Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
downeista vielä
17.05.2010 |
Oikeesti miten TYHMIÄ teistäkin ihmisistä iso osa on. Te täällä mukisette ja luulette tietävänne jotain down-lapsen elämästä. Olen itse down-lapsen äiti ja vielä nuori sellainen (alle 25-vuotias) Tiesin että saan down-lapsen, halusin down-lapsen enkä ikinä ole katunut päätöstäni. Elämäni ei ole vaikeaa, en ole väsynyt, enkä onneton. Olen onnellisempi kuin ikinä elämässäni. Lapseni on minulle siunaus ja onni. Minulla on myös ns. tavis lapsi ja rehellisesti hänen kanssaan olen helisemässä ja usein. Jos saan jomman kumman hoitoon niin mielummin taviksen. Toinen kun on aina kiltti, helppo ja onnellinen. Kukaan tässä maailmassa ei naura niin paljoa. En murehdi hänen tulevaisuuttaan. Oppii mitä oppii ja jos ei opi mitä sitten. Erilaisuus on rikkaus. Hän menee päivähoitoon, kouluun ja töihin. Hän muuttaa omilleen. (kuten kaikki downit nykyään, opiskelut, työpaikat ja asumiset määritellään paremmin lapsen tason mukaan) Jos voisin jollain taialla muuttaa hänet "terveeksi" en IKINÄ ikinä muuttaisi. Elämämme on ihanaa ja onnellista. Ainoa mikä ottaa päähän on asennevammaiset ihmiset, jotka ovat paljon vammaisempia kuin oma vammainen lapseni. Erona vaan on, että hän tulee joskus tiedostamaan vammansa, te ette ehkä koskaan. Hiton surullista.
Kommentit (89)
sille mallille että down lähtee ovesta ja sanoo heippa, minä pärjään tästä lähtien omillani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka oikeasti toivoo lapsensa olevan vammainen?
Oikeinko odotusaikana toivoit, että saisit vammaisen lapsen? Sairasta.Ei se, tunnen down-lapsia jonkin verran ja ovat suloisia ja nauravaisia. Mutta en ikinä siitä huolimatta toivoisi lapselleni mitään vammaa. Tulee jos tulee ja sen mukaan eletää, mutta että oikein sitä toivoo, huhuh. JOs tgässä joku on tyhmä, niin sinä ap.
Ap kirjoitti: "Tiesin että saan down-lapsen, halusin down-lapsen enkä ikinä ole katunut päätöstäni."
tarkoitti varmasti, että vaikka tiesi "vammasta", halusi pitää lapsen. eli siis jatkaa raskautta...
ihana teksti ap, olet hieno ihminen :)
"enkä ikinä ole katunut päätöstäni."
Kuka oikeasti toivoo lapsensa olevan vammainen?
Oikeinko odotusaikana toivoit, että saisit vammaisen lapsen? Sairasta.Ei se, tunnen down-lapsia jonkin verran ja ovat suloisia ja nauravaisia. Mutta en ikinä siitä huolimatta toivoisi lapselleni mitään vammaa. Tulee jos tulee ja sen mukaan eletää, mutta että oikein sitä toivoo, huhuh. JOs tgässä joku on tyhmä, niin sinä ap.
En erikseen toivonut down-lasta. Sain vain tietää sen hyvin aikaisin. Niin aikaisin, että olisin voinut keskeyttää raskauden monta viikkoa, mutta en halunnut. Häne on minun lapseni ja arvokas ihminen. Hänellä on oikeus yhtälailla elää kuin muilla. Hän on yhtä onnellinen (luulen, että monesti jopa onnellisempi kun ei tajua tästä pahuudesta mitään) kuin muutkin.
