Erityisoppilaita maailmanennätysmäärä Suomessa!

Mutta peruskoulussa oman alan opintoihin? Mitä tällä tarkoitat?

Minä opin helposti ja jos haluan jotain oppia, niin sitten opettelen sen, oli kyse taidosta tai opittavista faktoista.

Kouluopetusta solvataan jo nyt liiallisesta faktapainottuineisuudesta. Faktan analyysia? Kun iso osa oppilaista ei osaa sitä faktaakaan..

Kaikki oppilaat olisi hyvä ottaa huomioon (ja usein ope pyrkiikin esim. antamaan lisätehtäviä nopeimmille), mutta ei lahjakkaiden itsekuria voi edistää heikompien kustannuksella.

Nähtävästi tasokurssit olisi syytä ottaa takaisin... voi huoh..

Kun näköjään pärjään niin loistavasti ihan sillä että olet opiskellut luovuutta ja mielikuvitusta niinä aikoina jolloin heikoimpien kanssa keskityttiin prosenttilaskuihin. Onko silti mielessäsi käynyt että tuonkin ajan olisit voinut käyttää vaikkapa oman alasi opiskeluun tai taiteeseen (ellei tämä sitten ollut se pitkien itsestäänselvyystuntien harrastuksesi, jolloin se aika ei tavallaan mennyt hukkaan). Minä en tosiaankaan ole kovin luova vaan mieluummin faktaihminen, ja uskoisin että jo peruskoulussa pystyttäisiin opiskelemaan faktaa ja sen analyysiä paljon pidemmälle kuin mitä minun kouluaikoinani tehtiin. Ja kun mietin tuota "jotain suurempaa" en ajatellut ettenkö olisi minäkin tehnyt aivan riittävän vaativaa uraa jo nytkin vaan sitä, että olisin pystynyt paljon enempäänkin jos olisin koulussa oppinut itsekuria edes hiukan.

ovat lisääntyneet hälyyttävästi yhteiskunnassamme. Eikö olisi syytä kieltää ne videopelit ja heavy-musiikki?

Mutta peruskoulussa oman alan opintoihin? Mitä tällä tarkoitat?

Minä opin helposti ja jos haluan jotain oppia, niin sitten opettelen sen, oli kyse taidosta tai opittavista faktoista.

Kouluopetusta solvataan jo nyt liiallisesta faktapainottuineisuudesta. Faktan analyysia? Kun iso osa oppilaista ei osaa sitä faktaakaan..

Kaikki oppilaat olisi hyvä ottaa huomioon (ja usein ope pyrkiikin esim. antamaan lisätehtäviä nopeimmille), mutta ei lahjakkaiden itsekuria voi edistää heikompien kustannuksella.

Nähtävästi tasokurssit olisi syytä ottaa takaisin... voi huoh..

Minusta olisi ollut järkevää opetella asioita paljon syvällisemmin jo peruskoulussa ja lukiossa. Kun opiskellaan esimerkiksi historiaa tai vaikka maantietoa, mitä järkeä on vuodesta toiseen paukuttaa perusasioita aina uudestaan ja uudestaan? Jos lapsi ei ensimmäisellä tai toisella kerralla opi jonkun maan pääkaupunkia ja tärkeimpiä vientituotteita niin oppiiko se niitä koskaan? Luokassa olisi varmasti useampi lapsi, jota kiinnostaisi opiskella vaikkapa kyseisen maan kieltä tai kulttuuria tai vaikkapa sen elinkeinoelämän kehitystä historiallisessa kontekstissaan. Eivät nämä asiat ole vaikeita, mutta jos kotona ei rohkaista itsenäistä tiedonhankintaa, suomalaisnuori pääsee yhtään haastavamman tiedon äärelle vasta yliopistossa, jossa sielläkin opetus menee yli siitä missä aita on matalin. Mutta mitäpä se minulle kuuluu.

Alakoulun opetuksesta en tiedä, mutta kyllä yläkoulun puolella pitäisi perusasiat jo hallita. Paino sanalla pitäisi.. Voisihan sitä tarkastella asioita suuremmassa mittakaavassa, tosin yksittäisen oppilaan mielihaluja ei voida toteuttaa, ops on valtakunnallinen. Mutta, mutta. Itselleni oli urani alussa valtava järkytys, kun tajusin, että joudun seiskojen kanssa aloittamaan ilmansuunnista. Yksikään ei niitä osannut. Kartanlukutaitoa ei ollut ollenkaan. Eivät tienneet, mikä teksti tarkoitti maata, mikä kaupunkia yms. Loppuhuipennuksena tuli kysymys: "Onko Tanska siis Euroopassa..?"

Kieliä ei voi opetella maantiedon tunneilla, kuin korkeintaan alueen nimistön yhteydessä. Itse pyrin esim. vientituotteiden opettelussa (tosin en koskaan vaadi niiden osaamista kokeessa) oppilaita katselemaan esim. kaupassa heviosaston tuotteiden alkuperää. Jonkun valtion kaupunkeja opetettaessa yritän keksiä jonkin kiinnostavan yksityiskohdan alueelta, esim. Chilessä on Atacaman aavikko, joka on maailman kuivimpia. Sieltä löytyy myös maailman suurin kuparikaivos. Minkähänlaiset työ- ja asuinolot Antofagastan asukkailla on?

Mihinkään kovin syvälliseen ei voi mennä, jos ei ole mitään perustietoa. Ja sitä perustietoa ei suurimmalla osalla ole. Vaikka maantieteen oppikirjoissa on paljon syvällisempää tietoa esim. alueiden ilmastosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, ei niitä kovinkaan tarkasti voi vaatia osattavan. Jollain tapaa opettajan on kuitenkin oppilaiden osaamista arvioitava, eikä tälle yhdelle asiasta enemmän kiinnostuneelle voi omaa koetta tehdä.

Toisaalta nykypäivän tietoyhteiskunnassa on hyvin helppo tehdä itsenäistä tiedonhankintaa. Harmillista vain on, että yleensä nämä hyvät oppilaat eivät sitten toisaalta ole innostuneita tutkimaan esim. jotain aluetta tarkemmin, jos muutkaan "eivät joudu". Ja taas muilta ei sitä oikein voi vaatia.. Puun ja kuoren välissä. Ja kun sit toisaalta enemmistön olisi päästävä peruskoulusta jatkokoulutukseen..

Minusta olisi ollut järkevää opetella asioita paljon syvällisemmin jo peruskoulussa ja lukiossa. Kun opiskellaan esimerkiksi historiaa tai vaikka maantietoa, mitä järkeä on vuodesta toiseen paukuttaa perusasioita aina uudestaan ja uudestaan? Jos lapsi ei ensimmäisellä tai toisella kerralla opi jonkun maan pääkaupunkia ja tärkeimpiä vientituotteita niin oppiiko se niitä koskaan? Luokassa olisi varmasti useampi lapsi, jota kiinnostaisi opiskella vaikkapa kyseisen maan kieltä tai kulttuuria tai vaikkapa sen elinkeinoelämän kehitystä historiallisessa kontekstissaan. Eivät nämä asiat ole vaikeita, mutta jos kotona ei rohkaista itsenäistä tiedonhankintaa, suomalaisnuori pääsee yhtään haastavamman tiedon äärelle vasta yliopistossa, jossa sielläkin opetus menee yli siitä missä aita on matalin. Mutta mitäpä se minulle kuuluu.