Erityisoppilaita maailmanennätysmäärä Suomessa!

sikäläinen normaalikoulu on kaukana siitä todellisuudesta, missä suurin osa, etenkin Etelä-Suomen kouluista elää. Jyväskylän normaalikoulu on eliittikoulu.

Jos Saloviita tekisi tiivistä yhteistyötä esim. Turun Varissuon normaalikoulun kanssa, voisin arvostaakin hänen kenttätutkimustaan. Mutta koska se pohjautuu pääasiassa Jyväskylän normaalikoulun oppilasainekseen, ei se ole relevanttia.

käytännön kokemusta hänellä ei ole.

Saloviita toimii sikäläisessä normaalikoulussa ja tekee kokoajan tutkimusta opettajien ja erityisopettajien kanssa. Että ei se näitä visioitaan ihan hatusta vedä, vaan ne perustuvat sekä omaan että muilta kerättyyn kokemukseen.

koska ei niitä lapsia sinne millään pääsykokeilla valita. Ihan ne tulevat lähialueelta kuten muuallakin. Ero on vaan siinä että Jyväskylän normaalikoulussa opettajat yrittävät, Varissuolla eivät.

miksi he ovat siellä? Mikseivät vanhemmat ole panneet haastavampaan kouluun, painotettuun opetukseen tms.

Ei joka kylässä ole kuule mahdollisuuksia laittaa lasta painotettuun opetukseen! Suomessa yksityiskouluja on aniharvassa ja mm. kunnallisissa kieliluokissa opetus on usein täysin ala-arvoista.

Ehkä? Mutta suurimman osan ekaa vuotta lapsi opiskeli kuitenkin ihan "normi-luokassa". Opettajat oli sitä mieltä että turha pitää sitä erityisluokassa kun pärjää isommassakin ryhmässä ja vuoden päästä se tosiaan purettiin kokonaan.



Mä ihmettelen syitä, miksi lapsi laitettiin erityisryhmään!?

Jos tollaisilla syillä nykyään lapsia niputetaan, niin en ihmettele että ollaan kärkipäässä jossain tilastoissa.



Itse erityisopetusta vastaan mulla ei ole mitään, ihan hyvähän se on että sitä on tarjolla, mutta tuntuu vaan siltä että nykyään suomessa aika herkästi joutuu erityisryhmään, ehkä osa jotka sitä oikeesti tarvitsisi jää sitten sitä paitsi?

Kyllä on huomattava ero oppilasaineksessa. Jyväskylän norssin koulupiirissä asuu paljon korkeastikoulutettuja, koulutussuuntautuneita perheitä, joiden lapset menevät innolla ko. kouluun.

Varissuolla suurinosa perheistä on maahanmuuttajataustaisia. Alueella on myös runsaasti kaupunginvuokrataloja ja moniongelmaisia perheitä. Varissuon norssilla saattaa 30 oppilaan luokassa olla 25 maahanmuuttajaa, lopuilla viidellä saattaa olla jokin diagnoosi.

koska ei niitä lapsia sinne millään pääsykokeilla valita. Ihan ne tulevat lähialueelta kuten muuallakin. Ero on vaan siinä että Jyväskylän normaalikoulussa opettajat yrittävät, Varissuolla eivät.

Kyllä ne Varissuolla yrittävät. Yrittävät uupumukseen asti. Joskus ne resurssit vain loppuvat, normaalikoulultakin.

Eli ei, Saloviidalla ei ole todellista käytännön kokemusta, koska Jyväskylän norssi on eliittikoulu.

t. Jyväskylästä aineenopettajaksi valmistunut, joka on hyvin läheisesti seurannut sekä okl:n, että erkkapedan laitosten henkilökunnan työtä.

huomiota niille jotka tylsistyvät siellä normaaliluokassa. On aika synkkää kun lapsi ei opi koulussa juuri mitään uutta moneen vuoteen, kokeista tulee kymppejä ilman pienintäkään panostusta eikä lapsi siten opi opiskelemaan.

Kyllä me pärjätään joka tapauksessa. Enkä mä myöskään näe, että miksi pitäisi oppia näkemään vaivaa ja opiskelemaan, jos ei kerran tarvitse? Musta on tullut filosofian tohtori ilman sen suurempaa vaivannäköä, enkä ajatellut ryhtyä raatamaan vastedeskään - kun ei kerran tarvi. Mä oon vähintään tarpeeksi hyvä ponnistelemattakin. Sanon vaan, että onneksi vanhemmillani oli järkeä olla tekemättä minusta suorittajaa.

