Mies "mököttänyt" kolme päivää, koska en saa laihdutettua itseäni.
Tämä on tätä minun jojoiluani, mutta en itsekään halua näitä läskejä kantaa: en ole näiden kanssa onnellinen. Laihtuminen vaatii kuitenkin aikamoista motivaatiota ja henkistä voimaa, jotta onnistuisi. Sitä tässä keräilen.
Eilen kysyin, että mikä nyt on, kun ei puhu ja on ihan tökstöks. Inttämisen jälkeen vastasi, että minun kilot. Olen ihan raivona sisäisesti!! Tiedän, että häpeää minua näiden kilojen kanssa, mutta en itsekään niitä ylpeästi kanna. Viime yönä sitten halasi ja sanoi rakastavansa. Halusin pois hänen läheltään. En voi unohtaa, tuntuu, että jokin on muuttunut ja pysyvästi meidän (ennen niin ihanassa) suhteessa. Sellaista henkistä painostusta...Ei tee mitään mieli puhua, kun tulee töistä!
Mitä mieltä olette, olenko reagoinut yli vai ali?
Kommentit (108)
Kyllä sitä nyt miehen takia pitää itsestään sen verran huolehtia, ettei ihan yli äyräiden liho!
Ei miehen takia, vaan ihan oman itsensä vuoksi!
Mä olisin ihan maassa, jos kuulisin mieheltäni tuollaiset sanat. Hiukan idiootti ukko sulla, varmaan on itse joku adonis?
terveydellekin haitallista olla ylipainoinen, ja ehkä miehesi haluaa sinun elävän terveenä ja mahdollisimman pitkään, ja siksi toivoisi sinun laihduttavan, ja siinä samallahan se ulkonäkökin paranee.
Oikeasti, terveys ennen kaikkea! Jätä ne roskaruuat pois ja paranna ruokavaliota pikkuhiljaa, kyllä se siitä. Vaikka yhdessä miehesi kanssa aloitatte terveellisemmän elämän.
Itsekin kovasti koitan saada muutaman kilon putoamaan, mutta on tämä pidemmän aikainen projekti..
ja pystyy vastustamaan herkkuja yms. Ei ole hänelle mikään ongelma, kuten minulle on.
siitä saa motivaatiota laihduttaa ja kiinteytyä!
Ei sovi minun arvomaailmaani rakastajat!
Toki nekin voivat ällöttää, mutta veikkaisin taustalla kuitenkin kytevän jotain muuta.
Tuohon laihduttamiseen kuitenkin...
Olisiko tällaisesta apua?
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1163276/mieheni_osta…
t: tuon toisen ketjun ap
Minulla kanssa mies joskus humalassa nuoruus vuosina haukkui minua lihavaksi ämmäksi,mutta hän kuitenkin jälkeenpäin on näyttänyt, että haluaa minua mm.seksuaalisesti,nauttii seurastani eikä häpeä.Tiesi että se on minun herkkä kohtani ja halusi vain satuttaa. Kyllähän se on totta että jos puoliso lihoaa,niin se viehätys voimakin katoaa,suoraan sanoen,jos olet runsaasti ylipainoinen niin eihän se kaunista katseltavaa ole :/ Ja täällä puhuu toinen ylipainoinen. Itse olen jo jokusen kilon pudottanut,mutta vain itseni takia:) Nyt rupeat kokkaamaan kevyesti,syöt herrkuja vain kerran viikossa ja mies varmaan lähtee kuntosalille,kävelylle kanssasi ;)
Ei tosin mökötä, vaan joskus aina sanoo, että olisi parempi, jos olisin laihempi, koska silloin olisin paremman näköinen ja terveempi (tosin minulla ei ole mitään painoon liittyviä terveysongelmia). Ei kyllä tue mitenkään laihduttamistani, vaan minun pitäisi esim. liikunta hoitaa lasten kanssa ja jää väliin. Syönkin usein epäterveellisesti joko miehen kanssa (hän siis tuo kotiin pizzaa yms.) tai ihan nopeasti vaan jotain lastenhoidon välissä. Ärsyttää, vaikka tuon terveyspuolen ymmärränkin.
Oma mieheni on muuten hoikka, jos ei laiha ja urheilullinen (on juossut monta maratonia). Minä en ole koskaan ollut urheilullinen, mutta parikymmentä kiloa hoikempi kyllä silloin, kun olemme tavanneet.
Onko teidän rakkaus muutenkin noin pinnallista?
Kyllä munkin mies oli aika turn off, kun oli lihavampi, mutta en mä siitä mököttämään alkanut! Kun tiesin, että se on hänelle itselleenkin kova paikka.
Onneksi mies löysi itselleen sopivan ruokavalion ja liikuntaohjelman, ja on nykyään hyvässä kunnossa ja kivan näköinen. Täytyy myöntää, että kiinteää miestä on paljon kivempi katsoa kuin pulskaa. Mutta edelleen, en olisi loukannut miestä millään jatkuvalla mielenosoituksella, vaikka ei olisikaan onnistunut!
