Lue keskustelun säännöt.
Yksilapsisuudesta
18.05.2010 |
Mielestäni on omituista, että useamman lapsen äidit ovat usein tuomitsemassa yhden lapsen äitejä. Ihan kuin omien uhrausten vuoksi vaadittaisiin toisiltakin naisilta samoja uhrauksia. Miksi yhden lapsen äidin tulisi tuntea jatkuvaa syyllisyyttä valinnoistaan (tahallisista tai tahattomista)?
Itselläni on vain yksi lapsi, oikein toivottu ja suunniteltu. Siihen kuitenkin sai jäädä, vaikka hoitaminen ja huolehtiminen ei ollut sen hankalampaa kuin olin etukäteen ajatellutkaan. Pâätökseen meillä oli omat syymme, niinkuin lapsiluvun päättämiseen ihmisillä yleensäkin tuntuu olevan. Tietysti sisarukset voivat olla ihana asia, mutta yhtä hyvin he voivat olla vähemmänkin ihania, leikkiseuraa voi olla tai olla olematta... Itse en ymmärrä ystäviäni, jotka ovat tehneet useamman lapsen lyhyillä väleillä ja valittavat sitten jatkuvasti elämân hankaluutta ja väsyttävyyttä. En todellakaan ole kateellinen, vaikka toisissa olosuhteissa olisin varmasti itsekin halunnut toisen tai kolmannenkin lapsen. Joskin siinä tilanteessa olisin suunnitellut valittajia viisaammin ja jättänyt ikäerot sellaisiksi, ettei olisi tarvinnut valittaa jatkuvasti... Olosuhteiden vuoksi päätin kuitenkin jo kauan sitten elää kiitollisena siitä, mita minulla jo on, enkä kaivata sellaista mitä minulla ei ole. En kuitenkaan koe tarpeelliseksi puolustella valintaani jatkuvasti jokaiselle. Hiukan solidaarisuutta voisi äideiltäkin odottaa toisia naisia kohtaan. Ei jokaisen tarvitse tehdä samoja valintoja, eikä valinnat ole suora peili äidinkään arvomaailmaan. Yhden lapsen kanssa elämä kuitenkin luonnostaan kulkee hiukan eri polkua kuin useamman kanssa, koska perheen pikkulapsiaika on paljon lyhyempi ja yhden kanssa pystyy tekemâän paljon enemmän kodin ulkopuolella. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö rakastaisi lastaan ja huolehtisi hänestä parhaansa mukaan.
Kommentit (16)
Tuntuu, että monilapsisen perheen äiti on jotenkin enemmän äiti, kun vain yhden lapsen tehneet. Lapsien hankkiminen/saaminen ei aina ole niin yksinkertaista, luulisi sen jokaisen aikuisen ihmisen tietävän?
Meillä on vasta yksi lapsi, mutta en pistäisi pahakseni, vaikka niitä useampiakin siunaantuisi. Mutta tekee myös mieli ajatella itseäni (joo, kivittäkää vaan!! :D)
raskaus on aina rasite naisen kropalle, vaikka miten hyväkuntoinen olisikin, äitiysloma/hoitovapaa ei kasvata eläkettä, lapsiin uppoaa rahaa, se on totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
(AV-palstan provot eivät ole tosielämää).
..jotka ovat ottaneet poikimisen elämäntyökseen.
jos joku sanoo noin,se ei tarkota ett tuhat muuta on samaa mieltä.mulle on iha sama montako lasta kenelläkkin.
ja omasta vapaasta halusta. Kasvoin itse ainoana, miehelläni on 4 sisarusta. Omasta vapaasta tahdosta ja halusta, halusimme vain yhden lapsen.
Samaa mieltä kuin ap, jatkuvasti kysellään joko kohta tulee toinen, ja kohta on liian myöhäistä jne. Kyselijät eivät tajua että emme halua enempää lapsia.
Nautin raskausajasta suunnattomasti, vauva oli helppo lapsi ja on sitä edelleen. Joku voisi sanoa pikkuvanha koska kuitenkin paljon viettää aikaa meidän vanhempien seurassa. Kuitenkin päiväkodissa saa ikäistään seuraa.
