Miksi joku ei HALUA imettää... En käsitä!

http://www.buihoanganh.com/auto_insurance.html low car insurance vhhup http://www.buihoanganh.com/cheap_car_insurance.html buy car insurance online nwyklf http://www.buihoanganh.com/cheap_auto_insurance.html cheap auto insurance 883 http://www.coutureetcuisine.com/homeowners-insurance.html homeowners insurance 8O

Hänen kanssaan se olikin. Maitoa kyllä tuli, suihkusi oikein urakalla ympäriinsä, mutta vauva vain huusi naama punaisena eikä imetyksestä tullut mitään. Minä stressasin, vauva stressasi, ja lopulta oli oikeasti parempi siirtyä pulloon. Tämän kokemuksen myötä ajattelin, etten ymmärrä miksi kukaan ikimaailmassa haluaa imettää - en voinut/kehdannut poistua kotoa ollenkaan imetyksen vuoksi, koska muutenkin itkuinen vauvani keräsi katseita jatkuvasti ihan muuten vain. Sitten kun siinä olisi vielä alkanut imettääkin... tsiisus. Ajatuskin oli niin karmaiseva, että itkeä pillitin sohvan nurkassa monta viikkoa, kun en osaa imettää enkä enää koskaan voi poistua kotoa. Helpotti, kun imetys loppui.



Toisen (ja viimeisen) lapsen kohdalla ajattelin etukäteen, etten edes yritä. Kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa jouduin käynnistysyritykseen sairaalaan, ja ainoa mikä käynnistyi oli maidon tulo, siis oikein kunnolla. On kuulemma harvinaista joutua vaihtamaan maidosta läpimäräksi kastuneita lakanoita naiselta, joka ei ole vielä edes synnyttänyt (kertoivat hoitajat/laitosapulaiset vai mitä ovatkaan). No, puhuin jo tuolloin, etten halua imettää ollenkaan, ja eräs myötätuntoinen hoitaja onneksi ehti istua viereen ja kysellä, miksi. Vuodatin esikoisen kokemuksen hänelle, ja hän kertoi omat kokemuksensa, sanoi että imetyskokemukset voivat olla todella erilaisia ja kehotti edes kokeilemaan, mutta lopettamaan heti, jos tuntui siltä. Niinpä päätin sitten kokeilla, lupasin itselleni, että viikon korkeintaan kokeilen, jos ei suju niin ei.



Tämä imetys sujuikin aivan erilailla. Maitoa tuli taas suihkuamalla, mutta vauva ei huutanut siitäkään huolimatta. Imetystilanteet eivät aiheuttaneet stressiä, ja olikin helpompaa liikkua kodin ulkopuolella kahden tissin voimin kuin jos olisi tarvinnut varata tuttipullot ja korvikkeet mukaan ja miettiä, mistä sitten löytyy tarvittaessa mikro ja niin edelleen. Mä myös menetin kaikki ylimääräiset menohaluni, joten imetys oli myös hyvä syy kieltäytyä kavereiden baari-ilta -kutsuista ja muista epämiellyttävistä jutuista. No, mitään sen kummempaa iloa imetys ei kuitenkaan aiheuttanut ensimmäiseen 8kk:een, ainoastaan onnistumisen ilon verrattuna esikoisen kokemukseen. Osasin sittenkin imettää, eikä ollutkaan minun surkeuttani se, ettei se esikoisen kanssa onnistunut.



Nyt kuopukseni on jo täyttänyt vuoden, ja imetän häntä edelleen. Ensinnäkin lopetus vaatisi varsin piinaavan ja sydäntäsärkevän vieroituksen, sen verran tärkeitä ne muutamat imetykset päivässä kuopukselleni edelleen vaikuttavat olevan. Toiseksi tämä tosiaankin on minun viimeinen vauvani, viimeinen mahdollisuuteni imettää. Imetyksen katsotaan suojaavan mm. rintasyövältä, ja vaikkei sitä suvussani muutenkaan juuri esiinny, tämä on aika halpa henkivakuutus sen suhteen. Olen oivaltanut, että juuri tätä tarkoitusta varten minulla itseasiassa on rinnat - kun tämä imetys päättyy, rintani ovat enää pelkkä koriste. Tiedän, että tulen kaipaamaan imetystä, kuten varmasti tulen vielä potemaan vauvakuumettakin ja kaipaamaan uutta vauvaa syliini, ja jotenkin minun mielestäni kuopus pysyy vauvanani vielä niin kauan kun häntä imetän.



