Kielteinen jee: taas pitää sietää miehen ex-suhteen lasta kotona.

Ollaan valmiita olemaan aikuisina vain omille lapsille, ja miehesi ei ilmeisesti edes hänelle.

Ei puolison lapsi ole vieras, etenkään sille puolisolle. Miksei hän laita omalle lapselleern rajoja? Ja jos välittäisi miehestään niin eikö silloin toivoisi miehensä takia hyvää elämää myös miehen lapselle

Ei ole mun homma laittaa vieraalle lapselle rajoja, omille

toki laitan, koska heille toivon parasta elämässä.

Täällä av-mammat nurisevat AINA kun on kyse äitipuolista. Äitipuolen pitäisi olla nöyrä, pysyä taka-alalla, paitsi kun maksamisesta on kyse. Äitipuolen pitää venyttää kukkaroaan av-mamman pienen Jani-Petterin takia, sehän suorastaan on äitipuolen velvollisuus. Äitipuoli ei saa kuitenkaan tuntea kiukkua koskaan Jani-Petterin takia, vaikka äiti itse tunteekin ärsyyntymistä jos Jani-Petteri tekee tuhmia.



Jos Jani-Petteri kuitenkin kiintyy enemmän äitipuoleensa kuin katkeraan äitiinsä, sitten av-mamma kirjoittaa palstalle kuinka paha äitipuoli omii hänen Jani-Petterinsä. Jos Jani-Petteri on kiintynyt enemmän äitiinsä, av-mamma päättelee, että äitipuoli on tunnekylmä paska.



Sen lisäksi av-mamma olettaa, että tapaamiset menevät kuten hän haluaa ja äitipuolen on tottakai joustettava, jos on vaikkapa lääkäri tilattuna, mutta av-mamma haluaa että Jani-Petteri on juuri nyt noudettava isän luokse. Jos äitipuoli on lääkärissä ja myöhästyy puoli tuntia, av-mamma kertoo kuinka huono äitipuoli on.



Ja äitipuolen siis kuuluu hymyillä, venyä ja maksaa mutta pitää turpansa kiinni. Ja äitipuolihan on aina vienyt perheeltä isän, vaikka av-mamma olisikin potkaissut itse miehensä pihalle. Av-mamma kääntää pikku päässään asiat aina niin, että hän kärsii ja on marttyyri.

miehen lapsi ei ole miehen lapsi vaan exän kakara, minkä se tunkee vittuillessaan pilaamaan meidän viikonloput, koska on mustasukkainen.

koko asenne näihin asioihin suodattuu ainoastaan äitipuolen vihaamisen kautta. äitipuolella ei ole oikeus valittaa, hänen pitää asettaa aina ja ikuisesti kaikki omat tarpeensa, yhteisten lapsien tarpeet ja miehen tarpeet sille alttarille, mitä miehen edellisen liiton lapsi (ja lapsen äiti) keksii haluta. Lompakko täytyy olla aina äitipuolellakin auki ja "sydän on pieni", jos suhtautuu asioihin edes järkevästi. Jotenkin äitipuolen pitäisi rakastaa ja asettaa tämä yksi lapsi kaiken yläpuolelle, mutta mitään ei saa takaisin odottaa.



Eikös täällä taannoin yksi lahopää sanonut, että muistuttaa aina eksäänsä siitä, kuinka "heidän lapsensa ovat olleet ensin maailmassa ja näillä lapsilla on oikeus olla etusijalla". Ei voi olla totta, että joku aikuinen ihminen sanoo tuollaista? Mun mies varmaan löisi eksälleen luurin korvaan, jos sanoisi, että heidän lapsi pitää asettaa yhteisen edelle. Tosin miehen eksä puutteistaan huolimatta vaikuttaa aika helpolta ja mukavalta, kun lukee täältä näitä mielipiteitä. Olisko meillä sen takia helppoa ja mutkatonta uusperheessä, kun kaikki aikuiset tietävät paikkansa ja kukaan ei odota toisilta liikoja. Eksä ei puutu meidän elämään ja ei myrkytä lapsiaan, eikä ylläpidä sellaista hypeä, että miehen pitää koko ajan osoittaa kaikin keinoin rakastavansa vain ja ainoastaan heidän yhteistään. Ei tämä eksä vaadi miestä koko ajan osoittamaan sitä, että minä olen tiskirätti verrattuna yhteiseen lapseen ja enhän minä sitä olekaan. Olen mieheni aviopuoliso, rakastettu ja paras ystävä.On älytöntä, mitä täälläkin vaaditaan, että ihmisen pitäisi ohittaa aviopuolisonsa lapsen takia. Molemmat ovat rakkaita ja valintaa ei tavallaan voi tehdä vaan jokainen yrittää tasapainoilla siinä välissä.