Miksi on vaikea ymmärtää että tämä on meidän valinta, en minäkään kummastele sitä miksi joku tekee toisen-kolmannen-neljännen lapsen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja omasta vapaasta halusta. Kasvoin itse ainoana, miehelläni on 4 sisarusta. Omasta vapaasta tahdosta ja halusta, halusimme vain yhden lapsen. Samaa mieltä kuin ap, jatkuvasti kysellään joko kohta tulee toinen, ja kohta on liian myöhäistä jne. Kyselijät eivät tajua että emme halua enempää lapsia. Nautin raskausajasta suunnattomasti, vauva oli helppo lapsi ja on sitä edelleen. Joku voisi sanoa pikkuvanha koska kuitenkin paljon viettää aikaa meidän vanhempien seurassa. Kuitenkin päiväkodissa saa ikäistään seuraa. Miksi on vaikea ymmärtää että tämä on meidän valinta, en minäkään kummastele sitä miksi joku tekee toisen-kolmannen-neljännen lapsen...
ja omasta vapaasta halusta. Kasvoin itse ainoana, miehelläni on 4 sisarusta. Omasta vapaasta tahdosta ja halusta, halusimme vain yhden lapsen. Samaa mieltä kuin ap, jatkuvasti kysellään joko kohta tulee toinen, ja kohta on liian myöhäistä jne. Kyselijät eivät tajua että emme halua enempää lapsia. Nautin raskausajasta suunnattomasti, vauva oli helppo lapsi ja on sitä edelleen. Joku voisi sanoa pikkuvanha koska kuitenkin paljon viettää aikaa meidän vanhempien seurassa. Kuitenkin päiväkodissa saa ikäistään seuraa. Miksi on vaikea ymmärtää että tämä on meidän valinta, en minäkään kummastele sitä miksi joku tekee toisen-kolmannen-neljännen lapsen...
Terveisin, toinen onnellinen yhden lapsen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja en ole koskaan ymmärtänyt mitä tarkoittaa: yhden kanssa pystyy tekemâän paljon enemmän kodin ulkopuolella.
Mitähän mahdat moisella tarkoittaa?
..ovat itsekkäitä. Oletteko ajatelleet, ettei maapallo kestä tätä? Älä hyvä ihminen sano, ettei Suomessa. Tuo narsistinen väite tulee täällä joka kerta esille. Suomalaiset tallaavat tätä maapalloa siinä kuin muutkin! Hillitse lisääntymishimosi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en ymmärrä ihmisiä, jotka eivät halua kuin yhden lapsen. Minusta maailmassa ei ole mitään ihanampaa kuin (omat) lapset, raskaus, synnytys, vauva-aika ja niiden lasten kanssa eläminen. Mahdollisimman pitkään ja rikkaasti.
Kaikilla kun se raskausaika ja synnytys ei ole ollut niin ihanaa. Itse en ymmärrä miksi monen lapsen äidit aina hehkuttavat kuinka ihanaa se vauva-aika ja raskaus on ja kuinka synnytyskin meni hienosta vaikka vain seitsemän tikkiä tuli repeämään. o.O
Joskus tuntuu että useamman lapsen äideillä on menneet nuo piuhat ja mutterit solmuun eikä enää osata ajatella kunnolla. Entä sitten jos joku valitsee sen että kasvattaa vain yhden lapsen? Miksi se vaivaa teitä monilapsisia äitejä niin paljon?
Kyllä, itselläni on vain yksi lapsi ja lisää ei tule todellakaan enää. Mies on rankuttanut toista lasta ja lupasin sen hänelle sitten kun hän on raskaana ja synnyttää.
Minulle raskaus ja synnytys oli hirveitä kokemuksia, enkä todellakaan enää riskeeraa elämääni niiden takia. Tälle lapselle kuitenkin haluan olla hyvä äiti, enkä ikinä häntä antaisi pois.
haukkuminen kertovato yleensä enemmän sanojasta kuin kohteesta.
