Menetin mieheni ja lapsemme auto-onnettomuudessa
Kommentit (102)
voitte uskoa että on ollut aikoja, jolloin sitä toivoin. Olisi ollut helpompi mennä mukana kuin jäädä tänne ilman heitä.
ap
Miten tuosta voi selvitä?
Ei ole elämä reilua, ei.
Empä usko että haluaisi täällä palstalla, kertoa noin henkilö kohtaisia asioita.
Miten tuosta voi selvitä? Ei ole elämä reilua, ei.
tunnen olevani miehelleni ja pojallemme velkaa sen, että yritän, heidän takiaan siis. Voi olla vaikea ymmärtää, mutta siitä saan voimaa jaksaa.
Luulin tämän olevan kuolemaksi ja sitä toivoinkin,
ihminen on kuitenkin taistelija.
voitte uskoa että on ollut aikoja, jolloin sitä toivoin. Olisi ollut helpompi mennä mukana kuin jäädä tänne ilman heitä. ap
ei mitään mikä auttaisi.
Olet ajatuksissa. Voimia jaksaa toivon.
itsemurhakandidaatti ajaa väärää kaistaa päin rekkaa. Harvemmin niin että rekka ajaa väärällä kaistalla päin autoa.
Missä tällainen onnettomuus on tapahtunut ja uutisoitiinko siitä aikoinaan?
Pystytkö edes sekuntia ajattelemaan, että sinulla olisi tulevaisuudessa uusi mies ja lapsi/-a?
Vai haluatko omistaa lopun elämääsi kuolleiden rakkaimpiesi muistolle?
Voimia
itsemurhakandidaatti ajaa väärää kaistaa päin rekkaa. Harvemmin niin että rekka ajaa väärällä kaistalla päin autoa.
Missä tällainen onnettomuus on tapahtunut ja uutisoitiinko siitä aikoinaan?
monesti rekkakuskit nukahtavat rattiin, ajavat kännissä. Käypä laivoilla katsomassa rekkakuskeja, edellisenä iltana dokataan kaksin käsin. Aamulla ei olla ajokunnossa, kuitenkin ratin taakse mennään.
Pystytkö edes sekuntia ajattelemaan, että sinulla olisi tulevaisuudessa uusi mies ja lapsi/-a? Vai haluatko omistaa lopun elämääsi kuolleiden rakkaimpiesi muistolle? Voimia
ehkä joskus. Antaa ajan kulua, vielä en ole valmis.
Olen 28 vuotias, olimme vuosi ennen tapahtumaa menneet naimisiin. Kaikki oli edessä. Suuret suunnitelmat, unelmat vietiin sekunnissa.
teen 6h/pv. Ensimmäisen vuoden olin sairaslomalla, muistikuvia siitä ei paljon ole.
Suunnitelmissa kouluttaa itseäni.
ikälukemien puolesta.
Pidä ittes hengissä!
Miten pysyit järjissäsi kun sait tiedon asiasta?Missä olit silloin?
ikälukemien puolesta. Pidä ittes hengissä!
siinä sitä onkin työmaata. Toivon pahimman olevan jo ohi.. periksi ei anneta!
Miten pysyit järjissäsi kun sait tiedon asiasta?Missä olit silloin?
Lasken edelleen minkä ikäinen hän nyt olisi, mitä osaisi. Joulut, syntymäpäivät ovat tuskaa.
Aluksi en tietenkään uskonut asiaa todeksi. Minun oli ihan pakko päästä paikan päälle, matkaa oli 200 km. Nähdä se omin silmin.
Matkalla jaksoin vielä toivoa ettei se ollut totta. Paikan päällä murruin, huusin ja juoksentelin ympäriinsä. Sen jäkeen ei muistikuvia.
Tiedon tuli kertomaan poliisi henk.koht. työpaikalle. Perheeni oli menossa mummolaan kyläilemään.
tällaista tapausta mainittuna ajankohtana.
elämä alkaa voittaa.
Ikävä on tietysti, mutta jo nyt muistelen heitä hymyillen toisinaan.
On päiviä jolloin itken, illat on vaikeita.
2v on kuitenkin melko lyhyt aika.
Poika oli ainut lapsemme.