Ja minä en toivonut vammaista lasta. Toivon lasta kaikkine rikkauksineen rikastuttamaan elämääni. Sen hän on myös tehnyt. Olisi tehnyt myös terveenä. En näe lasteni välillä juuri eroa. Molemmat ovat rikkauksia, persoonia. Molemmat omalla ihanalla tavallaan.
sille mallille että down lähtee ovesta ja sanoo heippa, minä pärjään tästä lähtien omillani.
harvoin näin käy myöskään "tavia"lasten kanssa...
"tavis"lapset maailmalla, mutta vieläkin kaipaavat äidin tukea ja turvaa. Se on ihan luonnollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sille mallille että down lähtee ovesta ja sanoo heippa, minä pärjään tästä lähtien omillani.
Ja tavikset itsenäistyvät näin? Lähtevät ovesta, sanovat moi, eivätkä enää koskaan häiritse elämääsi, et ole heistä enää koskaan huolissasi?
harvoin näin käy myöskään "tavia"lasten kanssa... "tavis"lapset maailmalla, mutta vieläkin kaipaavat äidin tukea ja turvaa. Se on ihan luonnollista.
On tyhmää vängätä tästä aiheesta kun kaikki tajuaa miten asia oikeasti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luuletko, että vammainen lapsesi - tai hänen sisaruksensa - on samaa mieltä asiasta?
Se voi olla kokonaan tuettu asuntola, jossa on jatkuva ympärivuorokautinen hoito, asuntola, jossa asuu vaikka alakerrassa työntekijä tarpeen vaatiessa tai itsenäinen oma asunto, jossa käy tukihenkilö vaikka n. kerran viikossa. Ja kaikkea olleet. .
kuten on myos vanhainkoteihin
ja vanhukset valittavat huonosta hoidosta - ja samaa tapahtuu varmaan hoitoloissa ja asuntoloissa
Tunnen yhden aikuisdownin jonka sisar ei pidä hoitokodista ja sen takia hoitaa.
Jonotuslistoista huolimatta hoitokodit eivät ole ruusuisia paikkoja
minkälaiset ovat sinun tulot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luuletko, että vammainen lapsesi - tai hänen sisaruksensa - on samaa mieltä asiasta?
Luulen. Tavikseni oppii kasvamaan tämän veljensä kanssa. Oppii arvostamaan erilaisuutta ja ihmisarvoja. Tunnen niiiin paljon down-sisaruksia, jotka eivät koskaan vaihtaisi sisarustaan pois. Itseasiassa en tunne yhtään joka haluaisi vaihtaa.
Kuka oikeasti toivoo lapsensa olevan vammainen? Oikeinko odotusaikana toivoit, että saisit vammaisen lapsen? Sairasta. Ei se, tunnen down-lapsia jonkin verran ja ovat suloisia ja nauravaisia. Mutta en ikinä siitä huolimatta toivoisi lapselleni mitään vammaa. Tulee jos tulee ja sen mukaan eletää, mutta että oikein sitä toivoo, huhuh. JOs tgässä joku on tyhmä, niin sinä ap.
En erikseen toivonut down-lasta. Sain vain tietää sen hyvin aikaisin. Niin aikaisin, että olisin voinut keskeyttää raskauden monta viikkoa, mutta en halunnut. Häne on minun lapseni ja arvokas ihminen. Hänellä on oikeus yhtälailla elää kuin muilla. Hän on yhtä onnellinen (luulen, että monesti jopa onnellisempi kun ei tajua tästä pahuudesta mitään) kuin muutkin. Ja minä en toivonut vammaista lasta. Toivon lasta kaikkine rikkauksineen rikastuttamaan elämääni. Sen hän on myös tehnyt. Olisi tehnyt myös terveenä. En näe lasteni välillä juuri eroa. Molemmat ovat rikkauksia, persoonia. Molemmat omalla ihanalla tavallaan.
