Olen jotenkin pettynyt, lapsi "joutuu" päiväkodin eskariin.

juuri tehtävien tekemisen tärkeyttä.



Entäs luovuus, ilo, leikki, sinnikkyys, sosiaaliset taidot jne.

että lapseni jatkavat eskaria tutussa päiväkodissa, jossa olleet hoidossa parivuotiaasta asti. Kaikki eri ryhmien hoitajat pihallakin ovat tuttuja. Eskaritehtävät eivät ole niin iso juttu, että sen takia tarvitsisi mennä vielä kouluun. Sinne ehtii myöhemminkin. 6-vuotias on vielä aika pieni. Myös ammattikasvattajat ovat kritisoineet paljon koulun yhteydessä olevia eskareita.

ja listaa voisi jatkaa vielä.

puolipäiväeskari päiväkodissa jossa kaikki lapset ovat puolipäiväeskarilaisia. Iltapäivällä päiväkodissa on alakoululaisten iltapäiväkerhot. Käyvät kuitenkin aina esim syömässä viereisellä koululla joten eskarilaiset oppivat hyvin koulun ruokailutavat. Itse en haluaisi eskarilaista kouluun vaan tykkään ettei tarvitse vielä siirtyä koululaisten maailmaan ennen ekaa luokkaa

ekalauokkalaisia neuvotaan ja valvotaan ruokalassa! Eivät todellakaan yksin joudu toimimaan.

Ja tosiaan aikuiset ovat auttamassa ja valvomassa koko ajan - ekalla sitten on selvittävä siellä ruokalassa yksin

-pihat ja koko rakennus suunniteltu yleensä isommille lapsille

-koulun rytmi saattaa määrätä myös eskarin rytmin, leikki katkeaa, koko touhua leimaa kiire ja hektiyys

-koulut ovat isompia yksikköjä yleensä, kaikkea on enemmän kaikki on suurempaa, ihmiset vaihtuvat

-jos eskari koulussa, ollaan yleensä koulun ehdoilla

-iltapäivät ja aamut eri ihmisten kanssa

-saattaa olla hyvinkin koulumaista ja puuduttavaa, miksi pistää lapsi liian pienenä pulpettiin, ei se tule valmiiksi ennen aikojaan kuuitenkaan

-luovuus on tärkempää kuin tieto

-epäilen, että koulun eskari kuormittaa lasta enemmän kuin päiväkoti

-on hienoa olla iso eskarilainen ja esimerkki pienemmille päiväkodissa

-koulun alun on ihan hyvä ollakin pieni porras ja virstanpylväs elämässä

että lakkautetaan koko päivähoitojärjestelmä ja kotihoitosysteemit, jotta lapset voidaan viedä heti synnäriltä kouluun. Luuletteko, että siitä olisi apua että oppisivat vielä äkimpää ja olisi koulun aloitus vielä helpompaa, kun ovat jo tottuneet siihen koulussa olemiseen? Ei kai sitä lapsen kehitystä tässä tarvitse niin ajatella, kunhan saadaan vaan työelämäntarpeisiin tehokasta työvoimaa, että ei kun putkeen vaan ja mahdollisimman nuorena.

silmälläpitäen sitä, että siinä tarhassa on myös eskari.

Onneksi poika sai paikan. Eskariin on tosin aikaa reilu 2 vuotta.

Ja luultavasti lähes kaikki sen tarhan eskarilaiset menevät kuitenkin samaan kouluun.

Tuli vaan mieleen, että mitenkäs työssäkäyvät vanhemmat ovat hoitaneet eskariasiat?

Siis jos molemmat vanhemmat ovat töissä vaikka 7.30-16.00...

Esikko oli koulun eskarissa, jossa oli "oikeat eskariopet" ja kakkonen oli pk:n eskarissa, kun muuttivat koulueskarin erityistä huomiota vaativille lapsille. Ero oli lähinnä tuossa opettajissa, kun pk:n hoitajat pikakoulutettiin eskareita opettamaan. Ja nämä siis peräkkäisinä vuosina. Itse olisin halunnut kakkosenkin koulueskariin, tosin en silloin vielä tiennyt tästä "pienryhmästä" erityshuomiolapsia joita oikeasti oli enemmän kuin pk:n eskareita... Esikolla ei ollut ongelmia siirtyä ekalle luokalle mutta kakkosen koulunkäynti ei alkanut ihan sujuvasti, eikä ole sitä vieläkään ja on tokalla. Koulueskarissa opettajat olisivat kyllä huomanneet, että ei poika ole vielä koulukypsä. Olisi tod.näk. ollut vielä toisen vuoden eskarissa. Nykyään kylläkin pk:n eskariopet lienee hieman paremmin perillä asioita.

Miksi pitäisi olla niitä eskari juttuja. Tärkeintä on oppia toimimaan ryhmässä ja ottamaan toiset huomioon. Koulussa kerkeää kyllä elämässään olla tarpeeksi.

mutta, miksi sitten on eskareita? eikö päiväkodissa opeteta toimimaan ryhmässä ja huomioimaan muita?