Mikä auttaisi naisvihaan?
Kertokaapa naiset, millä saisin niitettyä jo pahasti oraalle nouseen naisvihani?
Ex-puolisoni käytti viimeiset viitisen vuotta liitostamme tönimällä minua henkisesti luotaan kertomalla miten "ruma, tyhmä ja ällöttävä" olin. Henkinen ja fyysinen halveksunta ja nollaaminen lapsiperhearjessa jätti todella ruman jäljen ison miehen herkkään sieluun.
Eron jälkeen arpea tietysti syvensivät ne normaalit - elatusväännöt (maksan enemmän kuin minun itse asiassa laskelmien mukaan pitäisi, sillä kustannan ex-vaimon kotielämän hoitovapaakauden loppuun vapaaehtoisesti) ja tapaamisoikeudet.
En ole tapaillut ainoatakaan naista kahteen vuoteen eroni jälkeen. Treffeillä olen käynyt kahdesti - molemmilla kerroilla nainen olisi tahtonut jatkaa ja kenties muutakin, mutta en jatkanut pidempään tai koskenut heihin lainkaan.
Syykin on selvä - huomaan nimittäin vihaavani koko naissukupuolta. Odotan milloin kuka tahansa nainen avaa suunsa ja alkaa suoltaa sitä negatiivista mustaa magmaa, joka myrkyttää kaikki tilanteet, joissa on läsnä naisia.
Työelämässä pystyn sietämään asiaa jotenkuten, kun pitäydyn tiukasti työroolissa, mutta olen huomannut ojentavani aika tiukasti useampaakin naista, kun he alkavat naiselliset teinipelit tai pyrkivät saamaan irtopisteitä tai helpotuksia pelkällä sukupuolellaan.
Keimailuista ei tule minulta bonuksia vaan pitkä miinus.
Tiedostan toki, että tämä kierre on saatava katkaistua, mutta miten? Olen pyrkinyt tutustumaan lisää naisen sielunmaisemaan lukemalla naisten keskustelusivistoja - esimerkiksi tätä - mutta se kuva, jonka olen muodostanut itselleni vain rumenee ja kärjistyy pehmenemisen sijasta.
Jos naisen sielunelämä on sitä, mikä täällä paljastuu, eikö tunteeni heistä ole täysin oikea?
Kommentit (56)
Lääkkeeksi käy olut ja jääkiekko.
T: 11cm mies
En tosiaan tiedä miten päädyin yhteen vaimoni kanssa. Ihmettelen sitä vieläkin päivittäin. Omaa toimintaani pyrin nimenomaan muuttamaan, siksi kysyinkin alkuperäisen kysymyksen. Kiitos tarkentavasta vinkistä.
En ole niin suuruudenhullu, että kuvittelen pystyväni muuttamaan edes yhtä naista sukupuolesta puhumattakaan.
Kuitenkin, jos suuri osa tärkeistä naissuhteistasi on ollut kielteisiä, niin siinä mielessä kannattaisi ehkä arvioida omaa toimintaansa, että jostain syystä olet päätynyt yhteen tällaisten naisten kanssa? Esim. jos et arvosta itseäsi tarpeeksi tavoitellaksesi kilttejä, ystävällisiä naisia? En tarkota loukata, tämähän on positiivisempi vaihtoehto (omaa toimintaa on mahdollista korjata mutta jos kaikki naiset ovat saatanasta niin sitä ongelmaa on vaikeampi muuttaa).
hmmm..kannattaskohan hakeutua eroryhmään tai niihin fisherin eroseminaareihin, jossa varmaan käydään läpi juuri tuota, että miten voi olla siirtämättä sitä yhtä kokemusta toisiin ihmissuhteisiin...tyyliin mies petti, niin kaikki miehet varmasti pettävät. Ilmiselvästi paljon työtä joudut tekemään (sisäistä tarkastelua) jotta voisit päästä uudenlaiseen kuvaan naisesta. Itse erotessani exästäni hoin itselleni, että kaikki miehet eivät ole samanlaisia (pettäviä ja valehtelevia) vaan että hän oli oma yksilönsä ja niin on jokainen meistä. Tämän vuoksi en ole kokenut vaikeaksi uuden parisuhteen aloittamista ja tänään olen erittäni onnellinen että minulla on ihana uskollinen rakastava mies.