Tarkoitan tällä, että lahjakas on lahjakas ja kyllä se työnteon oppii sitten kun sitä alka atarvitsemaan, jos ne lahjat jossain vaiheessa loppuvat kesken. Kaikilla ei lopu.

Eikä siellä koulussa tylsisty, vaikka kaiken osaisiki nennestään. Aina voi käyttää mielikuvitustaan, lukea enemmän, tehdä enemmän, harjoittaa ihmistuntemusta jms.

miksi he ovat siellä? Mikseivät vanhemmat ole panneet haastavampaan kouluun, painotettuun opetukseen tms.

on riittävästi tarjolla. Riippuu paljon missä asuu sekä onko vanhemmilla mahdollisuus kuljettaa lasta pitkienkin matkojen päähän.

Esim Bantaall on erityisopetuksessa liki 15 %, Espoossa liki puolet vähemmän. Eikä se johdu vantaalaisten huonommuudesta,vaan siitä, että Vantaa panostaa perusopetukseen ja siis myös erityisopetukseen. Työkaveri muutti Espoosta Vantaalle, jotta lievästi vammainen (ei kehitysvammainen) lapsensa saisi tarvitsevan avustuksen kouluun.

Kyllä me pärjätään joka tapauksessa. Enkä mä myöskään näe, että miksi pitäisi oppia näkemään vaivaa ja opiskelemaan, jos ei kerran tarvitse? Musta on tullut filosofian tohtori ilman sen suurempaa vaivannäköä, enkä ajatellut ryhtyä raatamaan vastedeskään - kun ei kerran tarvi. Mä oon vähintään tarpeeksi hyvä ponnistelemattakin. Sanon vaan, että onneksi vanhemmillani oli järkeä olla tekemättä minusta suorittajaa.

Tarkoitan tällä, että lahjakas on lahjakas ja kyllä se työnteon oppii sitten kun sitä alka atarvitsemaan, jos ne lahjat jossain vaiheessa loppuvat kesken. Kaikilla ei lopu.

Eikä siellä koulussa tylsisty, vaikka kaiken osaisiki nennestään. Aina voi käyttää mielikuvitustaan, lukea enemmän, tehdä enemmän, harjoittaa ihmistuntemusta jms.

Jos olet niin lahjakas niin mietipä mitä tämä tarkoittaa kansantalouden ja oman onnellisuutesikin kannalta. Tässä maassa menee lahjakasta oppilasainesta ihan hukkaan suuret määrät, koska he joutuvat koulussa keskittymään mielikuvituksen käyttöön ja ihmistuntemuksen harjoittamiseen. Siinäkin ajassa oppisi esim. pari ylimääräistä kieltä, tai vaikka maailman historian jos ajan voisi käyttää rakentavasti. Itse olin myös koulussa morbidisti tylsistynyt enkä ole vieläkään oppinut opiskelemaan kun ei kerran tarvi. Koen silti, että jos jossain vaiheessa olisi tarvinnut nähdä vähän vaivaa, olisin saattanut tuottaa jotain suurempaa enkä tyytyä hyväksymään totuutena sitä, että hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

Ja kyllä niitä muuten Suomessa on hyvin tarjolla.

niin lahjakas, mieti, mitä tarkoittaa kansantalouden kannalta se, että iso osa tuentarvitsijoista syrjäytyy, jos eivät sitä tukea saa?

Jos olet niin lahjakas niin mietipä mitä tämä tarkoittaa kansantalouden ja oman onnellisuutesikin kannalta. Tässä maassa menee lahjakasta oppilasainesta ihan hukkaan suuret määrät, koska he joutuvat koulussa keskittymään mielikuvituksen käyttöön ja ihmistuntemuksen harjoittamiseen. Siinäkin ajassa oppisi esim. pari ylimääräistä kieltä, tai vaikka maailman historian jos ajan voisi käyttää rakentavasti. Itse olin myös koulussa morbidisti tylsistynyt enkä ole vieläkään oppinut opiskelemaan kun ei kerran tarvi. Koen silti, että jos jossain vaiheessa olisi tarvinnut nähdä vähän vaivaa, olisin saattanut tuottaa jotain suurempaa enkä tyytyä hyväksymään totuutena sitä, että hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

Totta kai lahjakkaisiinkin pitää satsata. Totuus kuitenkin on, että he pärjäävät joka tapauksessa.