Toivottavasti löydät ap sen oman juttusi, ja miehesi on aasi.
Joo paras tapa saada puoliso laihtumaan, onkin mykkäkoulu tai huomauttelu. Anna mun kaikki kestää.
Ylipaino on terveydelle haitallista, varmasti jokainen toivoisi olevansa normipainoinen, se on fakta.
Jos miehesi haluaa sinun laihtuvan, hänen tulisi kannustaa sinua, olla mukana tukemassa positiivisesti, tulla kanssasi lenkille, syödä myös kevyemmin. Laihdutus on niin iso ja itsekuria vaativa prosessi, että siinä on puolison tuki tosi tarpeen.
Tosin vaikuttaa siltä, että tässä on jotain muutakin kuin ylipaino. Ei kukaan mies voi olla noin lapsellinen, että mököttää 3 päivää sen takia.
se vaan on ainoa oikea lähtökohta onnistuneelle liitolle. Toinen täytyy hyväksyä just sellaisena kuin on, ja jos ei pystykään kaikkea hyväksymään, niin ainakin ne mölyt täytyy pitää sisällään. Toista ei voi muuttaa - jos vois, niin maailmassa ei ois yhtäkään tappelevaa ja nalkuttavaa pariskuntaa. Heti kun toi Pandoran lipas on avattu, ja toiselle alettu asettaa ehtoja olla erilinen, niin kriisejä on tiedossa, siltä ei voi välttyä.
Kurja tilanne ap, mut aika tavallinen kuitenkin. Kyllä se siitä ajan kanssa unohtuu.
Jos asiasta on jo puhuttu, niin ettei koko ylipainoasia ole tabu, voisitte yhdessä miettiä keinoja tavoitepainon saavuttamiseen.
Epätasa-arvoa sitä paitsi, että puoliso vaatii toiselta suurta "uhrausta" itsensä takia, jos ei itse olisi valmis samaan. Polttaako puolisosi? Pyydä häntä lopettamaan, koska se on sinusta niin ärsyttävää. Tai pyydä lopettamaan jonkun muun huonon tavan. Fair play.
aikuiselta ihmiseltä.
Minusta on naurettavaa mököttää ja näin henkisesti painostaa sinua. Jos haluaa kannustaa, niin kyllä sen pitäisi lähteä ihan erilaisella kannustamisella.
Sano miehellesi, että loukkaannuit ja ihan syystä.
Pariuhteessa pitää hyväksyä koko paketti se vaan on ainoa oikea lähtökohta onnistuneelle liitolle.
En ole ap, mutta se, jonka mies ei myöskään pidä lihavuudestani, kirjoittaja numero 9.
Minunkin mielestäni on tärkeää hyväksyä toinen sellaisenaan ja itse en pidä ulkonäköä tärkeänä. En kuitenkaan voi väittää vastaan mieheni argumenteille:
*Laihempi on terveempi. Ei ole reilua, jos minä sairastun johonkin lihavuustautiin vain, koska en laihduttanut, ja hän sitten menettää minut tai joutuu hoitajaksi.
*Olin laihempi tavatessamme. Hän oli ulkonäöstäni ylpeä ja tykkäsi siitä, että näytin hyvältä.
*Hän välittää minusta ja haluaa pitää itsestään huolta. Olisi reilua, jos minäkin tekisin samoin.
Mutta vaikken voi väittää vastaan, ärsyttää silti.
Mä olen yrittänyt kannustaa, tukea, käskeä ja mököttää, mutta mikään ei tepsi. Mun mies alko lihomaan, kun aloin odottaa meidän lasta. Ihan samalla tavalla sille kerty painoa kun mullekin. Tosin mä sain kaikki kilot pois muutamassa kuukaudessa. Ennen kilpaurheilija, ihana lihaksikas ja komea mieheni on 15 kiloa lihavampi. Ollaan molemmat (hän ollut) urheilullisia, ja kun häntä ei likkuminen kiinnosta, niin se syö meidän yhteisiä harrastuksia. Todella turhauttavaa. Mä menin ihan toisen ihmisen kanssa naimisiin, en laiskan pizzaa ahmivan vätyksen kanssa..huoh..
180cm melkein ja painan 84 kg, jostain syystä paino noussut ihan hirveästi (10kg) syksystä tähän päivään. Syön terveellisesti enkä juurikaan herkuttele. Sipsejä, pullia yms. en koskaan. Joskus kahvin kera rivi tai kaksi suklaata.
Mies huomauttaa joka päivä painostani. Liikun pari tuntia päivässä enkä tiedä miten laihduttaisin. Kovin lihavaksi en tunne itseäni mut laihempikin toki voisin olla. mut miehelle tää on iso ongelma ja tuskin kauaa enää aikoo olla mun kanssa ellen laihdu. Mitä tehdä?
että onko syytä laihduttaa ja haluatko sitä itse jne.. Mutta ei kai kenelläkään ole oikeutta mököttää sen takia että toinen ei laihduttanut??
Jokainen meistä kantaa oman kehonsa ja kantaa vastuun.