Lue keskustelun säännöt.
Miksi naisen pitää haluta lapsia ollakseen "normaali"?
20.04.2010 |
Tällaiseen ajattelutapaan olen törmännyt muiden äiti-ihmisten keskuudessa, että lapsista pitämätön nainen on epäonnistunut, viallinen ja sairas. Kertokaa miksi se, että nainen ei lapsia halua, tekee hänestä niin viallisen ynnä muuta?
Eivät kaikki pidä lapsista tai halua niitä itse, miksi se tekee ihmisestä huonon?
Kommentit (108)
Varmasti on lukuisia ihmisiä, joiden mielestä sairaussyy ei ole hyvä eikä riittävä. En sentään kuollut, olisihan tässä pari muksua ollut kuitenkin aikaa kasvattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä näiden joidenkin lapsellisten vouhkaamiselle muuta syytä kuin sen, että on itse saatu pallo jalkaan, eikä kestetä sitä, että muut ovat olleet tarpeeksi viisaita ollakseen sitä hankkimatta. Kun itse raadoin paskaduunissa, vittuilin aina sairaslomalla psyykkisistä syistä olevalle eksälleni, että hän vain makaa ja laiskottelee, vaikka voisi ihan hyvin tehdä samaa paskahommaa kuin minä, koska mitään fyysistä syytä ei esteenä ollut. Tämä vain siksi, että vihasin työtäni, ja vitutti, kun toinen veti lonkkaa. Tulee ihan mieleen nämä "olette itsekkäitä"- puheet.
On epäTAVALLISTA ettei nainen viimeistään neljääkymppiä lähestyessään alkaisi haluta lapsia, mutta eihän se siitä epäNORMAALIA tee.
Itse en ole lähipiirissäni törmännyt siihen ajatukseen että olisi jotenkin sairasta olla haluamatta lapsia (esim. oma hyvin rakas tätini on tahallisesti lapseton), mutta netissä nyt aina vouhkaajia löytyy, oli aihe kuin aihe... Velat usein vouhkaavat itse hyvin loukkaavaan sävyyn, ikään kuin aateloiden oman äitejä kohtaan tuntemansa sokean vihan jonkinlaisella pitkälti omasta päästään kehittämällä "jokaisen naisen on äitien mielestä pakko hankkia lapsia" -väitteellä. Myöskään oman lähipiirini lapsettomat eivät käyttäydy sillä tavalla.
että en pidä velojen keskustelupalstoista juuri sen takia, että niissä ollaan hirveän aggressiivisia äitejä kohtaan. Tyyliin: "minä en halua lapsia, kukaan muukaan ei voi niitä haluta". Toisaalta, vauva-lehden av-palsta: "minä halusin/haluan lapsia, kaikkien muidenkin on niitä haluttava"
Tehdäänkö lapsia siksi, että todistellaan muille omaa epäitsekkyyttä ja ahkeruutta (kun lapsettomia syytetään laiskoiksi)??? En käsitä. Olen itse raskaana ja haluan lapsia, mutta ei tulis mieleenkään tuomita itsekkäiksi ja laiskoiksi ihmisiä, jotka tekee toisenlaisia ratkaisuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan ymmärtänyt miten ihmeessä lapsettomuus voisi olla itsekästä? Eikö nimenomaan lasten hankinta ole itsekästä? En minä ainakaan halua lapsia sen vuoksi että Suomi saisi lisää veronmaksajia, vaan ihan siitä syystä että minä haluan lapsia, he tuovat iloa elämääni. Eikö tämä jos mikä ole itsekästä?
Ja ihan vain sille tiedoksi, joka otti tämän veronmaksaja-asian esille: lapsi ei todellakaan ensimmäiseen 20 vuoteen ole kovinkaan tuottoisia yhteiskunnalle, päinvastoin.
Mutta olen naisvaltaisella alalla ja samalla työnantajalla on yli 300 työntekijää, joten monenlaista kohtaloa olen nähnyt.
Minun ikäluokassani oli sellainen menevä sinkkuprukka. Osa meni naimisiin siinä alle 30v ikäisenä. Osa halusi olla sinkkuja. Halveksivat kovasti mammoja ja eivät halunneet lasta pilaamaan elämäänsä. Todella kovia kimuleita ja puhuivat ikävästi meistä, jotka teimme niitä lapsia.