Kirjoittamani näkemykset perustuivat tuntemiini "miesvihaajiin". Olen edelleen juuri sitä mieltä, mitä kirjoitinkin. Että on naiivia sanoa vihaavansa kaikkia miehiä/naisia, koska kaikki miehet ja naiset ovat erilaisia. Minä näen nuo tuttuni siten, että he eivät pysty pääsemään epäonnistumisista yli, vaan jäävät jauhamaan omakeksimässä oravanpyörässään pahaa mieltä itselleen. Sinä toimit juuri samalla tavalla. Poimit viestistäni juuri sen osan, johon voit tarttua ja alkaa lietsoa itseäsi siihen "no niin tässä se taas nähdään, ne on kaikki samanlaisia" -tilaan.
Sen sijaan että miettisit vieläkin, mitä kaikkea pahaa exäsi ovat tehneet, voisit yrittää päästä siitä yli. Mutta se on kuules ihan sinusta itsestäsi kiinni.
peräisin aiemmin tuntemiltani naisilta, jotka toimivat juuri näin - eivät näe koskaan vikaa itsessään. Näin toimi esimerkiksi ex-vaimoni - hän ei nähnyt koskaan mitään vikaa itsessään, ja pyysi anteeksi tai oli pahoillaan alle viisi kertaa yhteiselomme aikana.
Psykologinen silmäsi viiraa nyt pahan kerran, ja onnistuit vielä kuorruttaamaan sen haparoinnin juuri sillä negatiivisella magmalla, josta kirjoitin.
Minä olen omat mokani käsitellyt, ja niitä kyllä riittää. On vain niin, että juuri kaltaisesi ihmiset saavat minut vihaamaan koko sukupuolta. Tiedän myös, että tämä on väärin, etten saisi niputtaa koko sukupuolta yhdeksi joukoksi. Se on vain niin pirun hankalaa, kun esiin tuodaan vain negatiivisia esimerkkejä.
Kuten sinä. :D
Se kertoo lähinnä siitä, ettei ole tarpeeksi vahva ihminen näkemään vikoja itsessään eikä pääsemään yli epäonnistumisista, vaan syyttää kaikesta toisia. Ja jos ei enää ole ketään, jota suoraan voisi syyttää, niin syyttää sitten jotain abstraktia joukkoa, johon ei itse kuulu.
Itseään arvostava, normaalilla itsetunnolla varustettu osaa ottaa palautteen oikeassa mittasuhteessa.
Tottakai niin tehdään. Niin ihmismieli toimii.
Jos pidät esitelmän, ja saat yhdeksän "ihan kivaa" ja yhden erittäin kriittisen, muistat vain sen kriittisen. En nyt tätä pitäisi kovin kummallisena.
Olen pyrkinyt tutustumaan lisää naisen sielunmaisemaan lukemalla naisten keskustelusivistoja - esimerkiksi tätä - mutta se kuva, jonka olen muodostanut itselleni vain rumenee ja kärjistyy pehmenemisen sijasta.
Jos naisen sielunelämä on sitä, mikä täällä paljastuu, eikö tunteeni heistä ole täysin oikea?
Tässä juuri se sinun itsesi kehittämä oravanpyörä. Et sinä todella täältä mitään naisen sielunelämää etsi, vaan vahvistusta pimeälle puolellesi. Käyt todennäköisesti lukemassa ketjuja, joissa joku valittaa kun mies sitä tai tätä. Näistä nousee mieleesi ikäviä muistoja siitä, miten huonosti exäsi sinua kohtelikaan, saat taas lietsottua itsellesi lisää vihaa. Ehkä teit tämänkin aloituksen siksi, että pääsisit iskemään jonkun kimppuun, vihaamaan taas jotain naista,joka on osoittautunut mielestäsi juuri sellaiseksi, kuin odotitkin. Sinut on taas petetty, sinä olet ollut hyvä ja yrittänyt ymmärtää, mutta taas nainen tuli ja osoittautui käärmeeksi.
