Lue keskustelun säännöt.
Eikö jotain työtä luulisi aina löytyvän..?
13.05.2010 |
Vai oikeastiko tilanne on se, että mitään työtä ei yksinkertaisesti kaikille ole? Ehkä ihmettelen tätä siksi, kun olen kahdesti ollut pienen pätkän (parista kk:sta muutamaan) työttömänä omasta halusta ja ne pari työtöntä, jotka tunnen, ovat mun mielestä vähän työnvieroksujia; toinen menisi kyllä töihin, jos vain pääsisi siihen työpaikkaan vakituiseksi, jossa oli joskus vuonna nappi ja kypärä. Toinen ei halua mitään työtä.
Mutta oikeastiko MITÄÄN työtä ei löydy sellaisille työttömille, jotka oikeasti haluaisivat töihin?
Ja haluan vielä korostaa, että en halua arvostella tai halveksia tai loukata ketään, kunhan vain ihmettelen aikani kuluksi. :)
Kommentit (22)
ei kyllä kaikille löydy, paitsi yhdeltä alalta toki. Eli myyntihommista ja usein aivan provikkapalkalla. Olen kokeillut ja sain itseni todella kuseen sen homman kanssa.
Itse olen merkonomi ja jokaista kunnollista paikkaa tässä kaupungissa hakee ne 300 muutakin hakijaa. Joten nyt opiskelenkin uuden ammatin jolta uskoisin löytyvän hommia. Tai itse asiassa sijaisuuksia tarjottu jo näin opintojen alkuvaiheessa :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kannattaa miettiä myös yrittäjyyttä. siitä saisi siltä alalta työkokemusta vaikkei onnistuisikaan.
Kannattaa myös käydä kysymässä pienistä liikkeistä jotka eivät etsi työvoimaa. monet yrittäjät kammoksuvat pistää ilmoituksia , koska tulee tuhansia hakemuksia. paikanpäältä kysyessä he pystyvät edes jotenkin arvioimaan hakijaa ihmisenä
Mieheni jäi IT-alalta työttömäksi viime kesänä ja haki vimmatusti töitä, kaikkia järkeväksi katsomiaan ja sellaisia, joihin ei ollut yli- eikä alikoulutettu ja joiden työtehtävät vastasivat hänen osaamistaan.
Paikkoja oli ylipäätään aika vähän tarjolla ja vaikka hän pääsi säännöllisen epäsäännöllisesti haastatteluihin (lähes 1 per viikko), niin monesti valittiin kuitenkin nuorempi ja halvempi, talon sisältä tuleva työntekijä tai joku, joka osasi hieman erilaisia juttuja myös tai joka muuten vaan miellytti enemmän. Se oli TODELLA turhauttavaa, koska meillä meinasi mennä talo alta eli halu päästä töihin ole todellinen!
Lopulta, onneksi, mies työllistyi vajaan 6kk:n työttömyysjakson jälkeen ja sai vakipaikan :) Palkkatoiveesta joutui kyllä vähän tinkimään, mutta pääasia että sai töitä.
Eli sanoisin, että valitettavasti edes kaikki halukkaat eivät todellakaan saa töitä - ainakaan pääkaupunkiseudulla, jossa "kilpailijoita" on hurjan paljon.
Mietin sitäkin, että jääkö työttömät tavallaan vain työkkärin hammasrattaisiin pyörimään, vai saako sitä kautta kukaan oikeasti ikinä mitään apua työnhakuun tai jopa työpaikkoja...
No, toivottavasti työtilanne helpottaisi, ja kaikille halukkaille ainakin löytyisi mieluiten mieleistä työtä, mutta edes jotain!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen hakenut kaikkia vähänkin järkevältä kuulostavia töitä ja monia 'järjettömiäkin', mutta hakijoita on joka paikkaan kymmeniä ellei satoja! Harvinaista on päästä edes haastatteluun.
