Menetin mieheni ja lapsemme auto-onnettomuudessa

Eikö tuollaisen järkyttävän tiedon saamisen jälkeen ihmisestä pidetä huolta, miten voidaan päästää lähtemään jonnekin 200km päähän kun on ihan pois tolaltaan. Olen luullut ettei tuollaisessa tilanteessa jätetä ketään yksin vaan poliisi odottaa niin kauan että joku pääsee luokse olemaan läsnä vaikka 24/7. Toinen oli tuo kun kerroit että "ongit rekkakuskin nimen selville". Eikö poliisin onnettomuusraportissa nimet tule automaattisesti omaisille tiedoksi.

on myös käytös. Ei siinä tilanteessa toimi järkevästi!

Kun itse sain tietää äitini kuolleen auto-onnettomuudessa, keräsin hänen hiuksia ammeesta. Että jotain muistoa jäi.

Onnettomuuspaikalla huusin hysteerisenä, missä toinen kenkä on??! Ihan kuin se olisi ollut tärkein asia? Ihminen toimii oudosti oudossa tilanteessa.

mennään kyllä oikeuteen.

ehkä oikeudessa silti puitiin asia. Ei siellä pakko ole paikalla olla. Ehkä hän pyysi jonkun läheisensä, kun itse ei pystynyt.

onnettomuuspaikalle. Hänen piti päästä sinne. Varmasti joku tuttu hänet sinne vein.

kipu hellittää päivä päivältä, ensimmäinen vuosi oli pahin. Ammattiauttajat, tuttavat , sukulaisten kanssa asiaa on käyty läpi satoja kertoja. Syyni kertoa, puhuminen auttaa, on totta. Täysperävaunullinen rekka ajoi päin. He kuolivat heti, se on ainut lohtuni. ap

..Saarijärvellä tapahtunut vai?

kipu hellittää päivä päivältä, ensimmäinen vuosi oli pahin. Ammattiauttajat, tuttavat , sukulaisten kanssa asiaa on käyty läpi satoja kertoja. Syyni kertoa, puhuminen auttaa, on totta. Täysperävaunullinen rekka ajoi päin. He kuolivat heti, se on ainut lohtuni. ap

..Saarijärvellä tapahtunut vai?

paitsi, että siinähän se rekkakuski vaimoineen yritti väistää autoa, joka tuli rekan kaistalla vastaan. Epäonnistui siinä, ja molemmat olivat aivan shokissa tapahtuneesta.

Kuuilostaa ehkä kummalliselta teitä edes tuntematta ja järjetönähän se onkin, mutta minulle tuli todella lohdullinen olo siitä, ettei poikanne ole haudassa yksin vaan hänellä on siellä isä seurana. Oletan siis että ovat samassa haudassa.



Kaikessa kauheudessa näen vain sen lohdun, ettei lapsi ollut kuollessaan yksin eikä hän ole joutunut olemaan hetkeäkään yksin kuolemansa jälkeen.

Olen pahoillani suuresta surustasi.

olethan mukana käpyn toiminnassa.

Mitä tapahtui? Miksi haluat puhua asiasta täällä?

Välillä aika tuntuu 10 vuodelta, toisaalta muistan sen kuin eilisen.



Painajainen, josta kukaan ei herätä.

En voi edes kuvitella, mitä kaikkea olet joutunut käymän läpi.



Oikeastaan haluaisin kysyä, miksi haluat puhua siitä täällä? Melkein pelottaa puolestasi, kun täällä AV:llä liikkuu...no, tiedät varmaan itsekin minkälaista monsteria tähän sakkiin mahtuu.



En siis tarkoita pahalla - mieluiten näkisin AV:n paikkana, jossa voisi turvallisesti avautua kaikkein vaikeimmistakin jutuista - mutta kun tämä palsta on mitä on...



Onko sinulla muuten riittävästi keskusteluapua? Ammattilaisia? Luotettavia ystäviä?



Oletko löytänyt mitään tukiryhmiä, esim. lapsensa menettäneiden tai nuorten leskien?

kipu hellittää päivä päivältä, ensimmäinen vuosi oli pahin.



Ammattiauttajat, tuttavat , sukulaisten kanssa asiaa on käyty läpi satoja kertoja. Syyni kertoa, puhuminen auttaa, on totta.



Täysperävaunullinen rekka ajoi päin. He kuolivat heti, se on ainut lohtuni.



ap

kuinka jakselet?

Tuttava perhe menetti juuri isän perheestä, Mikä olisi paras keino auttaa heitä? Voimia

kylmät väreet menee ympäri kroppaa koko ajan. Voi sinua, miten jaksat nyt? miten näet tulevaisuutesi? näetkö hyvän elämän edessäsi? En itke lähes koskaan mut nyt itken.. voimia sinulle!

Tuttava perhe menetti juuri isän perheestä, Mikä olisi paras keino auttaa heitä? Voimia

se on neuvoni. Turha pelätä, mitä sitä osaa sanoa.

Halaa, tartu kädestä, jaksa kuunnella.

ap

En oikein osaa sanoa enää mitään muuta, vaikka ymmärrän että haluat puhua. Ehkä muut osaavat kysellä, ja toivottavasti se auttaa.



Voimia ja lämmin halaus sinulle vain.



T: 8

Olet vahva nainen ja olen pahoillani puolestasi. Olen jkv näitä asioita käynyt lävitse itsekkin kun mieheni oli vastaavanlaisessa kolarissa, mutta selvisi ihmeenkaupalla. Vastaantulija ei (ei ollut onneksi rekka).



Voimia sinulle oikein kovasti. Uskon itsekkin siihen että puhuminen auttaa, sitten kun aika on siihen kypsä.

tällä palstalla ,juttelemaan noin vakavasta asiasta.

tästä joten uskon että tämä on totta. Miksi edes kukaan kehtaa epäillä? Olis ainakin hiljaa jos epäilyttää. Kyllähän näitä tapahtuu, luetteko lehtiä koskaan?



Tiedän erään miehen joka menetti vaimonsa ja kaikki lapsensa onnettomuudessa + lisäksi muita läheisiä.



On todella paha tunne kun häntä näkee.