Viimeisessä lauseessa sanot tämän jo itsekin.
melkein tavallaan, mutta ei aivan. En jaksa kuitenkaan keskustella juuri sinun kanssasi, koska sinun tavoitteesi on loukkaaminen ja halventaminen, ei asioiden parantaminen. Saat jonkinlaista perverssiä tyytyväisyyttä toisen ihmisen repimisestä, ja siitä, että tuntisin oloni vielä pahemmaksi.
Edustat juuri sitä mistä varoitat, ja sinulla on selvästi joku iso ongelma.
Sayonara.
AP
melkein tavallaan, mutta ei aivan. En jaksa kuitenkaan keskustella juuri sinun kanssasi, koska sinun tavoitteesi on loukkaaminen ja halventaminen, ei asioiden parantaminen. Saat jonkinlaista perverssiä tyytyväisyyttä toisen ihmisen repimisestä, ja siitä, että tuntisin oloni vielä pahemmaksi.
Edustat juuri sitä mistä varoitat, ja sinulla on selvästi joku iso ongelma.
Sayonara.
AP
Sinä luet tekstiäni juuri miten haluat. Minä en vihaa sinua, enkä halua sinulle mitään pahaa. En edes tunne sinua. Kerroin näkemykseni, omiin kokemuksiini perustuen. Ehkä osun huti, mistäpä sen tietäisin. Eihän sinun silloin tarvitse mistään loukkaantua. Itse tiedät mikä osuu ja uppoaa.
Kauniita unia.
Minulla on ollut vaikeuksia saada asenteeni miehiin muuttumaan eron jälkeen. En kertakaikkiaan ole enää kiinnostunut parisuhteesta, kun pelkään että seltä alkaa taas tulemaan sitä "negatiivista mustaa magmaa" jota niin hyvin osasit kuvata. Kenties pitäisi ymmärtää että kyse on ollut henkisestä väkivallasta, joka ei ole niinkään kiinni sukupuolesta kuin luonteesta. Mutta minun on kuitenkin niin vaikea luottaa. Ehkä tähän auttaa vain aika?
terv. erosta nyt neljä vuotta
Sinä luet tekstiäni juuri miten haluat. Minä en vihaa sinua, enkä halua sinulle mitään pahaa. En edes tunne sinua. Kerroin näkemykseni, omiin kokemuksiini perustuen. Ehkä osun huti, mistäpä sen tietäisin. Eihän sinun silloin tarvitse mistään loukkaantua. Itse tiedät mikä osuu ja uppoaa.Kauniita unia.
Ehkäpä luulee sinua peräti exäkseen.... :-D
minkä vallan omiin tunteisiinsa, kokemuksiinsa ja maailmankuvaansa antaa yksittäisille ihmisille. Sinäkö, ap, oikeasti haluat antaa ex-vaimollesi vallan pilata loppuelämäsi? Vähemmästäkin katkeroituu.
Metsä myös vastaa niin kuin sinne huutaa -- tämä kommentiksi myöhempiin suhteisiisi naisten kanssa (enkä puhu pelkästään romantiikasta), ei ex-vaimoosi. Et oikein itsekään juuri NYT kuulosta sellaiselta päivänsäteeltä, jolla olisi hirveästi kanttia puhua muiden ihmisten 'mustasta magmasta'. Älä pidä tota.
Kukaan muu ei voi kantaa vastuuta sinun elämästäsi ja valinnoistasi ja tunteistasi kuin sinä itse. Koko naissukukunnan syyttäminen omasta pahasta olosta ja vaurioituneesta psyykestä on absurdia eikä tule koskaan viemään sinua eteenpäin asiassa.
Elämä on turhan lyhyt. Minä jos kuka sen tiedän näin sairaalahoidossa.
En pidä kummastakaan. T. AP
Lääkkeeksi käy olut ja jääkiekko.
T: 11cm mies
Siihen tottuu ja leipiintyy. Lopussa on vain pitkäveto, jääkiekko ja keppana viimeinen. Nauti kesästä.
T: 11cm mies
Kertokaapa naiset, millä saisin niitettyä jo pahasti oraalle nouseen naisvihani?
