merkkiä joten jos sellaiselta merkiltä löytyy tiettyä väriä ja oikeaa kokoa niin se on suht. varma valinta. Ne muutamat väärät mitä on tullut olen kylmästi pistänyt syrjään ja odottamaan suoraan seuraavaa kirpparikertaa. En katso olevani velvoitettu pukemaan jotain vaatetta lapsen päälle vain siksi että se on tullut lahjaksi. Voihan lapsi saada lahjaksi kirjankin ja suostuu kuuntelemaan sen kerran jonka jälkeen on sitä mieltä että tyhmä juttu.

Meillä siis ostetaan itse noin 95% lapsen vaatteista. Sen sijaan iso osa muista leluista, kirjoista jne tuleekin sitten lahjana noiden vaatteiden sijaan. Kyllä nekin maksavat eli voitamme siinä missä vaatteiden ostossa häviämme.

on tosiaan leluja, kirjoja, pelejä - niistäkin suurin osa lahjaksi saatu - kolme isoa huonetta väärällään (kaksi lasta, yhteinen leikkihuone ja omat huoneet). Niistäkin iso osa on lahjaksi saatua, joten hyödyllisempää on saada lahjaksi sitä vaatetta (joka kuluu ja jää pieneksi nopeasti).



Ja tosiaan kaksi perhettä tuo meille myös pieneksi jääneitä vaatteita, eikä oikeastaan kysy "lupaa" sitä ennen.



Ja niistä uutena lahjaksi saaduista, niin vaikea sitä on 60-80-vuotiaille isovanhemmille määräillä merkkejä ja malleja, kun asuvat tuppukylissä, joissa yksi TOKMANNI-tyyppinen ja ehkä yksi muu vaatekauppa lisäksi. Mutta tosiaan haluavat antaa hyödyllistä - ja paljon.



Mutta ei me oikeasti valiteta, kunhan vaan mietin, että miten muut toimii näiden lahjavaatteiden kanssa, kun kaikki on aina viimeisen päälle yhdisteltävissä. Toki mekin yritämme sen pienen osan, mitä itse hankimme, ostaa kaunista - ja mahdollisesti vielä saatuihin yhdistettävissä.

Kotona kun ollaan, ei minua yleensä haittaa mitä on päällensä valinnut, kunhan ei juhlamekkoja sotke. Olemme sopineet, että kerhopäivinä minä saan valita vaatteet, muina päivinä hän. Joskus sovimme, että äiti valitsee paidan ja sukat, tyttö muut - tai päinvastoin. Meillä on kiireisinä kerhoaamuina tehonnut tuo, että on äidin vuoro, vaikka välillä siitäkin saattaa tulla kinaa. ;)



2-vuotias sisko tulee perässä ja valitsee myös itse kaapista vaatteitaan. Äidin valitsema paita ei aina hällekään kelpaa, mutta onneksi näin vain harvoin.

Meillä tehdään näin: Minä anna vaihtoehdot joista tyttö valitsee mieluisat. Tai jos tyttö sanoo, että haluaa tänään esim. punaisen hameen, katson siihen sopivat sukkikset ja paidat (2 kpl kumpaakin) joista tyttö tekee viimeisen valinnan.



Ei kiukuttelua, lapsi näyttää kivalta ja silti vaikuttaa itse pukeutumiseensa. Ei varmaan toimi kaikilla, mutta meillä näin.

kaksi helppoa poikaa ja tyttö tulossa :D

kokeilisit ihan vaan omaa auktoriteettia. Nämä päälle tai lähdet yöpuvulla. Viimeistään tarhan eteisessä haluaa kummasti pukea vaatteet päällensä.

Olin tyly ja illalla katsottiin vaatteet valmiiksi ja vaikka kuinka kiukkusi aamulla, niitä ei enää vaihdettu. Pari kertaa veinkin tytöt yöpukusillaan päiväkotiin, jossa sitten saivat suitsait sukkelaan itse edellisenä iltana valitsemansa vaatteet päälle.

