Miksi joku ei HALUA imettää... En käsitä!
Siis ei halua, vaikka voisi. En nyt tarkoita sellaista, joka haluaisi mutta ei voi jostain syystä (esim. maitoa ei tule, lääkitys estää tms).
Tapasin pari äitiä, jotka kumpikaan eivät kuulemma halunneet imettää. En tiedä oliko taustalla sitten jotain muuta, kuin pelkkä haluttomuus. En kehdannut udella.
En keksi yhtään syytä miksi joku ei halua imettää lastaan. Kertokaa mulle noita syitä?
Kommentit (116)
Tämä olisi muuten tosi mielenkiintoinen tutkimusaihe: miksi imettäminen tuntuu joistakin pahalta/ahdistavalta (henkisesti, rikkoutuneet rinnanpäät ynnä muut on sitten erikseen).
Minä voin sanoa vilpittömästi, että minä NAUTIN imettämisestä! Toki se on joskus tylsää, ja on tehnyt usein kipeääkin, kun kaikenlaisia vaikeuksiakin on ollut. Mutta kyllä mulla ainakin vapautuu jotakin mielihyvähormonia imettäessä ja se läheisyydentunne on aivan ihanaa. Poikani on vasta 7kk, mutta ahdistun jo nyt siitä, että imettäminen pitää joskus lopettaa.
Kuulostaa varmaan hourupäiseltä, mutta tulenkin juuri imettämästä, joten olen varmaan imetyshöyryissä=) Joka tapauksessa, tarkoitukseni ei ollut ketään moittia siitä, jos ei imetä, jäin vain ihmettelemään kokemusten erilaisuutta.
mutta mulle tuli imetyksestä hyvä olo. vähän se ahdisti että koko ajan sai olla imettämässä, mutta jotenkin ihan kuin siitä olis mieliala noussut. hormonit???? oksitosiiniahan siinä erittyy. olisin mielelläni imettänyt pidempään kuin 4 kk mutta vauva ei halunnut tissiä enää:(
Mutta heti kun sain lapseni synnytyssalissa viereeni, aloin automaattisesti imettää ennen kuin edes kehotettiin. Minusta tuli äiti, ilman sen kummempaa pohtimista sitä asetti automaattisesti lapsensa itsensä edelle.
Imettäminen oli maailman luontevinta, ja missään muussa tilanteessa ei näe vauvan kasvoja niin onnellisina ja levollisina. Imetin 13 kk, ja vajaan 4 kk päästä pääsen imettämään seuraavaa tissitakiaista :)
Komppi sille joka sano että näil imetysihannoitsijoilla vähän viiraa päässä. Imettävät kaksi vuotiaaksi (yöks) ja hakevat sillä sitä läheisyyttä mikä muualta on jäänyt uupumaan.
vaikka se imetysfanaatikko äiti ehkä hakee itselleenkin läheisyyttä sillä pitkällä imetyksellä, siinä kyllä saa läheisyyttä joku muukin - se tärkeämpi, eli se lapsi.
Ok, tiedän, että läheisyyttä voi ja pitääkin antaa lapselle muutenkin kuin imettämällä, ei riitä että pari kertaa vuorokaudessa pyöräyttää tissiä suussa ja muun ajan on huomioimatta. Mutta oikeasti, kenen vauva tai pieni taapero vaikkapa pötköttelee vartista puoleen tuntiin aamuisin ihan muuten vain äidin vieressä? Minusta äitinä on mukavaa pötkötellä lasten kanssa, olla läsnä ja heidän lähellään, mutta täytyy sanoa, että esikoisen kanssa tällainen pötköttely on alkanut vasta nyt, lähempänä 5v-synttäreitä. Häntä en siis ole imettänyt kuin tuskaisen alun verran. Kuopuksen, 1v, kanssa on pötkötelty paljonkin, viimeksi kolmisen tuntia sitten pötköteltiin tuolla sängyllä, siliteltiin, halailtiin ja tuijoteltiin toisiamme hymyillen. Välillä imetin, suurimman osan ajasta vain pötköteltiin, kunnes kuopus nukahti siihen kainalooni. Ihana hetki äidin ja lapsen välillä, ja vaikka minä siitä nautin ja koin saavani hellyyttä, en usko, että se olisi lapsestani ollut hirveän kamala kokemus. Minusta tämä äidin ja lapsen välinen rakkaus ja hellyys on puhtainta ja aidointa, mitä maailmasta löytyy, enkä osaa pitää tätä pahana, vaikka mulla miten viiraisi päässä ja olisin imetysfanaatikko.
