Lue keskustelun säännöt.
Miksi se on niin pahasta, että vanhemmat lomailevat ilman lapsia?
17.04.2010 |
Oon täällä viime päivinä lueskellut ainakin kahta ketjua, joissa vanhemmat ovat lähdössä tai harkitsevat lähtöä lomalle ilman lapsia.
Siellä on monet arvostelleet, ettei niin ja niin pieni saa olla erossa vanhemmistaan kun esim. yhden yön tai kaks yötä ja sit on ollut kommentteja, etten minä ainakaan vois jättää noin pientä noin pitkäks aikaa jne.
Tai sitten joku/jotkut on sanoneet, että kyllä sitä parisuhdetta pystyy hoitamaan arjessakin tmv.
Muistaakseni ainakin yhdet vanhemmat oli lähdössä lomalle vai oliko niin, että harkitsivat, koska äiti oli väsynyt ja mieskin.
Meillä "hoidetaan" parisuhdetta arjessa, mutta kyllä me silti käymme pari kertaa vuodessa miehen kanssa kaksin lomalla, lisäksi lomaillaan lasten kanssa. Yleensä loman pituus on 5-10päivää.
Meillä on nyt viisi lasta ja jokainen on ollut siinä 10kk-1,5v iässä ekan kerran meistä erossa useamman yön putkeen ja 5-6kk ikäisestä satunnaisesti yhden yön esim. mummolassa.
Kommentit (99)
haluaa siellä vetää joka päivä perseet olalle- kännit. Ihan oikein, jos silloin jätätte lapset kotiin! Meillä ei tuota harrasteta, joten lapset saa tulla mukaan lomamatkoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta se, että lapsi jotenkin tavattomasti kärsisi siitä, että vanhemmat on muutaman päivän pois, kuulostaa minusta enemmänkin itsensä jalustalle nostamiselta, kuin todelliselta uhalta.
mutta minusta ainakin olisi ikävää lomailla useita päiviä ilman lapsiani. Joskus me tehdään viikonloppumatkoja (kaupunki-) ilman lapsia mutta tuossa kolmessa päivässäkin mulle tulee kauhea ikävä. En voisi kuvitella mitään etelän lomaa kahdestaan miehen kanssa, musta se olisi tylsää ja miettisin koko ajan että mitähän lapset tykkäisi tuosta uima-altaasta ja olisi ihana näyttää niille tuotakin paikkaa. VIihdyn hyvin lasteni kanssa ja musta on mukava viedä niitäkin lomalle. En kaipaa pitkiä lomia lapsistani. Ja musta tuntuisi pahalta myös ajatus että he ikävöivät meitä.
haluaa siellä vetää joka päivä perseet olalle- kännit. Ihan oikein, jos silloin jätätte lapset kotiin! Meillä ei tuota harrasteta, joten lapset saa tulla mukaan lomamatkoille.
No en mä koe itseäni korvaamattomaksi, vaan haluan vain viettää aikaani perheeni kanssa. Meillä on se tilanne, että kummatkin vanhemmat vaativassa työssä, joten se vapaa-aika on sitten ihan luksusta kun saa olla lasten kanssa.
2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja nuo viikonloppumatkat keskittyvät johonkin Keski-Euroopan kaupunkiin, jossa ei lapselle hirveästi mitään kivaa edes olisi. Eli lomailua aikuiseen makuun: kahvilat, ravintolat, hyvä ruoka, viini, shoppailua... Pidemmille matkoille otamme lapsen mukaan, ja loma on lapsen ehdoilla, esim. rantakohteessa: aurinkoa, vesipuistoja, uima-altaita, jätskiä :)
Junttilasta päivää...
haluaa siellä vetää joka päivä perseet olalle- kännit. Ihan oikein, jos silloin jätätte lapset kotiin! Meillä ei tuota harrasteta, joten lapset saa tulla mukaan lomamatkoille.
Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en käytä alkoholia ollenkaan ja mieskin todella vähän.
