Lapset ja siivous - onko liian raaka ratkaisu?

Tai ilmoitatko, että sohvaa hän ei enää käytä, koska voi olla pihallakin. Tai sanooko miehesi, että meillä riittää 4 lautasta, loput voi viedä kierrätykseen, koska niitä ei ikinä käytetä. 7v ja 5v ovat aivan liian pieniä siivoamaan kahdestaan huonettaan. Vai menevätkö he keskenään pesullekin? Tai laittavat yhdessä oman aamupalansa? Vanhempien on syytä rauhoittua ja miettiä, mikä heissä on vikana, jos lapset noin paljon ahdistavat. Ehkä isälle tekisi ihan hyvää opetella olemaan ilman omia tavaroitaan muutama viikko.

hän ap:n tapauksessa käyttäytyy kuten lapsi.

Ottakaa huomioon, että kyse on aika pienistä lapsista, jotka mitä ilmeisimmin eivät ole tottuneet siivousrutiiniin.

Mistä he siis oppivat, jollei siitä, että vähitellen mallia antamalla totutellaan yhteistyöhön ja -vastuuseen.

Joku tuollainen "jos ei siivous suju, niin tuhotaan lasten leikkimahdollisuudet" on aivan tajuttoman julmaa ja typerää. Leikki on lasten työ ja todellakin: mitä mies ajattelisi, jos hänelle tehtäisiin edes likipitäen mitaan samaa!

JA VARSINKIN sen tekee julmaksi juuri se, että lapset eivät osaa tuollaista odottaa, joten äkkiarvaamatta annettu julma rangaistus on kaksin verroin julmaa.

Olet ilmeisesti se aiempi natsiksi haukkuja. Ei tuon ikäisten todellakaan tarvitse kantaa vastuuta mistään sääntöjen luomisesta, kyllä se on vanhempien asia. Tulee pieniä kuninkaita sun nicoliisoista, kun saavat päättää kuka ja koska siivoaa. Jipii.

Tässä olen samaa mieltä. Lapsen tehtävänä on olla hiljaa ja paikallaan, koti ei ole hänelle tärkeä paikka. Vanhemmat saavat määrätä ja päättää, lähteehän se lapsi joka tapauksessa sieltä pois. Miksi ei kärsisi niitä muutamaa vuotta mielivallasta ja vanhempien muuttuvista säännöistä?

Jotkut eivät koskaan kasva aikuisiksi. Ehkä se mies pelkää, että äiti rakastaa enemmän lapsia kuin miestä ja tämä on siitä varmuudeksi annettu kosto tyyliin "koska teillä on tuon naisen rakkaus niin luopukaa tavarasta"

alkuperäisestä aiheesta, mutta musta on usein hankalaa päättää, onko joku "sotku" siivottava vai ei. Koska joskushan on ihan perusteltua, että lapsi saa jatkaa vaivalla rakentamaansa leikkiä seuraavina päivinäkin. Mutta jos ei jatkakaan, niin siinähän se tilataideteos sitten tönöttää. Ja etenkin pienillä lapsilla on villitys sekoittaa laatikoissa erilaisia palikoita ja ukkeleita ja muuta tavaraa (mahdollisimman monesta eri lelusarjasta kerättyä) ja siirrellä niitä ympäriinsä. Ymmärrän, että tämä "järjestely" on kivaa ja varmaan ihan aivoja kehittävää, mutta se lelujen järjestely takaisin, argh...

sitä tosiaan tarkoittaa, että kaiken pitää kimallella katosta lattiaan sotilaallisessa järjestyksessä :D Meillä vaatimus on siivota vain lattia (jos joku iso legohomma tms. kesken, niin seinän viereen voi jättää) ihan siitäkin syystä, ettei yöllä vessareissuilla astuta lelujen päälle tms. Ja kyllä tuon ikäisille pitää jo jotain vastuuta antaa omista tavaroistaan ja opettaa edes alkeellista siisteyttä.

on joko täysin piittaamattomat vanhemmat tai sitten tuon isän kaltainen natsivanhempi, joka äkkiarvaamatta voi tehdä mitä tahansa. Kun nuori on kiintynyt tavaraan, se viedään pois, lupauksia ei pidetä jne.



Kyllä lapselle tekee erittäin hyvää saada olla osa perhettä, ei vain mielivallan uhri.