Ei kuitenkaan mennyt kovinkaan kauaa, kun turha temppuilu vaatteista loppui. Ja ne kaikista kauheimmat tai "aina tämä paita päälle"-vaatteet ppiilotin välillä jonnekin, jotta muitakin vaatteita tuli käytettyä.

Lisäksi ainakin meillä tytöt ymmärsivät jo pienestä imartelun päälle, jos esim. mummi kehui joitakin vaatteita aivan ihaniksi jne. ne muuttuivatkin yhtäkkiä kivoiksi vaatteiksi, vaikka kuinka olisivat ennen olleet muka kamalia. :)

rytkyt Siperiaan lähtevään junaan (eli rodeen) ja jätä omasta mielestä hienoimmat vaatteet kaappiin ;)

kahden tyton aitina voin vain sanoa, etta EN TIEDA!!!



Vanhempi tytoista 6v on oikea prinsessa ja lempivaatteita ovar hameet, mekot ja lyhythihaiset paidat. Koska esim talvella naita vaalleita ei aina voi laittaa paalle, meilla toimii ihan pakottaminen. Onneksi 6v on jo niin iso, etta jarkipuhe uppoaa. Pikkusisko 2v katsoo isosiskosta mallia ...

1. Heität pois ne kaikki kamalat halpahallirytkyt joissa et halua lapsesi ainakaan kulkevan. Tai ainakin pakkaat sellaiseen paikkaan että sitä ei ole saatavilla. Piste.



2. Tottakai lapsesta on helppo valita sama paita ja mekko kuin aikaisemminkin koska ne on todettu hyväksi käytössä. Tämä ei nyt helpota ehkä heti mutta minimoi vaatteiden määrä jatkossa. Vaatekaappiin vain muutamia harkittuja vaatekokonaisuuksia joista on helppo valita. Ei miljoonaa eri vaatekappaletta roikkumassa joista menee pää sekaisin kun pitäisi koittaa päättää.



3. Onnistuisiko taktiikka "vaatteet kiertäen käytössä". Jos niitä vaatteita on kuitenkin paljon niin vain osa vaatteista on yhtä aikaa käytössä. Osa pois pakattuina. "Poissa silmistä poissa mielestä". Tottakai niitä lemppareita kaivataan aluksi mutta jos niitä ei vaan ole saatavilla...



4. Vaatteita ostaessa kannattaa ostaa vaan vaatteita jotka sointuvat ja sopivat hyvin toisiinsa.

Etta annan tyttojen valita itse vaattensa paivakotiin. Siis paatan kylla taytyykolaittaa housut vai ei, mutta jos tytto haluu jonkun "ihanan prinsessapaidan" paalle, niin siita vaan...

ja kyllähän tuolla on vahvat mielipiteet vaatteittensa suhteen (toista se on 7 v pojan kanssa, joka laittaa päälleen ihan mitä vain). Yleensä pistän iltaisin vaatteet valmiiksi ja kysäisen tytöltä etukäteen, että haluatko housut, mekon, hameen. Yleensä se riittää (joskus mieli saattaa muuttua yön aikana). Tyttö haluais melkein pelkästään olla hameissa, joten housuja harvoin hänelle päiväkotiin pistänkään. Monet vaatteet on jäänyt kokonaan käyttämättä, koska lapsi hyljeksii niitä. Ehkä ovat tytön mielestä epämiellyttävä päällä tai sitten väärän värinen tms. Meiltä ei muuten vaatekaapista löydy mitään sellaista, mistä minä en tykkää (eli ei mitään kamalia printtijuttuja tms.), joten eipä tyttö voi muuta valita kuin nättejä juttuja, kun kaapista löytyy vain nättiä :).

Ihan kuin meidän tyttönen!



Tosin mä väsyin siihen venkoiluun ja annoin tytön pukea mitä halusi. Välillä oltiin kaupassa yöpaidassa, välillä prinsessa-asussa.



