Eripari tissit, korjausleikkaus edessä. Ajatuksiani..

Joo, olen käynyt uimahallissa. Kaikki tuijottaa enemmän tai vähemmän, ei mua haittaa. Tuijottakoon.



Mulla toi leikattu rinta on vielä aika hassunnäköinen. Se on ihan vinossa, nänni pienentynyt myös ja se sojottaa kainaloon. Aika iso arpi on ja toinen arpi lisäksi kainalossa, kun sieltä on poistettu imusolmukkeet. Syöpä oli levinnyt kainaloon.



Syövänhoidon jälkeen menin naimisiin, eikä toi rinta haitannut miestäni lainkaan. Olimme naimisissa 4 v, jolloin valitettavasti tuli ero. Nyt mulla on aivan ihana parisuhde, eikä toi rinta haittaa uutta miesystäväänikään.



En ole ikinä kokenut, että naisellisuuteni olisi tuosta rinnasta kärsinyt.

mun eriparisuus. Ja hän on jopa leikkausta vastaan, pelkää niitä leikkaukseen liittyviä riskejä, varsinkin nukutusta. Hänelle kelpaan näinkin.



On aivan mahtavaa lukea, että olet noin "sinut" asian kanssa! Olen melkeinpä kateellinen sinulle! :) Itse annan asian vaivata minua jatkuvasti.. ap

Pääsisin kunnalliseen korjausleikkaukseen. Mulle tehtaisiin vatsamakkarasta TRAM-rinta (toinen vaihtoehto selkälihaksesta LD-kieleke).



Nukutusta muuten ei kannata pelätä, sen hoitaa anestesialääkäri, täysi alan ammattilainen ja vain sitä varten leikkauksessa läsnä. Mut on nukutettu eri syistä 6 kertaa, musta ihan pikku juttu.



Mä en halua korjausleikkaukseen, koska tiedän että toipumisaika on pitkä. Samoin sekä rinta, että vatsa tai selkä, johon tulee siis uudet arvet, toipuu hitaasti. Leikkauksen jälkeinen viikko pari on myös melko kipeätä aikaa. Lisäksi leikkaukseen liittyy aika usein komplikaatioita, esim. tulehduksia ja nesteen kertymistä (antibioottikuureja, punkteerauksia tai dreeni).

rinnat hiukan eri paria.

pitkä ja kivulias prosessi. Itsekin harkitsisin tarkaan leikkaukseen menoa.



Mulla on tarkoitus pienentää vain toinen rinta ja lääkärin mukaan pari päivää voi olla kovia kipuja, mutta sitten helpottaa. Sairaslomalla (koulusta) olisin ehkä viikon. Rinnan "alle" tulee ankkurimainen arpi, joka toivonmukaan haalenee ajan myötä.



Itseäni ei niinkään nukutus pelota, mutta nuo leikkauksen jälkeiset tulehdusriskit ja muut kylläkin. :/ ap

Juu on. Mutta kokoero kupin A ja kupin E välillä on aika vitun iso. Onko se niin vaikeaa hahmottaa??

ja menisin rehellisesti sanottuna varmaan jo ihan heti, jos asia ahdistaisi minua niin paljon kuin sinua, ap.



Toisaalta myönnän että paras ja järkevin ja pitkällä tähtäimellä kypsin ratkaisu olisi lykätä leikkausta. Mietin, että ihminen joka on niin sinut itsensä kanssa (kuten tässäkin ketjussa moni) ettei anna fyysisten vikojen ja puutteiden vaikuttaa minäkuvaansa, herättää kyllä ihailuni. (Paljon enemmän kuin fyysisesti täydellisen symmetrinen ihminen. :))



Se tuli kyllä mieleen lisätä, että itselläni jo raskaus vaikutti rintoihin paljon - ja tutkimustenkin mukaan imetyksen vaikutus rintojen muotoon, kokoon ja elastisuuteen on useimmiten pieni verrattuna raskaudenaikaisiin muutoksiin. Eli siis pelkästään suunnittelemalla imetyksestä kieltäytymistä et vielä takaa, ettei raskausaika muuttaisi leikattuja rintojasi.



Itselläni on yksi tuttu jonka molemmat rinnat on leikattu pienemmiksi. Raskaus ei tuottanut ongelmia, imetys sen sijaan ei onnistunut.

tämä eriparisuus minuun. Olen hyvin epävarma itsestäni. Tuntuu, että kaikki kyttäävät eriparisuuttani ja nauravat.. Enkä pysty edes katsomaan itseäni peilistä. Vihaan tuota isompaa ja riippuvaa rumilusta niin paljon, että tahtoisin itsekin sen silputa.



Lääkärikin sanoi, että melko varmasti imetyskyky menee leikkauksen myötä.. ap

rinnat hiukan eri paria.

Monilla on tuo yhden kuppikoon ero rinnoissa, mutta väittäisin että 3-4 kuppikoon ero ei ole ihan yleistä. ap

Jos asia sinua kuvailemasi mukaisesti noin paljon vaivaa, minä sinuna menisin siihen leikkaukseen heti, kun pääsisin.



Mistä sitä etukäteen niistä raskauksista/imettämisestä/rintojen muutoksista tietää... Eikun tarvittaessa sitten vaan vastiketta kehiin.



Ja voidaanhan niitä rintoja tarpeen tullen korjata uudelleenkin. Tiedän kohtalotovereistani monia, joille on tehty useita korjausleikkauksia.

Miten tällaiseen leikkaukseen pääsee?

Jos asia sinua kuvailemasi mukaisesti noin paljon vaivaa, minä sinuna menisin siihen leikkaukseen heti, kun pääsisin.

Mistä sitä etukäteen niistä raskauksista/imettämisestä/rintojen muutoksista tietää... Eikun tarvittaessa sitten vaan vastiketta kehiin.

Ja voidaanhan niitä rintoja tarpeen tullen korjata uudelleenkin. Tiedän kohtalotovereistani monia, joille on tehty useita korjausleikkauksia.

Olen samaa mieltä. On vaan niin kurja ajatus että joku parikymppisenä on niin sodassa kroppasa kanssa kuin sinä tunnut olevan, ap. Jos sellainen nykyään saadaan korjattua, niin siitä vaan. Huomisen murheet sitten ajallaan; ehkä voisit alkaa varmuuden vuoksi laittamaan kuukausittain pienhkön summan rahaa syrjään mahdollista raskauksienjälkeistä uutta korjausleikkausta varten? (Ja jollei sitä tarvitakaan, on kiva pesämuna kasassa. :))

Ja olen sitä mieltä myös että turha vähätellä ap:n vaivaa, joka kuulostaa ihan todelliselta, eikä miltään turhamaiselta pikkujutulta, kuten useimpien naisten rintojen eriparisuus (itselläni on muodon epäsymmetriaa ryhtivirheen tähden).