et toivoisi lapsellesi parenpaa elämää. Vaikka kuinka haluaisimme, tosiasia tulee aina olemaan, että terveellä on asiat aina paremmin kuin ei terveellä. Ja ap viestissä hehkutit kuinka ihanaa olla vammaisen lapsen kanssa, ja kuinka kamalaa terveen kanssa. Hänet antaisit heti hoitoon js voisit. Taidat oikein ratsastaa sillä, että sinulla on vammainen lapsi ja kuinka hyvä ja erinomainen sinä olet. Kyllä tekstistä näkee nuoruutesi kypsymättömyyden. Nautit huomiosta jonka saat kun sinulla on vammainen lapsi. Kuinka tylsää se sinulle olisikaan jos sinuun ei kiinnitettäisi mitään huomiota kun liikkuisit vain tavislastesi kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
harvoin näin käy myöskään "tavia"lasten kanssa... "tavis"lapset maailmalla, mutta vieläkin kaipaavat äidin tukea ja turvaa. Se on ihan luonnollista.
Juu, mutta äidin ei tarvi hankkia lapsilleen työpaikkaa, asuntoa, sosiaalietuuksia
On tyhmää vängätä tästä aiheesta kun kaikki tajuaa miten asia oikeasti on.
tämä onkin ensimmäinen aihe, jonka vuoksi ryhdytään pilkun yhdyntään täällä av:lla...
Vänkään vielä: on näitäkin "tavis"lapsia, jotka ei syystä tai toisesta saa elämänsä perusasioita järkättyä. Tämä siis esimerkkejä. Mutta siis kyllähän osa downeista selviää, osa ei. Samoin kuin meistä ah-niin-fiksuista-tavis-aikuisista.
"Vaikka kuinka haluaisimme, tosiasia tulee aina olemaan, että terveellä on asiat aina paremmin kuin ei terveellä. "
hohhoijaa. Tämä ei ole tosiasia, vaan yleistys. Ei voi käyttää sanaa "aina".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eivät asiasta mitään tietä.
Normaali=keskiverto
Ja keskivertoihmiset on yleensä aika pönttöjä!
harvoin näin käy myöskään "tavia"lasten kanssa... "tavis"lapset maailmalla, mutta vieläkin kaipaavat äidin tukea ja turvaa. Se on ihan luonnollista.
Vänkään vielä: on näitäkin "tavis"lapsia, jotka ei syystä tai toisesta saa elämänsä perusasioita järkättyä.
vanhemmat elättävät lapsensa ja taloudellisesti auttavat häntä elämänalussa ja nuorina aikuisina
älä luule että kaikki tulee ilmaiseksi taivaalta alas vain sen takia että sen haluat/tarvit
jos lapsi on vammainen, niin vanhempien maksava määrä on luonnollisesti suurempi.
Tiedän perheitä jotka testamenttaavat melkein kaiken vammaiselle lapselleen - koska se taloudellinen vastuu ei koskaan häviä
on näitäkin "tavis"lapsia, jotka ei syystä tai toisesta saa elämänsä perusasioita järkättyä.
pystyy 18 vuotta täytettyään TÄYSIN omatoimisesti hoitamaan KAIKKI asiansa. En tiedä mimmoista teidän muiden elämä on ollut, mutta kyllä minä olen kotoa lukion jälkeen lähdettyäni ihan itse hoitanut omat asiani. Jos teillä vieläkin äitee täyttää veroilmoituksen, niin hyvä on, ehkä mulla on sitten vaan liian jyrkkä käsitys itsenäistymisestä.
en ikinä haluais vammaista lasta. tekisin ennemmin abortin kuin pitäisin.
terv. töissä erityiskoulussa ja joskus säälin lasten vanhempia :(
Siis että downista tehdään väen vängällä ns. normaalia. Eikö sekin ole tavallaan käänteistä hyvksymättömyyttä. Ei haluata hyväksyä, ettei down oikeasti koskaan itsenäisty ja leikitään että kylläpä itsenäistyy.