Ihan sama, kunhan oli silleen asiallinen ettei palellut.



Hyvin on sujunut. Joskus tosin otin vaihtovaatteet mukaan ilman sen suurempaa numeroa. Nimittäin tuo tyttö on samaa laatua äitinsä kanssa että mitä isomman numeron asiasta tekee sitä suurempi pakko on saada pitää oma päänsä.



Ai niin. Pitkän tukan sai sillä, että laittoi sukkahousut päähän. Lämmitti ne siinä missä pipokin.



Ja lopetin sen vaatteiden ostamisen ilman makutuomaria. Henk'kohtasesti otti päähän kun oli ostavinaan jotain tosi nättiä ja sitten se jäi käyttämättä. Tyttö osaa valita itsekin ihan nättejä juttuja, mutta jostain syystä ne on mieluisampia kuin äidin kaappiin kantamat.



Kun käydään yhdessä kaupassa, niin tulee juteltua muutakin (kyllä, jo tuollaisen kuusivuotiaan kanssa!) ja viimeisen sanan ostokseen sanoo vielä lompakon omistaja.

Meiltä ei muuten vaatekaapista löydy mitään sellaista, mistä minä en tykkää (eli ei mitään kamalia printtijuttuja tms.), joten eipä tyttö voi muuta valita kuin nättejä juttuja, kun kaapista löytyy vain nättiä :).

Kun varmistaa että vaatekaapissa on vain (vähintäänkin omasta mielestä) kauniita vaatteita jotka parhaassa tapauksessa vielä kaikki sointuvat toisiinsa värillisesti niin ei tule kovin suuria ongelmia. Isoin ongelma on silloin se onko joku vaate käytännöllinen mutta ei tarvitse miettiä muuta.

Itse olen huomannut tämän ehkä kantapäänkin kautta. Kun lapsi oli vauva ostin ensimmäiseksi kesäksi (silloin n. 10kk) "tuhat ja sata" mekkoa jne jne joista muutamaa käytettiin kerran, monia ei ollenkaan ja yhtä lähes kokoajan. Seuraavana vuonna meni vähän helpommin. Ostin vähemmän paitoja, mekkoja, housuja jne mutta ne eivät värillisesti sopineet kovin hyvin toisiinsa. Aina oli sitten juuri tietty paita pesussa joka olisi sopinut parhaiten siihen ja siihen mekkoon jne.

Kolmantena kesänä olin jo fiksu. Vain muutamat erittäin hyvälaatuiset vaatekappaleet per housu/hame/mekko/paita/juhlapaita jne jotka kaikki sopivat värillisesti toisiinsa. Kaikkia vaatekappaleita pystyi yhdistelemään toisiinsa (no ei nyt hametta mekkoon jne mutta ymmärrätte varmaan ajatuksen). Mikään vaate ei sopinut pelkästään tietylle vaatteelle.

Ja kuinka helppoa elämä on siitä lähtien ollutkaan. Ei notkuvia vaatetankoja ja -hyllyjä. Ei vaikeuksia löytää vaaatteita. Ei kauden lopussa tapahtuvia "hupsis, siis mites täältä tällainen löytyikään, eihän tätä ole käytetty koskaan". Ei "apua, ei näille housuille löydykään paitaa" tyylistä tilannetta kun sopivia paitoja on useampia. Kaikenkaikkiaan helppoa ja suhteellisen halpaa kun vaatteita ei osta kymmeniä vaan pelkästään kauniita ja harkinnalla tehtyjä ostoksia (vaikkakin sitten kappalehinnaltaan kalliimpia). Lapsi saa halutessaan valita mitä lystää ja tiedän että kauniit vaatteet tuolla on silti päällä.