Ja lisäykseksi: tiedän, että nuo samat rakkauden ja hellyyden tunteet kokee myös pullosta syöttävä äiti, olen itsekin kokenut. Kommentoin tähän nyt vain pointtina siksi, että mun kokemukseni mukaan nuo hellyyttävät hetket ovat tämän imetetyn vauvani kanssa rauhallisempia ja pidempiä, ja hän tosiaan viihtyy vieressä köllötellen ihan muuten vaankin. Esikoinen kävi imuttelemassa maitonsa pullosta ja lähti sitten touhuihin eikä tällaisia köllöttelyjä hänen kanssaan ollut. Ja kun esikoinen oppi pulloa pitelemään itse, ei enää kaivannut syliin sitä juomaan. Tämä on siis vain ja ainoastaan minun kokemukseni, enkä koe olevani imetysfanaatikko, koska haluan vain ja ainoastaan imettää itse omassa rauhassani juuri niin kauan kuin minä ja lapseni sitä haluamme, eikä mua kiinnosta pätkän vertaa muiden imetykset tai imettämättä jättämiset.
-27
En halua puuttua, joten jätin kommentoimatta. Itselläni loppui maidontuotanto, kun vauva oli 4kk. Olin aivan rikki, ja tunsin itseni niin huonoksi äidiksi. Tunsin aina syyllisyyttä, kun jouduin antamaan maitoa pullosta. Ja jos tämä tapahtui yleisellä paikalla tuntui kuin muut äidit olisivat ajatelleet, että tietenkään tuo nuori äiti ei imetä.
Nyt olen jo vähän toipunut, mutta aina kun lapsella on nuha tai muuten kipeä mietin, että häneltä jäi tärkeät vasta-aineet saamatta kun en imettänyt kuin 4-kuukautiseksi.
Meni vähän asian vierestä. :)
T: En minäkään käsitä, mikseivät ihmiset imetä pelkästä mukavuudenhalusta. Halpaakin on. ;)
Tissit menee imetyksestä huonoon kuntoon.
http://www.topinsur.com/ individual health insurance plans %-DD http://www.pharmconnect.net/ melatonin best price 765966 http://www.pharmacum.com/ flurazepam no prescription knrdlt
http://www.panzavidela.com/ acomplia 8P http://www.reclaiminglife.com/ buy 150 tramadol tablets 4367 http://www.enfoquesunad.com/ levitra 8-))
http://www.faisonsle.com/valium valium nkzxw http://www.resistancenorge.org/ propecia kkgsj http://www.calciofossacesia.com/xanax.html xanax online us abb http://www.christinelegrandphotography.com/ultram.html taking ultram and lexapro together wjog
Mutta, joillekin on imettäminen luonnollista, joillekin ei :) Minulla on tuttavapiirissä imettäviä äitejä (minä kuulun heihin) ja äitejä jotka eivät imetä. Normaaleja sairasteluja ollut kaikilla lapsilla.
Korvikkeellakin ruokkii aivan hyvin lapsen. Ja kasvavatkin hyvin silläkin :)
Ja eräs väitti ettei imetetyistä lapsista tule läheisiä isän kanssa. Puppupuhetta ainakin meidän kohdalla. Vaikka mieheni ei rintoja omistakaan, vaihteli hän vauvasta asti lapsilta vaipan, monta kertaa nukkuikin vauvan kanssa sohvalla :) Ihan vain kanniskelikin vauvaa. Ei pulloruokinta takaa sitä että lapsesta ja isästä tulee läheisiä.
Se riippuu paljon siitäkin miten se isä osallistuu ylipäätään vauva-arkeen. Jos hän on kunnolla mukana alusta asti, ei imetys estä läheiseksi tuloa.
Nykyään lapset 1v ja 3v ikäisiä, ei äiti kelpaa mihinkään isin paikalla ollessa :)
siis 3 viikkoa jaksoin sitä,sit luovutin..ihan järjetöntä! rintapumpulla en saanu ku pari tippaa ulos..
Imetys koetaan ahdistavaksi kun ne rinnat mielletään joksikin erotiikka osastoksi jotka kuuluvat vain miehen puristeluun ja push up liivien täytteeksi yms. yms.