Nyt on meillä kaikilla ikää 45-50 vuotta. Parin mies on jättänyt ja tehnyt lapsia uuden vaimon kanssa. Eivät halunneetkaan lapsetonta elämää, missä kakara ei pilaa parisuhdetta. Sinkkuja on edelleen muutama.
Nämä lapsettomat ovat aika kovia ottamaan kuppia ja katkeran oloisia. Kenenkään parisuhde ei kestänyt sitä, ettei nainen halunnut lapsia. Uutta miestä ei sitten löytynyt. Nyt itketään sitä, että juna meni jo.
Pari heistä teki sitten lapsen ja toisenkin ja elelee ihan sitä heidän inhoamaansa lapsiperhe-elämää tyytyväisenä.
Sitten on näitä, jotka liian myöhään tajusivat haluavansa lapsen ja eivät saaneet edes hedelmöityshoidoilla. Heitä käy jo tosissaan sääliksi. Saikkua masennuksen takia, ryyppäämistä ja yhdellä pari itsariyritystä ja on nyt kuntoutustuella odottamassa eläkettä.
Tässä yhden työpaikan ja ikäluokan tarina vapaaehtoisesti lapsettomista naisista. Kukaan heistä ei ole onnellisessa parisuhteessa ilman sitä lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta olen naisvaltaisella alalla ja samalla työnantajalla on yli 300 työntekijää, joten monenlaista kohtaloa olen nähnyt.
Minun ikäluokassani oli sellainen menevä sinkkuprukka. Osa meni naimisiin siinä alle 30v ikäisenä. Osa halusi olla sinkkuja. Halveksivat kovasti mammoja ja eivät halunneet lasta pilaamaan elämäänsä. Todella kovia kimuleita ja puhuivat ikävästi meistä, jotka teimme niitä lapsia.
Nyt on meillä kaikilla ikää 45-50 vuotta. Parin mies on jättänyt ja tehnyt lapsia uuden vaimon kanssa. Eivät halunneetkaan lapsetonta elämää, missä kakara ei pilaa parisuhdetta. Sinkkuja on edelleen muutama.
Nämä lapsettomat ovat aika kovia ottamaan kuppia ja katkeran oloisia. Kenenkään parisuhde ei kestänyt sitä, ettei nainen halunnut lapsia. Uutta miestä ei sitten löytynyt. Nyt itketään sitä, että juna meni jo.
ne jotka ovat tehneet lapsia? Yksikään ei ole eronnut? Kukaan ei ole pettänyt tai joutunut petetyksi? Yhdenkään miehellä ei ole ollut alkoholiongelmaa? Yksikään ei ole koskaan ollut masentunut? Kenenkään lapsi ei ole aiheuttanut ahdistusta, häpeää tai parisuhdeongelmia? Kerropas vähän heistäkin.
eli itsekkäistä syistä.
En ole koskaan ymmärtänyt miten ihmeessä lapsettomuus voisi olla itsekästä? Eikö nimenomaan lasten hankinta ole itsekästä? En minä ainakaan halua lapsia sen vuoksi että Suomi saisi lisää veronmaksajia, vaan ihan siitä syystä että minä haluan lapsia, he tuovat iloa elämääni. Eikö tämä jos mikä ole itsekästä?
Ja ihan vain sille tiedoksi, joka otti tämän veronmaksaja-asian esille: lapsi ei todellakaan ensimmäiseen 20 vuoteen ole kovinkaan tuottoisia yhteiskunnalle, päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saako mies olla haluamatta lapsia, vai onko hän silloin yhtä paska, kuin lapseton nainen?
t.lapseton nainen
kunhan eivät kulje pitkin haastaen riitaa aiheesta ja väittäen että onnellisina äiteinä itseään pitävät ovat oikeasti salaa lapsiaan vihaavia narttuja joiden alakerta on räjähtänyt tuhannen päreiksi.