Meillä on lapset meidän lomien ajan joko minun tai mieheni vanhemmilla tai sitten jommalla kummalla kahdesta hyvästä ystäväpariskunnasta. He hoitavat meidän lapsia ja me vastaavasti heidän kun he ovat lomalla.
ap
haluaa siellä vetää joka päivä perseet olalle- kännit. Ihan oikein, jos silloin jätätte lapset kotiin! Meillä ei tuota harrasteta, joten lapset saa tulla mukaan lomamatkoille.
anteeksi nyt vain, mutta mielestäni ihan pienet lapset pitää ottaa mukaan siksi, ettei heidän tarvitse olla pitkää aikaa erossa vanhemmistaan. Isommat lapset taas pitää ottaa mukaan siksi, että he jo ymmärtävät asioita ja ihmettelevät, miksei äiti ja isä huoli heitä kivalle lomamatkalle mukaan vaikka haluaisivat itsekin lähteä. Ja tämä pätee mielestäni pidempiin lomamatkoihin, esim viikko. Jotkut parin päivän matkat esim risteilyt ymmärrän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on ihan eri asia jättää vauva hoitoon useaksi päiväksi kuin vaikka taapero tai sitä isompi lapsi. Näillä lapsilla on erilainen ajantaju ja kyky pitää vanhemmat mielessään. Toki lapsilla on erilaisia temperamentteja ja yksilöllisiä eroja, mutta perusasiat kehityksessä menevät samaa rataa ja suht samaa vauhtia.
Kaikki ymmärtää, että lapsi ei voi oppia luistelemaan ennenkuin on saavuttanut tietyn fyysisen kehitysasteen. Sen sijaa monille näyttää olevan epäselvää, että lapsella on myös erilaisia emotionaalisia valmiuksia eri ikäkausina, ja tietyt asiat voivat olla haitallisia liian aikaisin toteutettuna.
Suomalaisista lapsista noin 40% on turvaton kiintymyssuhde. Aika monella lapsella on siis vanhemmat, jotka eivät ymmärrä noin ylipäätään, mitä lapsi ja eritoten vauva tarvitsee turvalliseen kasvuun.
En usko, että monellakaan vauvan jättämistä yksin viikoksi kritisoivilla on kateutta, ehkäpä he vain kauhistuvat vauvan pitkää eroa ensisijaisesta hoitajastaan, koska tietävät sen olevan haitallista.
haluaa siellä vetää joka päivä perseet olalle- kännit. Ihan oikein, jos silloin jätätte lapset kotiin! Meillä ei tuota harrasteta, joten lapset saa tulla mukaan lomamatkoille.
ihan vain panna äänekkääsi ja rauhassa muutaman päivän. Löytää puolisosta ne piirteet, joihin joskus rakastui. SEllainen miniloma kantaa pitkään.
Minä ainakin nautin enemmän, kun taapero nukkuun päikkäreitä ulkona ja teini on muualla. Saa rakastella niin äänekkäästi kuin haluaa. Sen muistaa pitkään ja se kantaa pitkään.
Ei se kännääminen ole (ainoa) syy (( :
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä hihkuu onnesta kun pääsee pari kertaa vuodessa olemaan ilman vanhempia "isona poikana", mummin ja papan seurassa. Poika 7v.
Kun mummia muuten näkee meidän seurassamme, usein kysyy mummilta, saisiko jäädä yöksi?
Mummin ja papan kanssa aika on puutöitä, veneilyä, kalastusta ja herkuttelua.
Me lähdemme hyvillä mielin miehen kanssa reissuun. Tiedetään et lapsi viihtyy.
Ensi syksyn reissuun thaimaaseen lapsi tulossa mukaan. Valitsemme kohteen, jossa voi pari kertaa viikossa osallistua bamse- kerhoon.
Me emme juo.
Tämä nyt vaan oli lapsen mielipideilmaisu näihin tuomitseviin ketjuihin. Mummilla ja papalla on kivaa!
Muualla pidetään itsestäänselvyytenä että vanhemmat lähtevät pari kertaa vuodessa kahdestaan matkalle- Suomessa vaan kytätään lasten etua ja hoetaan ettei se tuttu ja turvallinen mummi kelpaa hoitajaksi kun "pitää lastenkin saada lomaa"! Mistä tämä muuten johtuu, että meillä ollaan niin kovin ilottomia ja synkkiä, mutta aina vaan jaksamme kytätä muiden ryhmien etuja? Milloin suvivirsi poistetaan (aloitteen tästä teki suomalainen), milloin vanhemmilla ei ole oikeutta muuhun elämään kuin lapsiperhearkeen. Sick.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsella koulujen kesäloma ja kaikki muut koulujen lomat vietetään lapsen kanssa. Reissumme eivät osu yhteen lomien kanssa. Että kyllä lapsella aikaa olla vanempien kanssa.