Onko tämä joku teiniäitien ketju... Onko suomalaiset naiset todella näin lapsellisia ja suorastaan idiootteja. Tuntuu ihan käsittämättömältä. Surin osa teistä katsokaa peiliin, sieltä se vika löytyy, ei exän muksuista! Tää on niiin alkeellista, että nyt lopetan tän lukemisen ! Kaikkea hyvää elämässä eteenpäin teille tunnevammaiset!

Ei ole mun homma laittaa vieraalle lapselle rajoja, omille

toki laitan, koska heille toivon parasta elämässä.

Ei ihme, jos lapset tekee mitä lystää, kun äitipuolen seurassa saa tehdä mitä lystää, kun ei ole äitipuolen homma laittaa rajoja.

Turha sitten on valittaakaan, että lapsi tekee mitä lystää, kun ei itseä edes kiinnosta puuttua käytökseen.

lapsen asioihin. Missähän se logiikka mahtaa olla?

Kokeilkaapa olla äitipuolia ja tulkaa vasta sitten arvostelemaan! On nin helppoa arvostella kun ei ole pätkän vertaa kokemusta!

Ei ole mun homma laittaa vieraalle lapselle rajoja, omille

toki laitan, koska heille toivon parasta elämässä.

Ei ihme, jos lapset tekee mitä lystää, kun äitipuolen seurassa saa tehdä mitä lystää, kun ei ole äitipuolen homma laittaa rajoja.

Turha sitten on valittaakaan, että lapsi tekee mitä lystää, kun ei itseä edes kiinnosta puuttua käytökseen.

että se miehen lapsi on vanhempi kuin omat lapset, eikä se teini jaksa enää leikkiä dubloilla koko viikonloppua. Eikä varmasti olekaan helppoa hypätä suoraan ison lapsen kasvattajaksi. Mutta voi myös muistaa, että vaikka se miehen lapsi ei olekaan enää mikään suloinen taapero, niin siitä voi silti pitää, kun asennoituu lapseen ikätason vaatimalla tavalla.

Aikuisen pitää kestää ja mukautua. Lähtökkohtasesti ajattelen, että kaikkien pitäisi elää hyvässä ainoassa avioliitossa, niin apn kaltaisia tilanteita ei tule.

Jossakin vaiheessa tulee katkeruus:

Tämä on minun ainoa elämäni, miksi minun pitäisi aikuisena sopeutua ja joustaa? Miksi minun pitää esittää/olla jotakin sellaista, mitä en ole? Miksi minun pitää olla äitipuolen roolissa, kun minulla on ihan oikeakin äidin rooli? Miksi minun pitäisi tuntea jotakin lasta kohtaan, jota en ole halunnut enkä edes tunne? Miksen uskalla sanoa ääneen, että rakastan omia lapsia enemmän kuin muita lapsia?

Nämä ovat kysymyksiä, joita ko. tilanteessa tulee esiin, ja niitä ei pääse pakoon.

on lapsi on sitä joka kasvettava siinä mukana aikuiseksi ja hyväksyttävä lapsi tai jättää mies rauhaa.



Lapsi ei ole valinnut vanhempiaan eikä varsinkaan sinua, joten ole hiljaa ja käyttäydy epäitsekkäästi hetkinen.



Lapsellista mustasukkaisuutta menneestä tuollainen



Tee lapselle vähemmän ulkopuolinen olo

Toinen täällä viljelty, että kun mies jätti edellisen vaimonsa, niin voi tehdä näin uudellekin. Miksi oletetaan että juuri mies lähti edellisestä liitosta, vaikka sitä ei ole kirjoitettu. Meillä ainakin edellinen avovaimo potkaisi nykyisen mieheni pihalle.

Joten olettaisin että myös lapsesta on tiedetty

Vierailija - 25.1.2009 14:43 (ID 1309790)



Ei ole mun homma laittaa vieraalle lapselle rajoja, omille



toki laitan, koska heille toivon parasta elämässä.

Jos vieras lapsi tulee toisen kotiin penkomaan tavaroita, niin totta kai kodin asukkailla on oikeus tehdä lapselle selväksi, ettei se ole sopivaa käyttäytymistä. Ja jos äitipuolen kotiin tulee lapsipuoli penkomaan tavaroita, niin silloinko äidin pitää vain olla hiljaa. Ei se niin mene. Kyllä vaan äitipuolella on oikeus kasvattaa omassa kodissaan. Miksi ihmeessä äitipuolet sitten sanovat, ettei ole heidän asiansa puuttua tilanteeseen?

Ei ole mun homma laittaa vieraalle lapselle rajoja, omille

toki laitan, koska heille toivon parasta elämässä.

Ei ihme, jos lapset tekee mitä lystää, kun äitipuolen seurassa saa tehdä mitä lystää, kun ei ole äitipuolen homma laittaa rajoja.

Turha sitten on valittaakaan, että lapsi tekee mitä lystää, kun ei itseä edes kiinnosta puuttua käytökseen.

lapsen asioihin. Missähän se logiikka mahtaa olla?