Kukaan ei halua että lapsivihamieliset ihmiset hankkisivat lapsia, ei kukaan. Joidenkin on vaikea uskoa että asiat jotka tuottavat heille itselleen niin paljon nautintoa eivät tuota toisille nautintoa, mutta se nyt on vain ymmärtämättömyyttä puolin ja toisin.
Velat ilmeisesti kauheasti haluaisivat että heidän lapsettomuutensa herättäisi mielenkiintoa, mutta ei se itsessään herätä. Tämä "oonksmäsit paska jos en haluu kirkuvii kakaroita häh?" -asenne on se jolla sitä huomiota joutuu hankkimaan. Kuka oikeasti välittää siitä onko jollakulla lapsia vai ei? Lähisukua lukuunottomatta kukaan ei edes huomaa sitä, ellei hän itse väännä siitä pointtia koko ajan.
Saako mies olla haluamatta lapsia, vai onko hän silloin yhtä paska, kuin lapseton nainen? t.lapseton nainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Velat ilmeisesti kauheasti haluaisivat että heidän lapsettomuutensa herättäisi mielenkiintoa, mutta ei se itsessään herätä. Tämä "oonksmäsit paska jos en haluu kirkuvii kakaroita häh?" -asenne on se jolla sitä huomiota joutuu hankkimaan. Kuka oikeasti välittää siitä onko jollakulla lapsia vai ei? Lähisukua lukuunottomatta kukaan ei edes huomaa sitä, ellei hän itse väännä siitä pointtia koko ajan.Saako mies olla haluamatta lapsia, vai onko hän silloin yhtä paska, kuin lapseton nainen? t.lapseton nainen
tässäkin ketjussa ovat äidit esittäneet, että lapsettomat ovat itsekkäitä paskiaisia, eli eivät suinkaan suhtaudu heihin välinpitämättömästi, joten kai sitä saa puolustautua ja esittää vasta- argumentteja? Itse en ole sanonut yhdellekään ihmiselle livenä tai netissä, että en aio hankkia lapsia, joten mitään syytöksiä tai ihmettelyjäkään en ole kuullut- osallistun vain tällaisiin keskusteluihin, joissa veloja syytetään ties mistä.
On nykyajan ilmiö, että kaikkien oletetaan hankkivan lapsia. Lapsettomia on aina ollut ja heitä tulee aina olemaan, sekä tahallisesti että tahattomasti lapsettomia.
Omassa suvussani heitä on ollut äidin puolella joka sukupolvessa niin pitkälle kuin sukututkimusta riittää. Olen itse biologisesti lapseton (vaikka elän lapsiperheessä) ja lisäksi minulla on KAKSI sisarusta, jotka ovat lapsettomia - toinen mies, toinen nainen. Vanhemmillani on kuitenkin viisi lapsenlasta. Minulla on myös lapsettomia serkkuja, lapsettomia tätejä jne.
Vanhapiikatädit ovat hoitaneet lapsia ja vanhuksia sekä omassa suvussaan että muiden perheissä, eikä heitä ennen tätä päivää ole pidetty itsekkäinä. Päin vastoin, hehän ovat olleet epäitsekkäitä uhrautujia, jotka ovat tehneet työtä ruokapalkalla. Nykyajan lapsettomat tekevät palkkatyötä - ja tämäkö heistä sitten tekee itsekkäitä?
Ehkäpä äidit odottavat, että lapsettomat pysyvät vanhassa roolissaan ja tulevat heille ilmaiseksi lapsia hoitamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se on niin päin, että äitiys on itsekkäintä maailmassa. Mikään muu ei yhtä helposti anna tarkoitusta OMALLE elämälle ja saa ihmistä tuntemaan itseään tärkeäksi. Huolenpito on vähintä, mitä äiti voi vastalahjana lapselleen antaa. Ihailen ihmisiä, jotka saavat täyttymyksen muulla tavoin.
T. Itsekin äiti
Kyllä se on niin päin, että äitiys on itsekkäintä maailmassa. Mikään muu ei yhtä helposti anna tarkoitusta OMALLE elämälle ja saa ihmistä tuntemaan itseään tärkeäksi. Huolenpito on vähintä, mitä äiti voi vastalahjana lapselleen antaa. Ihailen ihmisiä, jotka saavat täyttymyksen muulla tavoin. T. Itsekin äiti
Minusta on itsekästä hankkia lapsia vain, koska itse niitä haluaa miettimättä asiaa yhtään syvällisemmin. Jonkun tyhjyyden elämässä se lapsi hankitaan täyttämään. Joillain on elämässsä sisältöä jo muutenkin.