Ja jos kotona ollaan fiksuja, he patistavat lastaan kehittämään itseään vapaa-ajalla. Kyllä sitä oppia voi koulun ulkopuolellakin. Ja niitä koulukirjojakin voi lukea ihan huvin vuoksikin.

Ja ihan vain tiedoksi ihmistuntemus, sosiaaliset taidot ja mielikuvitus ovat tärkeitä taitoja. Nämä taidot ovat usein hyvin älykkäillä hieman heikohkot.

tylsistyy koulussa. Itse luin 4-vuotiaana, laskin hyvin jo 6-vuotiaana, tunsin 150 maata kartalta 7-vuotiaana ja 12-vuotiaana olisin päässyt yleisen matikan kirjoituksista jo läpi kirkkaasti. Silti kyllä minä pystyin istumaan koulussa hiljaa ja kuuntelemaan. En minä huudellut ja häiriköinyt, vaikka junnattiin asioita, jotka olin osasin jo valmiiksi.

Sain niitä kymppejä helposti, luin paljon vähemmän kokeisiin kuin kaverit. En muutenkaan oikein koskaan ole oppinut käyttämään älynlahjojani. No on minulla yliopistotutkinto, mutta ei mitään "uraa", ja tuskailen alanvaihtohaaveiden parissa. Opiskelualankin valitsin pitkälti sen perusteella, että pääsin suoraan huippupapereilla sisään. Vikaan meni.

vaan kivaa ja kivoja kavereita.

Sain niitä kymppejä helposti, luin paljon vähemmän kokeisiin kuin kaverit. En muutenkaan oikein koskaan ole oppinut käyttämään älynlahjojani. No on minulla yliopistotutkinto, mutta ei mitään "uraa", ja tuskailen alanvaihtohaaveiden parissa. Opiskelualankin valitsin pitkälti sen perusteella, että pääsin suoraan huippupapereilla sisään. Vikaan meni.

Ehkä tuo on kuitenkin se syy että Suomessa kaikki lapset oppivat lukemaan ja laskemaan

...ja tämä "erityisoppilas"-meininki on täysin 2000-luvun hömppää.

Suomen Kansakoulu laitos oli tosi hyvä .sit sitä nää kaiken mailman piipertäjät rupesi vesitämään,hakemaan siitä ongelmia joita he itse voisivat muka korjata. Pielen on sit menny koko ajan.Sit ihmisten lokerointi ,ei ole kahta samanlaista ihmistä maapallolla,siksi kai sit suomeenkin tuli toi sotu tunnus että eroituu saman nimiset toisistaan.Italia taita olla 50% luku ja kirjoitus taidossa. keski euroopalaiselta Hollanti Belkialaiselta kun kysyt missä Suomi niin harva osaa laittaa sitä kartalle.Se totuus muualta. Suomalaisen yleistieto kai mailman huippua.

Kyllä me pärjätään joka tapauksessa. Enkä mä myöskään näe, että miksi pitäisi oppia näkemään vaivaa ja opiskelemaan, jos ei kerran tarvitse? Musta on tullut filosofian tohtori ilman sen suurempaa vaivannäköä, enkä ajatellut ryhtyä raatamaan vastedeskään - kun ei kerran tarvi. Mä oon vähintään tarpeeksi hyvä ponnistelemattakin. Sanon vaan, että onneksi vanhemmillani oli järkeä olla tekemättä minusta suorittajaa.

Tarkoitan tällä, että lahjakas on lahjakas ja kyllä se työnteon oppii sitten kun sitä alka atarvitsemaan, jos ne lahjat jossain vaiheessa loppuvat kesken. Kaikilla ei lopu.

Eikä siellä koulussa tylsisty, vaikka kaiken osaisiki nennestään. Aina voi käyttää mielikuvitustaan, lukea enemmän, tehdä enemmän, harjoittaa ihmistuntemusta jms.