Sitten se ajatus siitä että rintaan tarttuu pieni ahnas ja nälkäinen suu... Se muuttuu jotenkin törkyiseksi, sairaaksi, ahdistavaksi asiaksi. Ööö... ei pahalla mutta jotain on päässä vialla jos asian näin kokee :/
Minä imetän lapsiani ja nautin siitä. En seksuaalisesti kuten jotkut outo hörhö pervertikot sen kääntää... Vaan siksi että minusta on hienoa tuottaa parasta ravintoa lapselle ja toimia kuten luonto/luoja on naisen tarkoittanut toimia.
Rintani eivät kuulu miehille... mutta jos he niistä nauttivat niin riittää heillekin kosketeltavaa.
Rinnat on jaettu kahtia. Eroottisille hetkille ja sille äitiyden luonnolliselle tarkoitukselle. Terve ihminen erottaa sen.
Imetys koetaan ahdistavaksi kun ne rinnat mielletään joksikin erotiikka osastoksi jotka kuuluvat vain miehen puristeluun ja push up liivien täytteeksi yms. yms. Sitten se ajatus siitä että rintaan tarttuu pieni ahnas ja nälkäinen suu... Se muuttuu jotenkin törkyiseksi, sairaaksi, ahdistavaksi asiaksi. Ööö... ei pahalla mutta jotain on päässä vialla jos asian näin kokee :/ Minä imetän lapsiani ja nautin siitä. En seksuaalisesti kuten jotkut outo hörhö pervertikot sen kääntää... Vaan siksi että minusta on hienoa tuottaa parasta ravintoa lapselle ja toimia kuten luonto/luoja on naisen tarkoittanut toimia. Rintani eivät kuulu miehille... mutta jos he niistä nauttivat niin riittää heillekin kosketeltavaa. Rinnat on jaettu kahtia. Eroottisille hetkille ja sille äitiyden luonnolliselle tarkoitukselle. Terve ihminen erottaa sen.
olen imettänyt 3 lastani 6kk-2v ikään asti
Täällä on vastauksissa tullut esille myös sellaista, että itsekkyys on typerä syy olla imettämättä.
Täytyy sanoa, että en tiedä miksi naapurin Erja ei imettänyt, eikö halunnut tai osannut, eipä kiinnosta. En mene koskaan miettimään toisten rintaruokinta-asioita. Omassa elämässäni on sen verran mielenkiintoa ja toisaalta pidän jokaisella oikeuden päättää myös omista rinnoistaan, että en osaa sanoa miksi joku ei HALUA jotain...
Luulen että moni teistä, jotka luulotautisina ja asenneongelmaisina sanotte että tuttava ei halunnut imettää, ette tiedä totuutta minkään vertaa! Vai luuletteko että teille kerrottaisiin todelliset syyt? En voi uskoa.
Läheisyydestä sen verran että rintaruokinta ja pulloruokinta ovat samassa asemassa kun katsotaan lapsen kiintymyssuhteen kehittymistä ensimmäisten vuosien aikana. Se että lapsi juo pullosta, ei tarkoita sitä että läheisyyttä ei olisi. Vai ruokitaanko pulloilla siten että lapsi on kaukana itsestä? Hmm.. Mielenkiintoista...
mutta ymmärrän hyvin, miksi joku ei halua imettää! Meillä se oli ainakin pirun vaikeaa ja varsinkin henkisesti rankkaa ensimmäiset neljä kuukautta. Päätin kuitenkin jaksaa siihen saakka, kun lapsi on sen 4kk. Sitten se yhtäkkiä helpottuikin, kaikki ongelmat olivat poissa ja nopeutui huomattavasti, joten nyt imetän vieläkin, kun lapsi 7kk ja aion imettää noin vuoden ikään asti, jos vauva huolii.
Isommat lapset eivät rinnalle kuulu, se on vauvojen ruokintatapa. Eri asia tietty jossain kehitysmaissa, jos ravintoa ei vain ole tarpeeksi saatavilla, niin sitten on todella järkevää imettää isompaakin lasta.
Mutta siis, ei se vaan ole kaikille niin helppoa ja ihanaa! Mä en olis jaksanut sitä enää kauempaa, jos olis jatkunut yhtä vaikeana. Onneks helpotti ja nykyään voin hyvillä mielin imettää. Ja olen ylpeä itsestäni, että jaksoin sen 4kk!
Parempi varmaan, että äiti jaksaa muutakin kuin imettää, eikä henkisesti pala loppuun imetyksen takia kuin se, että imettää vaan väkisin, vaikka se on vaikeaa ja liian rankkaa ja muu elämä kärsii.