Tietenkään kaikilla ei ole näin asit.
plussa puoli on ainakin meillä,että 2 isompaa menevät isälleen/isän sukulaisiin ja nuoremmat sitten nykyisen mieheni sukulaisiin=)Äitini ottaa pari kertaa vuodessa koko lauman hoidettavakseen=)
asiantuntijatkin tästä montaa mieltä, niin tietysti mammat myös. Toisilla on vähän haastavammat lapset ja silloin voi väsyttää niin, että tarvii sen loman kahdestaan koska arjessa ei vain jää aikaa parisuhteen hoitamiseen.
Itse en usko, että erosta on pysyvää haittaa lapsille, jos hoitaja on tuttu (hoitaa muutenkin lyhyitä aikoja, tavataan usein). Viikossa vanhemmat varmasti ehtivät ladata akkunsa kunnolla, pitkä viikonloppukin riittää monesti.
Jos taas lapsi tuntee olonsa turvattomaksi ja hylätyksi hoitajan seurassa, niin voihan siitä olla lapselle enemmänkin haittaa, traumaattinen kokemus, jos ei ymmärrä miksi vanhemmat äkkiä häviävät? Eikä näitä voi tietää etukäteen, miten lapset reagoivat, jälkikäteen tilannetta on varmasti vaikeaa korjailla. Eiköhän useimmat vanhemmat osaa oman lapsensa kohdalla kokeillakin, miten onnistuu yhden yön mittainen yökyläily isovanhemmilla isovanhemmilla, ennenkuin lähtevät viikoksi etelänlomalle?
Minä en yksinkertaisesti raskisi lähteä reissuun ilman lapsia. Meidän rahavarat on sairasteluiden (pitkien sellaisten) takia niin tiukilla, että jos vain saamme reissun säästettyä, en todellakaan raski jätättää lapsilta sellaista kokemusta väliin.
jos meillä olisi isommat tulot, paremmat varat, niin voisimmekin ehkä tehdä aikuisten reissuja. Mutta tässä tilanteessa ei todellaakaan. Lisäksi nautin lasten kanssa lomailusta niin paljon, että kotimaanreissutkin on yhtä juhlaa, kun porukalla kuljemme. Tämä sopii meille.
eikä kyse ole siitä, etteikö meillä olisi lapsille hoitopaikkaa. On toki, vaikka kaksi viikkoa putkeen, jos siltä tuntuis. Saavat lapset käydä lomalla noissa paikoissa esim. kesällä, kun vanhemmat vielä puurtaa töissä tai kuntoutuksessa. Oman lomani aikaan, pidän lapseni lähelläni.
ikuinen, mutta vanhemmuus on! Parisuhde on tärkeä, mutta ei sitäkään tarvi liioitella ja mainiosti voi lasten kasvettua aikuisiksi laittaa puolison vaihtoon. Ei ihmistä kuitenkaan ole yksiavioiseksi tarkoitettu!
En lukeudu siihen jeesustelevaan porukkaan, jotka kokevat itsensä niin tavattoman korvaamattomiksi ja liki yli-inhimillisiksi, että lapset voisivat jotenkin vakavasti traumatisoitua tai heidän perusturavllisuutensa horjua, jos vanhemmat ovat joitain päiviä pois.
Loman kesto on sitten tietysti asia, minkä kukin arvioi omasta tilanteestaan, lastenhoitajien luotettavuudesta ja sietokyvystä, omien lasten kypsyydestä, vanhempien halusta olla tietty aika erossa lapsista, jne. Tähän on ulkopuolisen vaikea ottaa kantaa.
Meillä on aina tehty näitä "parisuhdematkoja" n. neljän päivän kestoisina. Nämä kestot on meille ok siksi, että koska lomaa on niin vähän (24+6)pv. vuodessa, niin mieluiten vietän ne lasten kanssa.
Toisaalta meistä lasten kanssakin matkustaminen on ihan kivaa.
Ja yhtenä painavana syynä on se, että vanhempana tiedän, kuinka rasittavia lapset ovat, on minusta liki kohtuutonta sysätä heidät muiden harteille vaikka viikoksi...
Mutta se, että lapsi jotenkin tavattomasti kärsisi siitä, että vanhemmat on muutaman päivän pois, kuulostaa minusta enemmänkin itsensä jalustalle nostamiselta, kuin todelliselta uhalta.