Suomessa oli elo-syyskuun vaihteessa 2009 269 500 työtöntä työnhakijaa. Avoimia työpaikkoja oli vain 31 100 eli vain joka yhdeksäs työtön löysi teoriassa työpaikan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa oli elo-syyskuun vaihteessa 2009 269 500 työtöntä työnhakijaa. Avoimia työpaikkoja oli vain 31 100 eli vain joka yhdeksäs työtön löysi teoriassa työpaikan.
mutta hirveästi on paikkoja, joista ei "virallisesti" ilmoitella, siksikin ihmettelen. Ja tuossa melkeen 270 000 on kuitenkin suuri osa niitä, ketkä ei halua mitä vain työtä, vaan haluavat nimenomaan vain ja ainoastaan oman alan työtä. Minkä toki ymmärrän, jollain tasolla, vaikka itse ajattelen niin, että mikä vain on tyhjää parempi. Ja niinkuin tämän ketjun työttömätkin tuntuvat ajattelevan.
ap
2! Saanko vielä kysyä, mikä sun oma ala on?ap
ap kun olet helposti tuntunut töitä löytävän ja oletko pääkaupunkiseudulta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin palkalla täytyy elää. Kukaan perheellinen ei elä tonnin bruttopalkalla, se vaan on fakta. Tuntuu hirveältä käydä ensin raskaissa töissä usein hankalaan aikaan ja hakea silti yhteiskunnalta lisätukea. Se tuntuu riistolta - tai ainakin minusta tuntui.
Kun puhutaan työvoimapulasta esimerkiksi siivousalalla, puhutaan työstä josta saa niin vähän palkkaa, tai jossa työolosuhteet on niin huonot, että ihmiset on mieluummin työttöminä kuin tekevät sitä työtä. Ja vika on silloin työssä, ei työttömässä työnhakijassa.
Lisäksi ihmiset on tänä päivänä sisäistäneet varsin hyvin sen, että suuri osa työpaikoista on piilotyöpaikkoja. Joka ikinen pulju saa ainakin täälläpäin valtavat määrät avoimia hakemuksia. Kaverilla pieni sesonkifirma johon ei koskaan ole laitettu yhtään paikkaa auki, ja silti tänä keväänä sinne on tullut n. 50 avointa hakemusta. Ihmiset osaavat olla aktiivisia. Työtä vaan on vähemmän kuin tekijöitä.
ihan numeroissa?
Olisi myös mielenkiintoista tietää, mistä lähteestä olet selvittänyt sen, että suuri osa noista työttömistä ei ole valmis tekemään kuin oman alansa töitä!
Itse en ole työtön (olen ollut kylläkin!), enkä todellakaan ajattele että mikä vain on tyhjää parempi! Minä käyn töissä elääkseni, ja siksi ensimmäinen ehto työssäkäynnille on se, että siitä koituu taloudellista hyötyä meidän perheellemme sen verran, että se kannattaa.
En ihmettele yhtään, miksi jotkut eivät löydä työtä! Syitä voi olla monia, esim.
- työhön vaaditaan koulutus (nykyään kaupan kassalle ja siistijällekin pitää olla koulutus)
- työhön vaaditaan työkokemusta
- työstä maksettava palkka on niin pieni, että se ei korota elintasoa, vaan pahimmassa tapauksessa jopa laskee sitä! Suomessa on työntekijöitä, jotka joutuvat hakemaan toimeentulotukea sossusta.
- työ on vuorotyötä, työpaikka on kaukana tms. syy, joka aiheuttaisi merkittävää haittaa perheelle. Monilla ihmisillä perheen hyvinvointi menee idealistisen "elätän työllä itse itseni"-asenteen ohi.
mutta hirveästi on paikkoja, joista ei "virallisesti" ilmoitella, siksikin ihmettelen. Ja tuossa melkeen 270 000 on kuitenkin suuri osa niitä, ketkä ei halua mitä vain työtä, vaan haluavat nimenomaan vain ja ainoastaan oman alan työtä. Minkä toki ymmärrän, jollain tasolla, vaikka itse ajattelen niin, että mikä vain on tyhjää parempi. Ja niinkuin tämän ketjun työttömätkin tuntuvat ajattelevan. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti laitettiin pankista pihalle 55 -vuotiaana, 35 -vuotisen työuran päätteeksi. Kiitokseksi sai kullatun rannekellon.
Äiti haki kaikkea mahdollista duunia neljän vuoden ajan, hakemuksia laitettiin satoja eri paikkoihin.
Nyt vihdoin 60 -vuotiaana pääsi sitten nöyryyttävästä kierteestä ulos ja työttömyyseläkkeelle.
Jos joku kehtaa ja uskaltaa tulla meidän perheelle selittämään jotain yrityksen ja työhalun puutteesta, vedän ihan kylmästi turpaan, vaikka koulutettu ja kohtuullisen sivistynyt akateemikko olenkin. Systeemi kusee.