-

Ennemminkin vaikuttaisi, että toinen perheen aikuisista on tyytymätön nykytilanteeseen ja on ehdottanut (ehkä kovin sanoin, mutta kuitenkin) siihen muutosta. Ei niiden lasten tarvitse sääntöjä luoda, eikä siihen osallistua millään lailla. Ap nyt vaan sattuu olemaan miehensä kanssa eri linjoilla ja kyselee täältä ratkaisuvaihtoehtoja. Se ei tee miehestä mitään mielivaltaista natsia. Sulla lyö vähän yli, taitaa olla jotain omia käsittelemättömiä ongelmia.

niitä yhteisiä, niin sekö hänelle suodaan? Meillä aikuiset eivät ole mielivaltaisia natseja (kuten ap:n mies näyttää olevan) vaan tajuavat, että lapsi on lapsi eikä kone.

Eli joku tuossa vertasi ap:n lasten siivoamattomuutta siihen, että mies kiukuttelee.

Ja kysyi - minusta hyvin - että pitäisikö sitten mieheltäkin ottaa auto tai sohva pois käytöstä (mikä olisi tosi mieto rangaistus siihen verrattuna, että pieniltä lapsilta otetaan kaikki lelut).

Ja sinusta se ei ole ollenkaan verrattavissa, koska "mies on aikuinen, lapset eivät ole tasa-arvoisia".

Juu. Lapset eivät päätä kodin säännöistä, se on totta.

Mutta mikä aikuisuudessa antaa vanhemmalle oikeuden olla mielivaltainen ja julma? Tai mielivaltainen natsi? ELI jakaa mielivaltaisia ja täysin suhteettomia rangaistuksia lapsille asiasta, jota heille ei ole selvästikään kunnolla edes opetettu.

Minusta suurempia ongelmia ap:n perheessä (kuin siivoton lastenhuone) ovat seuravat kaksi asiaa:

1) mies on julma, eikä osaa suhteuttaa rangaistuksia rikoksen suuruuteen. Lelut ovat lapsille tärkeitä!

2) Lapset eivät tottele vanhempiaan ja vanhemmat eivät osaa heitä panna tottelemaan kuin mielivaltaisilla rangaistuksilla. Kuten moni tässä on jo sanonutkin, ensin pitäisi kannustaa ja antaa oma esimerkki. Jos se ei tehoa, voi kokeilla lahjontaa tai pienimuotoista rangaistusta. Missään nimessä ei hypätä rangaistusskaalassa nollasta sataan - millä ap:n mies ajattelikaan rangaista lapsia sitten, kun nämä oikeasti tekevät jotain tosi pahaa?

Keskustelin miehen kanssa näiden kommenttien pohjalta. Päädyimme ratkaisuun, että lapsille katsotaan kellosta (esim. tuolla pilli+herätyskello-systeemillä) siivousaika, jonka jälkeen puutumme peliin ja keräämme loput lelut kahteen laatikkoon, joista toinen pannaan varastoon ja toinen saa vielä armon. Tällä tavalla vähä vähältä vähennetään tavaran määrää.



Mies ei ole yleensä arvaamaton tai noin julma, mutta suhteellisuudentajussa on hänellä välillä puutteita ja myös sen ymmärtämisessä, mitä lapsilta voi tai ei voi odottaa. Hän on itse lapsena ollut äärimmäisen kiltti, ei puhettakaan että olisi viivytellyt tai vastustanut siivoamista tai mitään muutakaan. Minä taas olin samaa maata kuin lapsemme: pistin siivouksessa hanttiin aina siihen saakka, kunnes muutin omilleni. Ja vähän kaikessa muussakin, joten osaan samastua lapsiin, jotka kyseenalaistavat ja uhmaavat vanhempiaan.



Lapsemme eivät myöskään ole aina näin vaikeita siivousasioissa, vaan eilen oli harvinaisen huono päivä. Yleensä emme ole lastenhuoneen siivoukseen (siis tavaroiden keruuseen) osallistuneet, mutta toki näytämme mallia siivoamalla sillä aikaa sotkuja muissa huoneissa. Imuroinnin, pölyjen pyyhkimisen ym. hoidamme itse, sen sijaan lapsien täytyy esim. viedä omat likaiset vaatteensa pyykkiin, laittaa oma lautanen astianpesukoneeseen ym. pientä.



Mies kyllä noudattaa edelleen mallikelpoisesti kaikkia perheen yhteisiä sääntöjä tai pelkästään häntä koskeviakin. Autoa ei siis tulla takavarikoimaan ;-)