Mutta tunnen myös ihmisiä, jotka eivät oikeasti tykkää imetyksestä yhtään - ja mitä sitten? Ei nykypäivänä länsimaissa ole mikään pakko imettää. Korvikkeet ovat hyviä ja ravitsevia ja tarkoitettu nimenomaan sitä varten, ettei tarvitse imettää, joten joka ainoalla naisella on oikeus ja mahdollisuus valita itse, imettääkö vai ei.

Mikä siinä imettämisessä on se The point? Meinaatrko oikeasti, että korvikelapset ovat jotenkin huonompiosaisia ja sairaampia?

Sun mielestäkö riittävän hyvä vanhemmuus on kiinni imettämisestä? Ok...

äidit, jotka eivät imetä lapsiaan ovat älyttömän itsekeskeisiä (siis puhun nyt niistä, jotka eivät vaan halua imettää, pystyisivät kyllä!) miten voi oman lapsensakin edelle pistää omat mielihalunsa "no kun se imetys nyt ei vaan ole mitään tosi mahtavaa, niin emmä jaksa, emmä haluu, ihan tyhmää, joutuu istuun paikoillaankin eikä voi vaan tehä mitä ite tahtois..valivalimarimari..." Kyllä on uskomatonta, että ei voi muutamaa kuukautta imettää oman lapsensa parasta ajatellen, "kun ei ny vaan millään viitti kun ois kivempaakin tekemistä". Kypsiä äitejä, joo...

Kyllä on lapsellista antaa korviketta. se on teollisesti valmistettu, lisätty vitamiineja ja ties mitä mömmöjä. Kyllä äidin rinnoista tuleva luomumaito on parasta vauvalle! Korvikemaidosta ei saa myöskään vastustuskykyä kuten äidinmaidosta saa!



Sellainen äiti joka ei halua imettää, on itsekäs. Ei laita vauvaansa oman itsensä edelle.

Jotku pelkää riippurintoja, ulkonäköseikat menee vauvan edelle!

Imetin kyllä vuoden, mutta ymmärrän hyvin, miksi joku "ei halua" imettää. Imettäisin silti vaikka en haluaisi, mutta ymmärrän muutkin valinnat.



Onhan se vähän outoa, syöttää lasta oman kehon tuoteella. Jotenkin epäluonnollista kaikessa luonnollisuudessaankin.



Kaikenlaista on!

Pulloruokinass vauva ei saa läheisyyttä kuten imettämällä saa läheisyyttä!

on mielestäni juuri se, että naisella on rinnat, ja rinnoista tulee maito sitä vauvaa varten.



Luomuruokaa, joka hakkaa ihan ylivoimaisesti (ja todistetusti) korvikkeet terveellisyydellään ja luonnonmukaisuudellaan, ja kuten joku jo aiemmin sanoi, siitä saa myös vastustuskykyä, toisin kuin korvikkeista.



Ja siis, kuten jo aiemmin sanoin, eri asia jos joku ei siis PYSTY imettämään, siltä kannalta on hyvä että ne korvikkeet ovat kuitenkin keksitty.



Mutta johan se nimikin kertoo, ovat äidinmaidonKORVIKKEITA. Harvoin se korvike on aitoa tavaraa parempaa...



Ja riittävän hyvästä vanhemmuudesta en puhunut halaistua sanaa. Puhuin ainoastaan imetyksestä, ja äideistä, jotka eivät vaan omista mukavuussyistään(?) VIITSI imettää, vaikka siihen hyvin, ja ilman kipuja pystyisivät. Se on mielestäni itsekästä, ja sallittakoon tämä mielipide minulle.

en pystynyt imettämään, vaikka olisin halunnut (maitoa ei vaan tullut). Lapseni sai korviketta, ja siitä huolimatta oli terve, ei sairastellut flunssaa eikä vatsatautia jne. Kasvoi hyvin.