Voisiko joku vielä selventää:
- Miten pulloruokinta on helpompaa, kuin imetys? Varsinkin perhepedissä lykkää vaan tissin suuhun ja jatkaa unia, kun pulloruokkija joutuu nousemaan aina sängystä, lämmittämään ja tarjoilemaan maidon. Myös kodin ulkopuolella liikuttaessa maitojen kuljetus, pakkaus ja lämmitys sen sijaan että livauttaa vauvan paidan alle. Eli KUKA se laiska olikaan? Ja tähän on ihan turha heittää isäkorttia myös imettäjät lypsävät pulloon ja isukki ruokkii, kun mamma puuhaa muuta.
- Mitä tunneongelmia onkaan imettäjällä jos hän ei muuten kuin ihokontaktissa saa yhteyttä lapseensa? Miten käy kun imetys lopetetaan? Loppuuko myös kaikki läheisyys lapsen kanssa?
- Miten se muutaman kuukauden jakso mittaa äitiyttä? Siihenkö se lapsen kasvatus loppuu kun imetyskin lakkaa?
- Eikö isällä ole mitään oikeutta läheisyyteen lapsen kanssa? Onko vauva vain äidin omaisuutta? Olisiko imetysfanaattisuus syynä isien vieraantumiseen lapsistaan?
Mä en edelleenkään ymmärrä perhepetiä enkä miksi se mielletään niin helpoksi. Mulle ainakin oli äärimmäisen tuskaisia öitä, en saanut kunnolla nukuttua ja aamulla oli joka paikka ihan jäykkänä kun ei saanut vaihdettua asentoa. Eikä se imetyskään sujunut ihan noin vain, kyllä mun piti olla sen verran hereillä, että pidin rintaa tarjolla lapselle kun muuten olis tippunut lapsen suusta. Ja kodin ulkopuolella helpommin löytää paikan missä lämmittää pullollinen maitoa, kuin rauhallisen paikan imettää. Ei sitä kaikki vaan livauta vauvaa paidan alle...
Tästä on muuten ihan fakta tietoa. Jos vertaan omaa lähipiiriäni niin järjestäen ne imetetyt lapset ovat niitä joilla korvatulehdukierteitä ja joihin iskee kaikki kulkutaudit vain jos niistä puhutaankin. Meillä myös pullolapset jotka eivät sairasta. Ei kertaakaan korvatulehdusta kummallakaan, ei flunssaa, vatsatauteja, ei allergioita. Joten nämä vastustutskyvystä ja imetyksestä vouhottajat voivat työntää aatteensa hanuriin.
en pystynyt imettämään, vaikka olisin halunnut (maitoa ei vaan tullut). Lapseni sai korviketta, ja siitä huolimatta oli terve, ei sairastellut flunssaa eikä vatsatautia jne. Kasvoi hyvin.
ja olin niin sairas ja allerginen että oksat pois...
Olen täysimettänyt neljä kuukautta eikä tämä nyt ihan vastenmielistä hommaa ole. Mielestäni se kuuluu asiaan kun kerran maitoa tulee ja kun homma lähti noin neljän viikon jälkeen sujumaan.
Mutta nyt olen vaan niiiiin täynnä tätä hommaa ja yritetään raivokkaasti opettaa vauvaa taas syömään pullosta tai nokkamukista tai ihan mistä vaan, kunhan mun ei tarvii enää imettää pitkin öitä!!!! Maitoa mulla kyllä edelleen riittäis ihan reippaasti.
Vois isä hoitaa yösyöttöjä ja mä voisin heittää nää helvetin imetysliivit roviolle. Mä oon niin kyllästyny näihin 24/7 hankaaviin, hiostaviin ja inhottaviin liiveihin.
Yösyöttöjäkin on edelleen neljä tai viis, joten mä olen ihan LOPPU. Vielä kun tämä muksu on huono nukkumaan muutenkin.
Kyllä mä varmaan seuraavankin (jos Luoja suo) imetän, mutta pidän todella tarkkaan huolen, että kelpaa imuteltavaksi myös Tutteli pullosta.
Komppi sille joka sano että näil imetysihannoitsijoilla vähän viiraa päässä. Imettävät kaksi vuotiaaksi (yöks) ja hakevat sillä sitä läheisyyttä mikä muualta on jäänyt uupumaan.