Kokeilkaapa olla äitipuolia ja tulkaa vasta sitten arvostelemaan! On nin helppoa arvostella kun ei ole pätkän vertaa kokemusta!

Jos vieras lapsi tulee toisen kotiin penkomaan tavaroita, niin totta kai kodin asukkailla on oikeus tehdä lapselle selväksi, ettei se ole sopivaa käyttäytymistä. Ja jos äitipuolen kotiin tulee lapsipuoli penkomaan tavaroita, niin silloinko äidin pitää vain olla hiljaa. Ei se niin mene. Kyllä vaan äitipuolella on oikeus kasvattaa omassa kodissaan. Miksi ihmeessä äitipuolet sitten sanovat, ettei ole heidän asiansa puuttua tilanteeseen?

Ei ole mun homma laittaa vieraalle lapselle rajoja, omille

toki laitan, koska heille toivon parasta elämässä.

Ei ihme, jos lapset tekee mitä lystää, kun äitipuolen seurassa saa tehdä mitä lystää, kun ei ole äitipuolen homma laittaa rajoja.

Turha sitten on valittaakaan, että lapsi tekee mitä lystää, kun ei itseä edes kiinnosta puuttua käytökseen.

lapsen asioihin. Missähän se logiikka mahtaa olla?

Kokeilkaapa olla äitipuolia ja tulkaa vasta sitten arvostelemaan! On nin helppoa arvostella kun ei ole pätkän vertaa kokemusta!

hyvin toimeen yrität varastaa lasta tämän äidiltä. Aina menee pieleen teetpä mitä vain. Se on niin hemmetin helppoa huudella kun ei ole kokemusta eikä itse siinä tilanteessa. Niin minäkin kuvittelin vaikka mitä aikaisemmin...enää ei trvitse kuvitella kun on kokemusta. Voin sanoa, että totuus on tarua ihmeellisempää.

[ On nin helppoa arvostella kun ei ole pätkän vertaa kokemusta!

Mulla on kokemusta omista lapsista, vieraista lapsista, aikuisuudesta, vastuun ottamisesta, kasvattamisesta, tunteiden käsittelemisestä ja tsiljoonasta muusta asiasta, joten mulla on ihan hyvin varaa arvostella.

[ On nin helppoa arvostella kun ei ole pätkän vertaa kokemusta!

Mulla on kokemusta omista lapsista, vieraista lapsista, aikuisuudesta, vastuun ottamisesta, kasvattamisesta, tunteiden käsittelemisestä ja tsiljoonasta muusta asiasta, joten mulla on ihan hyvin varaa arvostella.

ettei miehen lapsi tarvitse omaa huonetta (koska käy niin harvoin).



Nyt kuitenkin olen tajunnut, että ilman muuta oma huone ja sinne netti, TV ja mieluusti jopa jääkaappi, jolloin lapsi linnoittautuu sinne eikä ole yhteisissä tiloissa!



Mulle on aivan sama miten viettää isäviikonloppunsa, kunhan pysyy poissa mun silmistä eikä vaadi minulta mitään. Siksi en myöskään häntä kasvata enkä aseta rajoja, koska ei kuulu mulle ellei häiritse mun elämää. Lisäksi satun myös tietämään, että rajoitta kasvavat saavat huonommat eväät elämään....

. Lisäksi satun myös tietämään, että rajoitta kasvavat saavat huonommat eväät elämään....

altistaa esim. monille psyykk. häiriöille.

ettei miehen lapsi tarvitse omaa huonetta (koska käy niin harvoin).

Nyt kuitenkin olen tajunnut, että ilman muuta oma huone ja sinne netti, TV ja mieluusti jopa jääkaappi, jolloin lapsi linnoittautuu sinne eikä ole yhteisissä tiloissa!

Mulle on aivan sama miten viettää isäviikonloppunsa, kunhan pysyy poissa mun silmistä eikä vaadi minulta mitään. Siksi en myöskään häntä kasvata enkä aseta rajoja, koska ei kuulu mulle ellei häiritse mun elämää. Lisäksi satun myös tietämään, että rajoitta kasvavat saavat huonommat eväät elämään....

Mutta tätä en kyllä ymmärrä.

Meilläkin on lapselle oma huone. Itse asiassa sisustan sitä uudestaan ja hän saa sinne tietokoneen heti kun ehdin muokata koneen asetukset niin ettei pääse mihin tahansa surffailemaan. Mutta ei hänellä ole omaa huonetta siksi, että hänen tulisi sinne linnottautua vaan siksi, että hän kokisi olevansa tervetullut ja tuntisi, että hänellä on myös omaa tilaa eikä lojua toisten nurkissa.

Äitipuolena olo ei ole helppoa eikä sen vaikeuksia tajua ennen kuin joutuu ko housuihin astumaan.