Tosin koulua pitäis käydä pari vuotta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että Suomesta on kadonneet lähes täysin sellaiset hanttihommat, mitä vielä parikymmentä vuotta sitten oli: oli lähettejä, varastotyömiehiä, apulaisia ja sihteereitä. Nyt nämä työt on jaettu osaksi jotain muuta työnkuvaa tai korvattu teknologialla. Sellaiset työt siis, jonne on päässyt ilman koulutusta, ovat nykyään kiven alla. Silti ihmisten mielissä elää hyvin voimakkaana mielikuva työntekijästä, joka aloitti työuransa tulemalla taloon kesätyöntekijäksi tai apulaiseksi, ja siitä se ura sitten lähti. Sellainen on nykyään lähes täysin mahdotonta; sitä ensimmäistä askelmaa ei ole, koska kaikki tuollaiset löysät työt on täytetty ilmaisilla työntekijöillä, kuten harjoittelijoilla, opiskelijoilla tai sivareilla, eikä heidän työsuhteensa jatku kun valtion tuet loppuvat. Ja siitä eteenpäin ei talossa pääse ilman alan koulutusta. Ne itseoppineet ammattilaiset on nykyään katoava luonnonvara.
joista ei ilmoiteta, niin vaikea uskoa että niitä sentään olisi kymmenkertainen määrä noihin avoimina oleviin, ilmoitettuihin paikkoihin verrattuna...
kannattaa miettiä myös yrittäjyyttä. siitä saisi siltä alalta työkokemusta vaikkei onnistuisikaan. Kannattaa myös käydä kysymässä pienistä liikkeistä jotka eivät etsi työvoimaa. monet yrittäjät kammoksuvat pistää ilmoituksia , koska tulee tuhansia hakemuksia. paikanpäältä kysyessä he pystyvät edes jotenkin arvioimaan hakijaa ihmisenä
Jos yritys ei menestykään, on täysin kusessa. Yrittäjä on kaikkien tukiverkkojen ulkopuolella, koska hän on yrittäjä ja saa elantonsa yrityksestä. Työttömyyskorvausta voi hakea 4kk päästä, kun on lopettanut yritystoiminnan.
Ja tunnen erään pienyrittäjän, joka on ihan hiilenä, kun putiikissa ramppaa asiakkaiden sijaan työnkyselijöitä.
tosiaam saa töitä :(
itselläni maisterin paperit ja oman alan töitä ei saa eikä myöskään "hanttihommia" koska liian korkeasti koulutettu :-/
tarkoitus ei ollut millään tavalla loukata ketään. Ja tuo mun "hirveästi" on ihan omaan kokemukseen perustuva sana (nimenomaan vain sana, ei mikään luku tai prosentti tms. olisin voinut sanoa "tosi paljon" tai "useita" tms. "hirveästi" nyt vain on sana, jota käytän hirveästi :D). Ihan äkkiseltään laskien tulee mieleen ainakin parikymmentä ystävää ja kaveria, jotka on saaneet paikan, josta ei missään ilmoitettu ja vain muutama, jotka ovat saaneet paikan, joka on virallisesti ollut auki.
Itse olen sosiaalialalla enkä enää pääkaupunkiseudulla, mutta siellä asuessa kaikki meni oikeastaan samoin kuin täälläkin, missä nyt asun, paitsi, että oli enemmän mahdollisuuksia valita, mihin haluaisin töihin, sitten kun ensimmäiseen paikkaan sai jalan oven rakoon. Ja aikana valmistumisen jälkeen ennen ensimmäistä oman alan työpaikkaa tein telemarkkinoijan hommia, joissa pääsin kuudella päivätunnilla suunnilleen samoihin tuloihin kuin omalla alalla täysillä tunneilla kolmivuorotyössä. Houkutti jatkaa puhelinmyyntiä, mutta valitsin mieluummin toiveammattini ilman paineita seuraavasta palkasta, vaikkei tääkään palkka ihan huippu ole. :)
ap
Ja olen hakenut kaikkea mitä osaisin tehdä tai mitä oppisin nopeasti tekemään. En ole nirso, kelpaa siivoushommatkin vaikka olenkin yliopistossa opiskellut. Mutta siivoojaksi eivät ota sillä pelkäävät että karkaan parempiin hommiin/en osaa käytännön hommia. Oman alan kokemusta ei ole niin en pääse niihinkään.
Viimeisimmäksi hain myyjäksi kauppaan, vastaus oli että kiitos hakemuksestasi, saimme niitä 437 ja parhaat valittiin haastatteluun. Valinta ei tällä kertaa osunut sinuun. Tervetuloa kuitenkin asiakkaaksi liikkeeseemme.
Joopa joo, työttömänä en paljoa ostele.