inhoan kotiäitiyttä ja laitan lapsen syksyllä päiväkotiin saan töitä tai en.
En pidä yhtään kotiäitiydestä ja olen sitä pakosta kun töitä ei ole. Syksyllä en enää tätä hommaa jatka.
Kommentit (52)
ne tulisivat meidän perheelle tosi tarpeeseen, ei kaikki voi eikä etenkään halua vuosikausia olla kotona lapsen kanssa.
Eihän missään kulttuurissa, minään aikana ole ollut tällaistä käytäntöä. Kaikkialla lapset on yleensä hoidettu kyläyhteisön vanhuksien ja isompien lasten toimesta työkykyisten (siis myös äitien) ollessa töissä.
Jossain syrjäseudulla lapset olivat tietysti kotona, mutta sillonkin ympärillä oli yleensä iso lapsikatras. Ne metsätorpan emännät hoitivat torpan töitä eivätkä varmasti hoidelleet pienokaisiaan hyvän kiintymyssuhteen luominen mielessään.
Nykyäänkin pitkät äitiys- ja vanhempainlomat ovat lähinnä pohjoismainen erikoisuus. Useissa maissa kotirouvienkin lapset menevät varhain hoitoon.
Itse en ajattele ollenkaan, että lapselle olisi aina ja kaikissa tilanteissa parhaaksi olla kotona. Harvalla on yli yhtä sisarusta seuranaan.
Ja se tällä palstalla aina jankutettu kiintymyssuhdeteoria on joo ihan paikkansa pitävä, mutta täysin väärin tulkittu. Kyseiseen teoriasuuntaukseen oikeasti yliopisto-opinnoissa tutustuneena voin kertoa, että se (tai sen monet sovellukset) eivät missään kohtaa todista, että hoitoon vieminen jotenkin vahingoittaisi lasta.
olisi aivan yhtä tylsää kuin lapsen kanssa kotona olo? Miten se lapsi pilaa sun kotona olon? Kun kuitenkin todennäköisesti olet kotona ainakin jonkun aikaa? Jotenkin vielä tajuan sen, että joillakin nyt vaan on niin hitonmoinen kiire putkeen, ettei toinen kunnolla kapaloistaan pääse, mutta sitä en, että olet mieluummin yksin kotona kuin lapsen kanssa kotona. Ei vaan tajua, mutta onneksi en ole syntynyt sinun lapseksi. Vielä se, että miksi olette sen yhdenkin lapsen päättäneet hankkia? Oman lapsen kanss ei PÄÄSÄÄNTÖISESTI kuulu olla hirveän tylsää, ikävää jne.. joten kannattaa varmaan mennä itseensä ja miettiä, missä vika.
ainakin yhden lapsen halusimme, on joku joka jatkaa sukua. Se miksi haluan lapseni päiväkotiin, johtuu siittä että hän kaipaa seuraa ja omanikäisiä kavereita, siellä voi myös oppia paljon. Lisäksi kun päätimme hankkia lapsen miehelläni oli vakituinen ihan kohtuupalkkainen työ, tuli lama ja vei työt. Nyt kouluttautuu oppisopimuksella aivan erilaiseen ammattiin ja tulomme ovat huonontuneet paljon, siksi siis minunkin olisi löydettävä töitä.
Tuntuu vaan niin oudolta , kun työssä kävijöilläkään ei aina ole hoitopaikkaaa. Tyttö ihmetteli, kun oli kaverinsa mukana nuori äiti. Jolla oli 8kk ikäinen vauva mukana, ja kysyi heiltä saanko minäkin tuoda tämän hoitoon. Kaverin lapsikin oli alle vuoden. Tämä tarvitsi hoitopaikkaa. V oi pyhä sylvi miksiköhän tää maaailma menee.
minkä ikäisen voi laittaa hoitoon jne. vaan tuo ap:n asenne tökkii tosi pahasti. Tottakai jokainen perhe tekee ratkaisut itse ja kaikilla on vähän eri tilanne. Mutta ap:n lasta käy kyllä sääliksi, kun tuntuu olevan vaan riesana...Provoa kyllä epäilen minäkin. Ja jos ei ole, niin ei kyllä varmaan saa töitäkään pian, ainakaan toivottavasti. Tuolla elämänasenteella en ainakaan itse palkkaisi.
ja vauvatkin ovat jo kiinnostuneita muista vauvoista!
taaperot viihtyvät keskenään oikein tosi hyvin. tietenkin jos on pelkästään ollut äidin helmoissa kotona, saattaa pelätäkin muita lapsia ja onko se sitten kivaa?
tätä en kyllä ymmärrä, että työttömänä harkitsee yksin kotiinjäämistä ja lapsi tarhaan. ei mitään järkeä. joko töihin tai kotiäitinä.
lapsemme tarvitsee toisten lasten seuraa ja jos en töitä saa niin silti laitan päiväkotiin.
kaveriseurasta, mutta miten tämä liittyy siihen, että se lapsi laitetaan ma-pe 8h päiväkotiin? Eikö kavereita nää muualla? Kaikellahan voi itselleen perustella hoitoon viemistä...
ja ei ole kavereita löytynyt muualta ja kuten sanoin rahaakin tarvitsemme.
ja vihasin olla äidin kanssa kaksin, ei käyty missään ja ekaluokalla kaikki katsoivat kieroon kun en ollut kerhossa ennen ekaa luokkaa.
jos miehellä olis tuottava työpaikka niin mikäs kotona kööllöstellä, käydä kaupungilla, kavereilla vaikka kauempanakin, shoppailla, sisustaa, lounastella, risteillä...
mutta tää kotona kökkiminen ja joka latin laskeminen ja vaunulenkillä pullonkerääminen on perseestä!!!
Kurjaa oli varmaan niin pitkään olla vain äidin kanssa. Kyllä sitä jo kolmevuotias hyötyy ja nauttii kerhoista ja leikkikouluista joissa voi muita lapsi sopivasti tavata.Mutta kun kyse taaperoikäisestä silloin asia onkin vähän toinen.Ainakin taaperon näkökulmasta ei sitä muuta kun äitiä tarvita. Jos tuntuu tilanne hirveän ahistavalta niin mikset vie taaperoasi vaikka aamupäiväksi päiväkotiin ja hae sitten kotiin syömään ja nukkumaan. Näin olisi Sinulla helpompaa ja lapsellasi vähemmän rankkaa kuin kokonaisen päivän erossaolo.
meistä se on vaan kätevämpi lapsi kuitenkin syksyllä jo melkein 2v vanha.
meistä se on vaan kätevämpi lapsi kuitenkin syksyllä jo melkein 2v vanha.
Minkäikäisiä te vanhemmat oletta?
mutta ei meillä ole varaa että minä lojun loppuelämäni kotona, lisäksi olisin parempi äiti jos saisin muutakin kuin olla kotona.
mutta se ei tarkoita, että lasta täytyy pitää hoidossa täyttä päivää/ joka päivä!
Joku kyseli miksi kotona oleva vie lapsen hoitoon. Jos hakee töitä niin tietysti vie! Ensimmäinen asia mitä työhaastattelussa kysytään on onko hoito järjestetty ja miten. Siinäkö sitten tehomammat vastaatte että kunnalla on velvollisuus järjestää tai öh, kotona on? Työ voi usein alkaa muutaman päivän varoitusajalla ja jää paikka saamatta jos ei ole lapsi hoidossa jo työtä hakiessa!