Itseltäni on poistettu molemmat rinnat syövän vuoksi, enkä ole pystynyt imettämään yhtäkään neljästä lapsestani.



Kovin harvalle olen todellista syytä kertonut, vaan olen pyrkinyt ohittamaan puheenaiheen aina mahdollisimman vähällä huomiolla ja nopeasti. Yksityisasiani eivät muille kuulu, enkä halua asioitani julkisesti juoruttaviksi.



Todennäköisesti aika moni kuvittelee, etten halua imettää tai että olen niin laiska etten viitsi, tai kiireinen tai itsekeskeinen tai mitä nyt milloinkin. Ihan sama minulle. Jos jonkun maailma on niin itsekeskeinen, pieni ja huoleton, että on energiaa pohtia toisten imettämisiä tai imettämättä jättämisiä, niin ihan vapaasti. Itse tiedän, miksi asiat ovat näin ja se riittää minulle. Olen kiitollinen siitä, että ylipäänsä olen hengissä ja minulla on lapsia.

Imettäminen ei tuntunut mitenkään luontevalta vaan suorastaan inhottavalta. Pitkin hampain siedin hoitsujen opastusta synnärillä, mutta tiesin etten kotona tulisi imettämään. Ei mulla ole mitään järkevää selitystä sille miksi. Ei lapsuudentraumoja tai muuta kummallista.



Näitä aloituksia on aika ajoin ja vääjämmättä tullaan siihen että ihmisen täytyy olla jotenkin tunnekylmä ja huono äiti kun ei imetä. Otetaan nyt kuitenkin huomioon että pari vuosikymmentä sitten oli normi ettei lapsia imetetä eikä siitä suurempia traumoja ole kenellekkään tullut.



Kyllä vauvan kanssa saa kontaktin ja tuntee läheisyyttä, pakahduttavasta äidinrakkaudesta puhumattakaan vaikka ei imettäisi. Kyllä äitiyden määrittää se miten lapsen kanssa toimii ja on jokapäiväisessä arjessa, kuinka huolehtii, välittää ja osoittaa kiintymystä eikä se onko tissi suussa 24h.

äidit, jotka eivät imetä lapsiaan ovat älyttömän itsekeskeisiä (siis puhun nyt niistä, jotka eivät vaan halua imettää, pystyisivät kyllä!) miten voi oman lapsensakin edelle pistää omat mielihalunsa "no kun se imetys nyt ei vaan ole mitään tosi mahtavaa, niin emmä jaksa, emmä haluu, ihan tyhmää, joutuu istuun paikoillaankin eikä voi vaan tehä mitä ite tahtois..valivalimarimari..." Kyllä on uskomatonta, että ei voi muutamaa kuukautta imettää oman lapsensa parasta ajatellen, "kun ei ny vaan millään viitti kun ois kivempaakin tekemistä". Kypsiä äitejä, joo...

Miksi edelleen nykypäivän Suomessa äitimyytti on niin suuri ja ihmeellinen? Äiti on äiti, mutta myös nainen, puoliso, tavallinen ihminen, kaveri, oma itsensä. Äiti ei ole vain äiti, vaikka äitiys merkkaa ihmisen hamaan loppuun asti. Miksi äiti ei saisi olla myös tavallinen, itsekäs, välillä huonoja ratkaisuja tekevä ihminen?

Juu ja olen itse 70-l pulloruokittu perusterve, hyvät sosiaaliset taidot ja hyvän äitisuhteen omaava nainen ja äiti.

imettää, koska ei vain halua on tyhmiä akkoja, jotka ei välitä paskaakaan lapsestaan ja sitten kummastelee miksi päivystyt on kun toinen koti, olen kuullut jonkun akan sanovan; tissit roikkuu, mies ei tykkää OMG! Kerran ku sut pantiin paksuksi, imetä se lapsi! EI SUN KROPPA KUMMISKAA ENÄÄ PALAA TAKAS!!!

