Lue keskustelun säännöt.
Hämmästyin tänään, miten tasottomassa kodissa akateemisten lapsi asuu.
05.05.2010 |
Tiedän varmuudella, että lapsen pk-kaverin vanhemmat ovat akateemisia. Koti oli kuitenkin tosi ankea: 70/80-luvun rivarikoppi, jossa kalustus halpis perustasoa, seinät valkoiset ja lattia kulunut parketti. Keittiö ja kylppäri ehkä 90-luvun lopulla remontoidut. Asutaan "kalliissa" Etelä-Suomessa, mutta silti...
Kommentit (73)
tasapainoisia ja fiksuja, "täyttä elämää" eläviä ihmisiä kirjoittamassa näitä aloituksia tänne :-D
Totta tässä huomaa monien PAPERINohuen elämän. En voi kuvitella tälläisen ihmisen olevan kovin tasapainoisen ja onnellisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli ollaan molemmat akateemisia ja vanhempanikin ovat akateemisia. Lapseni kumminkin asuu vaatimattomissa olosuhteissa. Vähän niin kuin 1950-luvun tyyliin.
Ollaan vaan niin laiskoja saamaan mitään aikaan vissiin. Minun akateemiset ystäväni sanovat aina, että elämme huonommissa olosuhteissa kuin sossun elätit. Tottahan se on. He elävät tilavissa ja varustelluissa kerrostalo- tai rivarikodeissa.
Meillä kahdella humanistilla on 1980-luvun rivarikoti E-Suomessa, joka sopii kuvaukseen :) Ihan tarpeeksi on lainaa tästäkin ja kaikki ylimääräinen raha tykätään käyttää matkusteluun. Ihmeellisiä stereotypioita akateemisista: isot palkat, hienot talot ja kiinnostus sisustamiseen... Ei päde ainakaan meidän tuttavapiirissä.
eivät ne palkkatulot välttämättä kovin korkeat ole. Lapsi parka kun ei osannut valita vanhempiaan tuon paremmin. Ajatella, akateemiset geenit eikä tuon vertaa tajunnut...
että akateeminen perhe on sivistynyt. Että on perintökaluja, paljon kirjoja ja muutenkin se sivistys näkee.
Tuollaisia kuvatunlaisia koteja olen nähnyt eniten diplomi-insinööreillä, joilla ei ole lapsuudenkoti ollut kovin kaksinen. Eli omaa sivistystä ei ole, eikä sitä ole perittykään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsi kuuluu luokkansa menestyneimpiin lapsiin.
Matikka ja kielipäätä on niinkin paljon, että lukemattakin pärjää kunhan kuuntelee tunneilla.
Muutamissa aineissa on tarpeen antaa lisätehtäviä tunneilla kun tekee omansa huomattavasti nopeammin kuin muut ja pitkästyy odotellessa.
Ja näin on ollut esikoulusta lähtien eli nyt sellaiset 7 vuotta ;-)
Luulisin, että tällä lapsella on moni ovi auki duunarivanhemmista (vieläpä eronneista) huolimatta....
että akateeminen perhe on sivistynyt. Että on perintökaluja, paljon kirjoja ja muutenkin se sivistys näkee.
Tuollaisia kuvatunlaisia koteja olen nähnyt eniten diplomi-insinööreillä, joilla ei ole lapsuudenkoti ollut kovin kaksinen. Eli omaa sivistystä ei ole, eikä sitä ole perittykään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt keski-ikäisenä näen, että kysymys on myös siitä ettei minulla ollut mitään mallia koko suvustani miten "hyödyntää" akateemisuuttani. En tiedä ymmärtääkö kukaan mitä ajan takaa.
Ei minulla nytkään asiat huonosti ole, mutta "luokan" luomat mallit ikään kuin puuttuivat.
että akateeminen perhe on sivistynyt. Että on perintökaluja, paljon kirjoja ja muutenkin se sivistys näkee.
Tuollaisia kuvatunlaisia koteja olen nähnyt eniten diplomi-insinööreillä, joilla ei ole lapsuudenkoti ollut kovin kaksinen. Eli omaa sivistystä ei ole, eikä sitä ole perittykään.
viestistä tulee ymmärrettävä. Siksi se ei ollut kovin toimiva provo.
Meidän akateemisessa tuttavapiirissämme ollaan kyllä hyvin kiinnostuneita sisustamisesta ym., mutta kiinnostusta ei taas löydy omaisuudella pätemiseen. Eikä tosiaan mitään rikkaita olla, osa suorastaan köyhiä, koska töitä tehdään vain sen verran kuin on oikeasti välttämätöntä. Mitään vikaa ei ole edes sisustuksellisesti valkoisissa seinissä eikä 70-luvun rivarissa, kuten jokainen alaa syvemmin ymmärtävä kyllä tajuaa.
Mutta kyllä, se hiukan ihmetyttää jos kirjat, taide, soittimet jne. eli käytännössä kaikki kulttuuriin ja sivistykseen viittaava puuttuu akateemisen kodista tyystin. Huolimatta siitä, onko kyseessä ensimmäisen vai useamman polven akateeminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
johtopäätökseen olen itsekin tullut. Ei ole sitä "kulttuuriperintöä" kotoa, toiset ovat jo syntyneet designhuonekalujen ja päivälliskutsujen keskelle, ja liikkuvat sujuvast oman luokkansa keskellä. Minun vanhempani ovat tosin korkeakoulutettuja mutta pientilallisten lapsia suht. vaatimattomista oloista. Ei ole sellaista sukua ja verkostoa josta voisi ottaa esim. uran luomisen mallia tai saada jopa apua.
En ole siis "hyödyntänyt" pitkää koulutustani taloudellisesti. En ole edes nähnyt tarvetta. Nyt keski-ikäisenä näen, että kysymys on myös siitä ettei minulla ollut mitään mallia koko suvustani miten "hyödyntää" akateemisuuttani. En tiedä ymmärtääkö kukaan mitä ajan takaa.Ei minulla nytkään asiat huonosti ole, mutta "luokan" luomat mallit ikään kuin puuttuivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
epäesteettistä, että se on uskottavaa? (vaikuttaa jotenkin alemmuuskompleksiselta.)
Esim. miksi ostaa joku sotkan valepyökkinen lipasto, jos saat kirppikseltaä samaan hintaan 50-luvun huonekaluja?
että mielestäni niillä ei ole juurikaan tekemistä koulutuksen kanssa. "Luokka" määrittelee miten voit koulutuksesi käyttää, kysymys on yhtä paljon sisäisistä kuin ulkoisistakin rajoituksista.
Omat vanhempani ovat ammattikoulun käyneitä, mutta isän yrityksen ja äidin esimiestehtävien kautta he olivat vahvasti keskiluokkaisia ja varakkaita.
Minulla on akateeminen koulutus, niin kuin miehellänikin, mutta me olemme tasan yhtä keskiluokkaisia kuin vanhempanikin - ainoastaan selkeästi köyhempiä. Omilla vanhemmillani oli kesämökit meren rannalla jne mistä itse voi vain haaveilla.
En ole siis "hyödyntänyt" pitkää koulutustani taloudellisesti. En ole edes nähnyt tarvetta. Nyt keski-ikäisenä näen, että kysymys on myös siitä ettei minulla ollut mitään mallia koko suvustani miten "hyödyntää" akateemisuuttani. En tiedä ymmärtääkö kukaan mitä ajan takaa.
Ei minulla nytkään asiat huonosti ole, mutta "luokan" luomat mallit ikään kuin puuttuivat.