Hyvinvoiva ja valintojensa kanssa sinut oleva ihminen tuskin kokee tarvetta moittia muita heidän lapsilukupäätöksestään.
Minäkään en ymmärrä pahansuopuutta muiden valintoja kohtaan. Eikö ole yksinomaan hienoa, että ihmiset tekevät - etenkin näin isot - päätöksensä niinkuin oikeaksi tuntevat. Mikä omalle persoonalle ja sydämelle sopii - ei ulkoaohjautuvasti.
Ja kun joku ihmetteli, mitä voi tehdä enemmän yhden kuin useamman lapsen kanssa, niin ei minulle tule mieleen kun raha. Yhden kanssa sitä on enemmän käytettävissä.
Meillä on yksi lapsi ja ystäväperheillä melkein kaikilla 3-4. Heistä on vaikea saada seuraa mihinkään maksulliseen, kun raha on tiukilla. (esim. huvipuistoreissuihin, matkoille tmv.)
Ja ennenkun joku kimmastuu, niin mainittakoon, että en ole sitä mieltä että rahalliset huvitukset ovat tärkeämpiä kuin lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja muitakin yksilapsisia. Niin kovasti jotkut moista järkyttävää elämänmenoa paheksuvat ;) Tulee helposti tarve puolustautua, niinkuin varmaan sinullekin, jos joku arvostelee sinun valintojasi?
t. 14
epäuskoista ihmettelyä vastaan sukulaisilta,kun olen pohtinut ääneen, että jäisikö meidän lapsiluku vain yhteen lapseen. Meidän ja miehen suvussa on lisäännytty aina urakalla, tämä meidän ajattelutapa ei istu heidän ajattelutapaan :) Eihän sitä kyllä vielä voi tietää jääkö yhteen, mutta onhan se ihan mahdollista, jos ei vaan rupea uudestaan siihen rumbaan. Onhan tässä aikaa elää ensin elämää yhdenkin kanssa ja katsoa asiaa myöhemmin. Olen harkitsevainen ihminen :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta on ihan v***n sama kuinka monta lasta jollakulla on, mitä työtä he tekevät, missä asuvat ja mitä puoluetta äänestävät.
Ymmärrän psykologiselta kannalta sen, että jonkun tyystin toisenlainen elämäntapavalinta tuntuu alitajuisesti uhalta, jopa kritiikiltä (kyllä vain), mistä kumpuaa defenssi.
Mutta kaiken kaikkiaan melko pitkästyttävää väittelyä.
no meilläkin on 1 lapsi. ihana, rakastettu ja fiksu pikku tyttö. en usko että pystyisin saamaan toista lasta niin että perheemme hyvinvointi säilyisi sellaisella tasolla kun se nyt on.
minun hyvät ystävänikin ihmettelevät ja päivittelevät sitä että miksi ei toisia lapsia jo kuulu. raskautuminen oli todella halppoa meille mutta minun terveyteni romahti raskauden aikana ja kärsin muutamasta elinikäisestä sairaudesta raskauden jälkeen, lapsellamme oli koliikki ja siitä seurasi useamman vuoden unettomuuskierre. nyt ollaan päästy onnelliseen tilaan missä kaikki nukkuvat ja voivat hyvin. lapsi on 4 vuotta.
Kuka sinulta vaatii ja mitä UHRAUKSIA?
Itse en ymmärrä ihmisiä, jotka eivät halua kuin yhden lapsen. Minusta maailmassa ei ole mitään ihanampaa kuin (omat) lapset, raskaus, synnytys, vauva-aika ja niiden lasten kanssa eläminen. Mahdollisimman pitkään ja rikkaasti.
En koe uhrautuvani millään tavalla. En ikinä vaihtaisi yhtäkään päivää pois. Meillä on kolme lasta mutta toivoisin niin paljon vielä ainakin yhtä.
Minulla on lisäksi vastapainona hyvä koulutus ja haastava työ. Kuitenkin lasten ehdoilla mennään.