äidit, jotka eivät imetä lapsiaan ovat älyttömän itsekeskeisiä (siis puhun nyt niistä, jotka eivät vaan halua imettää, pystyisivät kyllä!) miten voi oman lapsensakin edelle pistää omat mielihalunsa "no kun se imetys nyt ei vaan ole mitään tosi mahtavaa, niin emmä jaksa, emmä haluu, ihan tyhmää, joutuu istuun paikoillaankin eikä voi vaan tehä mitä ite tahtois..valivalimarimari..." Kyllä on uskomatonta, että ei voi muutamaa kuukautta imettää oman lapsensa parasta ajatellen, "kun ei ny vaan millään viitti kun ois kivempaakin tekemistä". Kypsiä äitejä, joo...

Miksi edelleen nykypäivän Suomessa äitimyytti on niin suuri ja ihmeellinen? Äiti on äiti, mutta myös nainen, puoliso, tavallinen ihminen, kaveri, oma itsensä. Äiti ei ole vain äiti, vaikka äitiys merkkaa ihmisen hamaan loppuun asti. Miksi äiti ei saisi olla myös tavallinen, itsekäs, välillä huonoja ratkaisuja tekevä ihminen?

Juu ja olen itse 70-l pulloruokittu perusterve, hyvät sosiaaliset taidot ja hyvän äitisuhteen omaava nainen ja äiti.

Mistään ei nykyään saa sanoa suoria sanoja, olkoonkin että vilpittömästi ajaa pienemmän etua. Pitää vaan taputella kaikkia päähän ja hyväksyä ihan kaikki.

Joo, ei tarvi imettää, tietenkään, onhan sinulla oikeus olla imettämättä jos se nyt sattuu olemaan tyhmää eikä huvita. Ja joo, ei oo pakko käydä töissä, sekin on tyhmää, ymmärrän, ole vaan kotona. Joo, eikä oo pakko laittaa lapselle rippijuhliin pukua, mitä sen on väliä, olkoon niissä verkkareissa kun niissä on niiiin mukavaa ja rento olla. Ja miksi muka pitäisi sanoa naapurin mummolle päivää, tai antaa paikka linja-autossa, minähän siihen ekana kerkisin, seiskoon kun tuli viimesenä.

ei oo pakko tehdä mitään, voihan sitä aina vaan sanoo että "emmää haluuuu!!" ja nyökytellään me muut sitten vieressä hyväksyvinä.

Neljä lasta olen tehnyt , ketään en yli kuukauden ole imettänyt. Kaikki ovat olleet terveitä. Ei mitään allergioita.Minulle hyvä näin. Olemme tosi läheisiä, ei ainakaan rinta maito ole vaikkuttanut.

tähän ketjuun on kirjoittanut muutama mamma, jotka eivät ole tajunneet ettei ketju koske heitä...

Etkö ap todellakaan keksi yhtäkään syytä, miksi joku ei halua imettää??

Minä taas en ymmärrä äitejä, joille imettäminen tuntuu olevan jokin pakkomielle...Sori vaan, mutta en pidä ihmistä ihan täysin terveenä, joka:

-nauttii imettämisestä

-ei halua lopettaa imettämistä

-hakee sillä jotain läheisyyttä, jota ei ehkä parisuhteesta ole saanut

Itse asiassa tässä poissaollessani keksin (vai oliko joku jo kirjoittanut tämän), että imetys on niin sitovaa, että siksi ei sitä halua. (Tämä tosin mielestäni on huono syy olla imettämättä.)

Ja todettakoon vielä, että minä en ole imetysfanaatikko. Kuten sanoin, en ehkä itsekän imettäisi, jos se ei olisi ilman isoja ponnistuksia onnistunut.

En vaan edelleenkään käsitä miksei sellainen äiti, jolta imetys luonnistuisi, imetä lastaan. Vaikka syitä on pari täällä pystytty kertomaan. Nuo syövät ja matalat rinnanpäät ei nyt tähän ihmettelyyni liity (pahoittelut niistä).

Ehkä, jos imetys on niin ahdistavaa, että ei kerta kaikkiaan pysty siihen, niin sen ymmärrän (ja toisaalta kehoittaisin selvittelemään mistä tuo mahtaa johtua, ei ihan normaalia...).

Ap.

käsien puutuminen. Välillä tuskat oli niin kovat, että ihan tuli pakokauhun tunne, kun vauva vaan lupsutti ja lupsutti...

Ihanaa, ettei tartte enää koskaan imettää!