Ja jos lapsettomia tai meitä yhden lapsen äitejä (ja isiä?) ajatellaan itsekkäiksi, niin mitä sitten? Mitä pahaa on siinä, että haluaa nauttia "itsekkäistä" asioista kuten kahdenkeskisestä ajasta puolison kanssa ja matkoista ym, jotka järjestyvät parhaiten ilmnan lapsia tai tosiaan sen ainokaisen kanssa?
Miten ihmisestä tekee paremman se, etä uhrautuu ja kärsii taakkansa alla ja valittaa jatkuvaa väsymystään sitten muille?
Kärsimys kaunistaa vai? ;)
Toiset tietenkin nauttivat lapsikatraastaan ja hyvä heille, mutta väkisinkin hiipii mieleen, että nämä lapsettomien mollaajat ovat kateellisia muille vapaudesta. Kateuskortti käytetty, tiedän, mutta miten tuo asia muuten kuumentaisi tunteita noin kovasti??
Minulle ei ennen tätä palstaa tullut edes mieleen, että jotkut luokittelevat ihmisiä tällaisinkin perustein. Minulle on ollut aivan luonnollista, että tuttaviini kuuluu kaikenlaisia ihmisiä. Lapsettomia ja lapsellisia.
VELA voi olla erittäin empaattinen ja ihmisläheinen ja esimerkiksi juuri se, joka sisarussarjassa ottaa vastuuta vanhenevista vanhemmistaan ja heidän hyvinvoinnistaan, mikäli muut sisarukset jälkikasvun kasvattamiseen haluavat aikansa käyttää.Tällaista ihmistä, joka ottaa vastuuta toisesta, huolenpitoa tarvitsevasta ihmisestä EI TODELLAKAAN voi sanoa itsekkääksi!!
Toiminnallaan voi todellakin osoittaa olevansa vastuuntoinen ja kypsä aikuinen ihminen, ilman omien lasten hankkimistakin.
Aiemmin peräkamaripojiksi/ neidoiksi nimitettyjä ja vanhemmistaan huolta pitävivä sinkkuihmisiä arvostettiin ja heidän "vastuuntuntonsa ilmenemismuotoa" arvostettiin kovasti. Heitä ei nähty itsekkäinä ja epäkypsinä, vaikka tekivät "erilaisen" ja lapsettoman elämänvalinnan.
Ja kerrompa yllätyksen: tällaisia ihmisiä on edelleen olemassa! Kaikki VELAT eivät TODELLAKAAN ole bailaavia, vastuuttomia ja urakeskeisiä citysinkkuja.
Lapsen tekemättä jättäminen, mikäli ei lasta halua, on todella epäitsekästä sitä lasta kohtaan, joka syntyisi sellaiselle ihmiselle joka ei sitä täysin halua. Eli vapaaehtoinen lapsettomuus on mielestäni enemmänkin todella epäitsekästä.
Odotan vauvaa onnessani ja ihan kyllä ITSEKKÄSITÄ syistä lapsen halusin. Öhh... en nyt keksi muitakaan syitä miksi äidiksi halutaan?
MINÄ haluan äidiksi. MINA haluan lapsen. Lapsi tuo MINULLE onnea ja iloa. MINÄ saan antaa lapselle elämän ja katsella kun hän kasvaa jne jne.
MInusta ei ole itsekästä olla hankkimatta lapsia. Ja mitä sitten vaikka olisikin, JOKAISESSA meissä on itsekkyyttä. ihan tervettä sellaista.
Yksi lapsi ja vakava sairaus oli liian iso nakki. Toista lasta ei tarvinnut edes miettiä, ei olisi perheenä selvitty.
Pidän kyseenalaisena arvottaa sitä, mikä taakka kenellekin on liikaa. On mahdollista, että terveenäkin yksi lapsi olisi ollut valintamme.