Varmaan osa nauraa nyt räkäisesti päälleni mutta minusta värianalyysin teko myös lapselle on kannattavaa. Ei nyt tarvitse maksaa siitä maita ja maltaita vaan jos osaa vähänkin noita juttuja itse niin netistä löytyy itse tehtäviä testejäkin. Kannattaa vaan huomioida että esim. lapsen hiusten väri saattaa hyvinkin muuttua vuosien saatossa ja silloin testi pitää tehdä uudelleen koska tulos saattaa muuttua. Hyvinhän sitä pystyy itsekin sanomaan mutuna mitkä värit sopivat lapselle (ainakin toivottavasti!) ja mitkä ei mutta itse sain lapsen värianalyysin tuloksesta kunnon vahvistuksen omalle käsitykselleni vaatteiden oikeasta värityksestä. Väripaletista on helppo valita per kausi 3-4 väriä joita sitten käytetään vaatteiden ostamisessa ja joiden tietää sopivan lapselle ja toisiinsa. Tosin tämä kesä näyttää olevan meidän talvilapselle aika hankala trendivärien suhteen kun lohenpunaiset yms eivät todellakaan sovi. Siksipä jos jonain vuonna on juuri lapsen värit trendinä niin kannattaa harkita alesta sen värin vaatteiden ostamista seuraavallekin vuodelle. Seuraavana vuotena kun ko. värejä ei välttämättä löydy mistään.

Isompi tyttö (6 v) aina laittanut ne mitä minä olen kaapista kantanut, joskus saattaa valittaa että joku on tiukka tms. mutta vaatteiden ulkonäkö ei ole tärkeää. 3-vuotiaalla tytöllä on joitain lemppareita, mutta kyllä hänellekin yleensä kaikki valmiiksi valitut vaatteet kelpaa.

Anna lapsen laittaa se halpahallirytky jos niin haluaa. On varmaan mukava päällä ja printtikuva mieluinen. Niin minä teen. Mulle on ihan sama vaikka jäis (käytettyinä saadut) Kenzon mekot käyttämättä. Mä en ymmärrä miten tää vaateasia voi joillekin (suurimmalle osalle) äidille olla noin tärkeä. Kunhan nyt on oikeankokoiset, puhtaat, ehjät ja säätilaan sopivat. Koitapa miettiä asiaa lapsen näkökulmasta.



-onneksi en ole teidän vaatefriikkien lapsi.

-onneksi en ole teidän vaatefriikkien lapsi.

...ovat ostaneet vaatekaappiin kauniita ja yhteensointuvia vaatteita joista lapsi saa sitten valita?

että meillä kaikki vaatteet ovat yhteen sopivaa tyyliä. Suurin osa vielä mieheni ulkomailta ostamia merkkivaatteita. Joukossa on kaksi printtipaitaa a la mummi ja pari vaatekappaletta lapseni kelpuuttaa mieheni ostamista. Pärjäisimme lapseni mielestä varsin mainiosti näillä printtipaidoilla ja parilla muulla vaatteella. Eikä kyse ole edes siitä, että nämä muut vaatteet olisivat jotenkin hankalia päällä, liian jäykkiä tms.



Harmittaa katsella vaatekaappia täynnä vaatteita joita kukaan ei käytä ja harmittaa katsella Belle-paitaista tytärtäni. Miten ihmeessä jotkut ihmiset saavat lapsensa pukemaan kauniita vaatteita päälleen??? Olen sitä mieltä että suomalaiselle naisella on huono maku pukeutumisen mukaan pienestä pitäen.

6v pojalle kelpaa harvoin minun valitsemani vaatteet. Aina pitäisi olla jotain "hurjia" vaatteita. Tai ainankin paita jossa joku hurja kuva.



saa nähdä millainen prinsessa tosta tytöstä sitten tulee..

mun melkein 5v tyttö sitten aivan kummajainen, koska hän ei ole kiukutellut vaatteista ikinä! Joskus harvoin voi sanoa että haluaa vaikkapa Minni-paidan päällensä mutta jos kukkapaita on minun mielestäni parempi valinta niin eipä siinä mitään neuvotteluja tarvi pitää.