T. kolmen äiti

Limakalvot pysyy ohuina niin kauan kuin imettää, seksi aika nihkeää koko tuon ajan. Vauva vaatii tissiä yöllä ja nukkuu tissi suussa. Jatkuvia hartia- ja niskakipuja. Nyt vauva on saanut hampaita ja puree vähintään parilla imetyskerralla päivässä. Onhan näitä. Ymmärrän kyllä jos joku ei halua imettää. Itse imetän, vauva ei juo pullosta ollenkaan.

Minä en myöskään ole nauttinut imettämisestä, paitsi joskus yöllä. Esikoista silti täysimetin 6kk ja osittaisimetin 9kk ikään asti. Nyt on toinen lapsi 3kk ja täysimetys menossa. Imetän kyllä, ehkä niin kauan kuin lapsi haluaa, ellei tule mitään erityistä syytä lopettaa aiemmin. Tiedän siis imetyksen hyvät puolet. (Esikoisen imetys loppui silloin 9kk iässä kun olin raskaana ja maidon määrä väheni radikaalisti.)



Mutta silti. Mua tosi monesti ahdistaa imetys, siis kun olen imettämässä niin tulee vain jotenkin paha olo. Se ei tule joka kerta mutta usein. Ymmärrän hyvin, että joku ei halua imettää vaikka voisi, jos se vain tuntuu huonolta.

äidit, jotka eivät imetä lapsiaan ovat älyttömän itsekeskeisiä (siis puhun nyt niistä, jotka eivät vaan halua imettää, pystyisivät kyllä!) miten voi oman lapsensakin edelle pistää omat mielihalunsa "no kun se imetys nyt ei vaan ole mitään tosi mahtavaa, niin emmä jaksa, emmä haluu, ihan tyhmää, joutuu istuun paikoillaankin eikä voi vaan tehä mitä ite tahtois..valivalimarimari..." Kyllä on uskomatonta, että ei voi muutamaa kuukautta imettää oman lapsensa parasta ajatellen, "kun ei ny vaan millään viitti kun ois kivempaakin tekemistä". Kypsiä äitejä, joo...

Miksi edelleen nykypäivän Suomessa äitimyytti on niin suuri ja ihmeellinen? Äiti on äiti, mutta myös nainen, puoliso, tavallinen ihminen, kaveri, oma itsensä. Äiti ei ole vain äiti, vaikka äitiys merkkaa ihmisen hamaan loppuun asti. Miksi äiti ei saisi olla myös tavallinen, itsekäs, välillä huonoja ratkaisuja tekevä ihminen?

Juu ja olen itse 70-l pulloruokittu perusterve, hyvät sosiaaliset taidot ja hyvän äitisuhteen omaava nainen ja äiti.

Mistään ei nykyään saa sanoa suoria sanoja, olkoonkin että vilpittömästi ajaa pienemmän etua. Pitää vaan taputella kaikkia päähän ja hyväksyä ihan kaikki.

Joo, ei tarvi imettää, tietenkään, onhan sinulla oikeus olla imettämättä jos se nyt sattuu olemaan tyhmää eikä huvita. Ja joo, ei oo pakko käydä töissä, sekin on tyhmää, ymmärrän, ole vaan kotona. Joo, eikä oo pakko laittaa lapselle rippijuhliin pukua, mitä sen on väliä, olkoon niissä verkkareissa kun niissä on niiiin mukavaa ja rento olla. Ja miksi muka pitäisi sanoa naapurin mummolle päivää, tai antaa paikka linja-autossa, minähän siihen ekana kerkisin, seiskoon kun tuli viimesenä.

ei oo pakko tehdä mitään, voihan sitä aina vaan sanoo että "emmää haluuuu!!" ja nyökytellään me muut sitten vieressä hyväksyvinä.

minusta imettäminen oli kuvottavaa, aivan hirveää, inhosin joka sekunttia, olin ihan hermoraunio! Onko se sitten parempi vauvalle vai normaali, onnellinen äiti, joka antaa maitoa pullosta? Sinun "emmä haluu"-esimerkit ei oikein sovi siihen, että jotkut inhoavat imetystä.

Kyllä, olen sitten mielummin vaikka itsekäs, kuin surkea äiti lapsilleni.

t.3