et toivoisi lapsellesi parenpaa elämää. Vaikka kuinka haluaisimme, tosiasia tulee aina olemaan, että terveellä on asiat aina paremmin kuin ei terveellä. Ja ap viestissä hehkutit kuinka ihanaa olla vammaisen lapsen kanssa, ja kuinka kamalaa terveen kanssa. Hänet antaisit heti hoitoon js voisit. Taidat oikein ratsastaa sillä, että sinulla on vammainen lapsi ja kuinka hyvä ja erinomainen sinä olet. Kyllä tekstistä näkee nuoruutesi kypsymättömyyden. Nautit huomiosta jonka saat kun sinulla on vammainen lapsi. Kuinka tylsää se sinulle olisikaan jos sinuun ei kiinnitettäisi mitään huomiota kun liikkuisit vain tavislastesi kanssa.
[/quote]
Voi kyllä meidän huomio on sama oli mukana toinen lapsi, molemmat tai ei kumpikaan. En sanonut missään kohtaa, että toisen lapseni kanssa on kamalaa. Sanoin olevani aika helisemässä hänen kanssaan. Toin esiin sen, että vammainen lapsi ei välttämättä tee vaikeuksia elmään. Niitä tekee myös se terve. Kuten vammainenkin. Lapsi ylipäänsä. Kenenkään lapsen äitinä ei aina ole helppoa, ei tavallisen, eikä vammaisen. Yritän sanoa, että vammaisen lapseni hoito ei ole vaikeampaa vaan erilaista.
En myöskään sanonut, että antaisin toisen lapseni hoitoon heti kun voisin. Tarkoitin, että yleensä jos vaikka mummo saoittaa ja kysyy, että voisiko jompikumpi tulla päiväksi hoitoon tarjoan tavistani. Syy on se, että näin maximoin hyödyn "hengähdystauosta" Vammainen lapseni kun on niin rauhallinen, että voin rauhassa vaikka siivota jota tavikseni kanssa en kovinkaan usein en voi tehdä.
Lapsilla on eri luonteet. En usko sen johtuvan vammasta tai muustakaan. Lapset ovat erilaisia. Siinä missä toisella on kymmenen jalkaa alla ja valtavan iso oma tahto, toinen on rauhallinen tarkkailia. Yritän sanoa, että kehitysvammaisen lapsen kanssa ei automaattisesti ole vaikeaa. Eroja löytyy ihan samallalailla kuin taviksillakin.
Alue: Aihe vapaa
eivät kaikki down lapset mene aikuisena toihin tai asu omillaan. Jotkut niin tekevät, joitakin onnellisia tarinoita on. Mutta sinä kasvat vanhaksi ja terve lapsesi häntä aikuisena hoitaa
en halua olla ikeä. mutta ruusuilla tanssimista se ei ole.
[/quote]
JOKAINEN muuttaa. Ennen näin ei olekkaan ollut ja juuri sen vuoksi juuri tälläkin hetkellä järjestetään kursseja siihen, että JOKAINEN down-aikuinen saataisiin itsenäistymään.
Ja tosiaan sen oman tason mukaan. Se voi olla kokonaan tuettu asuntola, jossa on jatkuva ympärivuorokautinen hoito, asuntola, jossa asuu vaikka alakerrassa työntekijä tarpeen vaatiessa tai itsenäinen oma asunto, jossa käy tukihenkilö vaikka n. kerran viikossa. Ja kaikkea tältä väliltä, mutta muuttaa kuitenkin. Asiantuntijoiden kanssa olen keskustellut downwista pitkät pätkät ja kaikki ovat samaa mieltä : Downit eivät ole enää sitä mitä he ovat olleet. Kuntoutus on tällä hetkellä niin hyvää, että valtavan iso osa oppii kävelemäänkin alle kaksi vuotiaana. Myös monessa muussa asiassa on otettu leijonanharpaauksia. Usko tai älä, downit oikeasti itsenäistyvät.