Jos olet niin lahjakas niin mietipä mitä tämä tarkoittaa kansantalouden ja oman onnellisuutesikin kannalta. Tässä maassa menee lahjakasta oppilasainesta ihan hukkaan suuret määrät, koska he joutuvat koulussa keskittymään mielikuvituksen käyttöön ja ihmistuntemuksen harjoittamiseen. Siinäkin ajassa oppisi esim. pari ylimääräistä kieltä, tai vaikka maailman historian jos ajan voisi käyttää rakentavasti. Itse olin myös koulussa morbidisti tylsistynyt enkä ole vieläkään oppinut opiskelemaan kun ei kerran tarvi. Koen silti, että jos jossain vaiheessa olisi tarvinnut nähdä vähän vaivaa, olisin saattanut tuottaa jotain suurempaa enkä tyytyä hyväksymään totuutena sitä, että hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

Minä sitä paitsi tuotan koko ajan "jotain suurempaa", mulla on siis kansainvälisesti aia menetyksekäs tieteellinen ura ja taidettakin oon ehtinyt tehdä, ja olen kyllä antanut ihan hyvän panoksen kansantalouteenkin. Mutta ei mun ole mikään pakko suorittaa koko ajan maksimipotentiaalilla, eihän sitä odoteta muiltakaan ihmisiltä. Mä VOIN halutessani käyttää aikaa myös tomaatinkasvatukseen ja orvokin istutukseen ja vaikk paskahuussintyhjennykseen mökillä. On mulla oikeus huveihin myös. Mä muuten osaan useita kieliä, joista osaa en ole koulussa opiskellut ja maailmanhistoriastakin tiedän melko paljon - tarpeeksi etten koskaan sanoisi kenenkään voivan osata "sen".

Asia on minusta yksinkertaisesti niin, että jos "lahjakas" lapsi tylsistyy koulussa niin hänei ehkä olekaan kovin lahjakas. Luova ei ainakaan.

jotenkin ongelmallista. Eskarista laitettiin esim koulukypsyystestiin vaikka luki ja laski paremmin kuin suurin osa. "Kun se on niin hiljainen ja kynäotekin kaipaa vielä harjoitusta". Koko vuosi kuunneltu tota virttä tosi fiksusta, reippaasta ja empaattisesta pojasta. "Kun se ei oikein tykkää kiipeämisestäkään" - kyllä siitä saa jo diagnoosin värkättyä, eikö vain? Maailma on mennyt ihan hulluksi ja tarhatädeillä ei muuta tekemistä kuin yrittää keksiä ilman koulutusta jotain diagnoosin tapaista. Harmi vaan, että yrityksistä huolimatta kukaan asiantuntija ei ole ollut heidän kanssaan samaa mieltä.



Enää ei saa poiketa jostain normista (mikä se sitten onkaan) milliäkään tai on heti "erityinen". Olen täysin suivaantunut tähän touhuun.



Ja tiedän myös mitä merkitsee olla oikeasti erityinen, veljelläni on kehitysviiveinen lapsi. Silloin kaikki apu on tarpeen, mutta ei tosiaankaan silloin kun lasta ei vaan kiipeily kiinnosta!

heijastuu jo päiväkodissa ja koulussa. Jos lapsi on HIEMANKAAN erilainen jossain asiassa, lapsi otetaan silmätikuksi ja aletaan leipomaan erityislasta. Koko lasta katsotaan näiden erityissilmälasien kautta. Osittain kyse myös henkilökunnan pätemisen tarpeesta, ollaan niin virkaintoisia ja kovia näkemään adhd, asperger jne jne piireitä lapsessa.

näitä ADHD- jne. tapauksia. He tekevät vain sen, mitä heiltä odotetaan. Varmasti välillä tulee ylilyöntejäkin.

Suomessa on maailman alhaisin erilaisuuden sietokyky. Tämä heijastuu jo päiväkodissa ja koulussa. Jos lapsi on HIEMANKAAN erilainen jossain asiassa, lapsi otetaan silmätikuksi ja aletaan leipomaan erityislasta. Koko lasta katsotaan näiden erityissilmälasien kautta. Osittain kyse myös henkilökunnan pätemisen tarpeesta, ollaan niin virkaintoisia ja kovia näkemään adhd, asperger jne jne piireitä lapsessa.