Ex-puolisoni käytti viimeiset viitisen vuotta liitostamme tönimällä minua henkisesti luotaan kertomalla miten "ruma, tyhmä ja ällöttävä" olin. Henkinen ja fyysinen halveksunta ja nollaaminen lapsiperhearjessa jätti todella ruman jäljen ison miehen herkkään sieluun.
Eron jälkeen arpea tietysti syvensivät ne normaalit - elatusväännöt (maksan enemmän kuin minun itse asiassa laskelmien mukaan pitäisi, sillä kustannan ex-vaimon kotielämän hoitovapaakauden loppuun vapaaehtoisesti) ja tapaamisoikeudet.
En ole tapaillut ainoatakaan naista kahteen vuoteen eroni jälkeen. Treffeillä olen käynyt kahdesti - molemmilla kerroilla nainen olisi tahtonut jatkaa ja kenties muutakin, mutta en jatkanut pidempään tai koskenut heihin lainkaan.
Syykin on selvä - huomaan nimittäin vihaavani koko naissukupuolta. Odotan milloin kuka tahansa nainen avaa suunsa ja alkaa suoltaa sitä negatiivista mustaa magmaa, joka myrkyttää kaikki tilanteet, joissa on läsnä naisia.
Työelämässä pystyn sietämään asiaa jotenkuten, kun pitäydyn tiukasti työroolissa, mutta olen huomannut ojentavani aika tiukasti useampaakin naista, kun he alkavat naiselliset teinipelit tai pyrkivät saamaan irtopisteitä tai helpotuksia pelkällä sukupuolellaan.
Keimailuista ei tule minulta bonuksia vaan pitkä miinus.
Tiedostan toki, että tämä kierre on saatava katkaistua, mutta miten? Olen pyrkinyt tutustumaan lisää naisen sielunmaisemaan lukemalla naisten keskustelusivistoja - esimerkiksi tätä - mutta se kuva, jonka olen muodostanut itselleni vain rumenee ja kärjistyy pehmenemisen sijasta.
Jos naisen sielunelämä on sitä, mikä täällä paljastuu, eikö tunteeni heistä ole täysin oikea?
Olen nainen ja vihaan naisia. Tuolta imetysketjusta voit lukea.
He ovat pinnallista ja epäloogista sakkia. Häpeän sukupuoltani. Aina toisten kimpussa, kuin kanat nokkivat toisiaan. Aina nakertamassa toisiaan nilkasta.
Minä imetän kahvipöydässä huomaamattomasti, niin kuulkaa ei, minä iskenkin "lolloni" pöytään muiden naisten mielestä. Voi jumalauta oikeesti! Mutta auta armias nainen saa pistää push-upit ja kiusata kanssatyöntekijöitään avoimella kaula-aukolla kahvipöydässä mielin määrin. Naisen vartaloa saa esitellä liiveissä ratikkapysäkin mainostauluillakin. Se ei ärsytä, eikä se, että postilaatikosta tulee stockmannin kuvasto ja siinä on tissiliivinainen ja kuvastoa voi lukea kahvipöydässä muiden nähden.
Ymmärrän täysin sun naisvihan. Älä yritä parantua siitä. Se olisi vain itsehuijausta. Naiset on harvoja lukuunottamatta epäloogisia, typeriä, pinnallisia, epäsolidaarisia ja tyhmiä aivottomia olentoja. Heitä ohjaa kateus ja ahneus.
on vielä sairaampaa kuin vastakkaista, joka sekin on sairasta.
sinulle ei sitten kenties ole sopivaa naista olemassa. Onneksi minulle on. Olen naimisissa huippuyksilön kanssa, ja tiedän kyllä miten onnekas olen saadessani tuollaisen ihmisen rinnalleni. Vaimni on ihana ihminen, lempeä, viisas, huumorintajuinen.. kaunis. En ikinä voisi vihata kaikkia naisia.
tuomitsevat imetyksesi..
mutta keskustelu kertoo todella paljon naissukupuolesta. Vain yksi esimerkki naisen epäloogisesta ajattelusta.
Jos pidät esitelmän, ja saat yhdeksän "ihan kivaa" ja yhden erittäin kriittisen, muistat vain sen kriittisen. En nyt tätä pitäisi kovin kummallisena.