Kyllä me pärjätään joka tapauksessa. Enkä mä myöskään näe, että miksi pitäisi oppia näkemään vaivaa ja opiskelemaan, jos ei kerran tarvitse? Musta on tullut filosofian tohtori ilman sen suurempaa vaivannäköä, enkä ajatellut ryhtyä raatamaan vastedeskään - kun ei kerran tarvi. Mä oon vähintään tarpeeksi hyvä ponnistelemattakin. Sanon vaan, että onneksi vanhemmillani oli järkeä olla tekemättä minusta suorittajaa.

Tarkoitan tällä, että lahjakas on lahjakas ja kyllä se työnteon oppii sitten kun sitä alka atarvitsemaan, jos ne lahjat jossain vaiheessa loppuvat kesken. Kaikilla ei lopu.

Eikä siellä koulussa tylsisty, vaikka kaiken osaisiki nennestään. Aina voi käyttää mielikuvitustaan, lukea enemmän, tehdä enemmän, harjoittaa ihmistuntemusta jms.

Jos olet niin lahjakas niin mietipä mitä tämä tarkoittaa kansantalouden ja oman onnellisuutesikin kannalta. Tässä maassa menee lahjakasta oppilasainesta ihan hukkaan suuret määrät, koska he joutuvat koulussa keskittymään mielikuvituksen käyttöön ja ihmistuntemuksen harjoittamiseen. Siinäkin ajassa oppisi esim. pari ylimääräistä kieltä, tai vaikka maailman historian jos ajan voisi käyttää rakentavasti. Itse olin myös koulussa morbidisti tylsistynyt enkä ole vieläkään oppinut opiskelemaan kun ei kerran tarvi. Koen silti, että jos jossain vaiheessa olisi tarvinnut nähdä vähän vaivaa, olisin saattanut tuottaa jotain suurempaa enkä tyytyä hyväksymään totuutena sitä, että hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä.

Minä sitä paitsi tuotan koko ajan "jotain suurempaa", mulla on siis kansainvälisesti aia menetyksekäs tieteellinen ura ja taidettakin oon ehtinyt tehdä, ja olen kyllä antanut ihan hyvän panoksen kansantalouteenkin. Mutta ei mun ole mikään pakko suorittaa koko ajan maksimipotentiaalilla, eihän sitä odoteta muiltakaan ihmisiltä. Mä VOIN halutessani käyttää aikaa myös tomaatinkasvatukseen ja orvokin istutukseen ja vaikk paskahuussintyhjennykseen mökillä. On mulla oikeus huveihin myös. Mä muuten osaan useita kieliä, joista osaa en ole koulussa opiskellut ja maailmanhistoriastakin tiedän melko paljon - tarpeeksi etten koskaan sanoisi kenenkään voivan osata "sen".

Asia on minusta yksinkertaisesti niin, että jos "lahjakas" lapsi tylsistyy koulussa niin hänei ehkä olekaan kovin lahjakas. Luova ei ainakaan.

Kun näköjään pärjään niin loistavasti ihan sillä että olet opiskellut luovuutta ja mielikuvitusta niinä aikoina jolloin heikoimpien kanssa keskityttiin prosenttilaskuihin. Onko silti mielessäsi käynyt että tuonkin ajan olisit voinut käyttää vaikkapa oman alasi opiskeluun tai taiteeseen (ellei tämä sitten ollut se pitkien itsestäänselvyystuntien harrastuksesi, jolloin se aika ei tavallaan mennyt hukkaan). Minä en tosiaankaan ole kovin luova vaan mieluummin faktaihminen, ja uskoisin että jo peruskoulussa pystyttäisiin opiskelemaan faktaa ja sen analyysiä paljon pidemmälle kuin mitä minun kouluaikoinani tehtiin. Ja kun mietin tuota "jotain suurempaa" en ajatellut ettenkö olisi minäkin tehnyt aivan riittävän vaativaa uraa jo nytkin vaan sitä, että olisin pystynyt paljon enempäänkin jos olisin koulussa oppinut itsekuria edes hiukan.

vaan opettajia jotka haluavat leipoa lapsista erityisopppilaita. Muissa maissa useat erityisoppilaista olisi normiluokalla. Tilastot ja tutkimukset tämän kertoo. Ja lukuisat vanhemmat ovat joutuneet tämän toteamaan.