Lue keskustelun säännöt.
Työhön uupuneita akateemisia paikalla?
12.04.2010 |
Olen totaalisen väsynyt työhön ja haen joka aamu motivaatiota raahautua työpaikalle. Olen KTM, töissä erittäin suuressa firmassa, kolmen alle kouluikäisen äiti ja jo nyt jaksamisen sietorajoilla. Kuulostaako tutulta?
En ole esimiesasemassa (enkä sellaiseen halua) vaan vanhempi erityisasiantuntija. Kalenteri on aamusta iltaan täynnä projektipalavereita ja varsinaista työtä ei ehdi niiltä tehdä. Ja kun ei ehdi etukäteen valmistautua seuraavaan palaveriin on sen anti lähellä nollaa. Ja siitä saa sitten kuulla esimiestaholta... Mutta missä ihmeen välissä ehtisi valmistautua ja tehdä muitakin varsinaisiä töitä, kun yhdellä ihmisellä on kaksi kättä ja yhden ihmisen työaika käytettävissä? Työnantaja ehdotteli mulle, että tekisin nyt pidennettyjä päiviä, jotta ehdittäisiin tehdä hommia eteenpäin. No thanks, 8h/pvä riittää mulle sitä hullunmyllyä. En tosin sanonut tätä vaan luistin asian. Mainittakoon, että nuo pidennetyt päivät pitäisi työnantajan mielestä tehdä saldoa keräten, ylityökorvausta ei tipu. Onko tämä normaalia?
Olen jättänyt toiveen omaa osaamistani parhaiten vastaavista tehtävistä (jotta pääsisin "helpommalla" eli ei menisi kaikki aika vieraan aihealueen opiskelemiseen ja väkisin vastuiden läpirunnomiseen vaan voisi keskittyä siihen tekemiseen kunnolla), ei onnistu. Todellisuudessa kyseessä on järjestelykysymys, mutta TA ei halua vaihdella ihmisten tehtävävastuita. Teet näitä ja näitä hommia, jos ei kiinnosta, ovi on tuolla. Sanottakoon siis, että sain kasan "kenellekään kelpaamattomia" inhokkivastuita, kun viime syksynä palasin äitiyslomilta töihin, eikä TA halunnut palauttaa mulle samoja tehtäviä kuin mitä tein ennen ä-lomaa vaikka ne olisivat olleet tallella täysin muuttumattomina.
Meillä henkilöstöä vähennetään ja työmäärä jäljelle jäävillä paisuu. Kaikki voivat huonosti. Ja palkkahan ei tietenkään nouse sentin senttiä, itsekin ole jo työkokemukseeni ja koulutukseeni nähden alipalkattu.
Mutta kun tarjolla ei ole muuta niin minkäs teet. Omat sairaspoissaoloni ovat lisääntyneet ja käytän kaikki lasten sairaspäivät heidän hoitamiseen, jotta saisin edes hiukan "lomaa" ja mhadoliisuuden hengittää. Irtisanoutua ei voi, koska laina täytyy maksaa. MOnster ja MOL huutavat tyhjää eli ei ole mihin vaihtaisi. Osittaiseen hoitovapaaseen ei ole rahaa, oikeasti.
Onko kohtalotovereita ja kuinka selviätte arjesta?
Kommentit (63)
(oletan että miehesikään ei ole ihan pienituloinen). Onko teillä tiukka makusaikataulu, vai miten taloutenne on niin tiukalla että ette hieman vähäisemmillä nettotuloilla tulisi toimeen?
Otathan huomioon myös verotuksen vaikutusen, kun tulot laskevat, menee veroa prosentuaalisesti vähemmän (KTM:nä varmaan itsekin tämän tiedät ja osaat laskea..)
Meillä on paljon enemmän lainaa, ja silti olen uskaltautunut vaihtamaan työtä rohkeasti määräaikaiseen, ja kerran olen vähän sinun tilannettasi vastaavassa tilanteessa jopa irtisanoutunut! Aina ovat asiat selvinneet, tiedän että olen fiksu ja osaava työntekijä ja töitä on löyntynyt. Pitää oppia itse vetämään ne rajat, sitä tämä nykyajan työelämä on näissä pörssifirmoissa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tarvitse ottaa koskaan. Ei siitä voi irtisanoa.
Kerrotko vielä mikä miehesi palkka on? Jos kuitenkin pärjäisitte miehen palkalla?
Oletko ajatellut että alkaisit yrittäjäksi? Itse teen toiminimellä kirjanpitohommia (olen se KTM downshiftaaja) ja saan just ja just leivän pöytään, mutta olen vapaa kuin taivaan lintu. No, melkein ;)
Haluamme maksaa lainan äkkiä pois, jos jompi kumpi meistä menettää työnsä niin ei ole sitten pakko myydä taloa. Lainaa maksetaan 1750 e/kk eli minusta se on paljon.
En oikein tiedä kuinka näihin dead line päiviin voisin kommentoida johdolle. Nuo päivämäärät kun tulevat korkealta taholta ja minun on turha yksin itkeä, että en pysy aikatauluissa mukana... Vastaisuudessa rupean kyllä nyt sitten sanomaan esimieheelleni, kun hän kantaa uusia töitä ehdotellen dead lineja, että " teen työn, mutta ehdottamasi DL on liian tiukka ja saan työn valmiiksi kaksi viikkoa myöhemmin".
Huominen työpäiväkin on huvittava. Minun pitäisi olla kahdessa päällekkäisessa palaverissa yhtä aikaa, molemmat kestävät puoli päivää. Esimies sanoi, että olet ensin puolet ajasta ekassa palaverissa ja sitten lennossa toiseen palaveriin loppupuolikkaaksi. Eli käytännössä kumpikin palaveri menee "huti" osaltani, joudun sitten jälkikäteen kyselemään työtovereilta mitä siinä toisessa palaverissa tehtiin sillä aikaa, kun en ollut siellä.
Sydämeni pohjasta suosittelen, että kukaan täysipäinen ei koskaan hae töihin pörssiyhtiöihin.
Syksyn tullen mietin osittaista hoitovapaata, mutta luulen, että työnantajani kieltäytyy siitä. Hänet tuntien syynä on, että työtehtäviä on vaikea organisoida, jos hoitiksella. Käytännössä se siis tarkoittaa sitä, että eivät halua säätää projektipalavereita yhden naisen hoitovapaiden puitteissa... Onko tämä siis riittävä syy evätä osittainen hoitovapaa?
Laskeskelin, että minun nettopalkkani osittaisella + miehen palkka riittävät siihen, että elämme käytännössä tilistä tiliin. Emme todellakaan elä leveää elämää, meille ei edes tule mitään lehtiä ja viimeksi ostin itselleni uusia vaatteita 3 vuotta sitten... Kolme lasta ruokineen, vakuutuksineen, kaksi tavallista velatonta autoa bensoineen ja vakuutuksineen jne kuluttavat uskomattomia summia. Kaksi autoa meillä on siksi, että voimme kulkea ristiin töihin; toinen vie ja toinen hakee lapset. Näin saamme heille 8h hoitopäivän. Jos meillä olisi vain yksi auto, lasten hoitopäivä olisi 9,5 h. Eli lasten vuoksi tämäkin investointi.
- ap
Eli lainaa ei ole pakko maksaa noin paljon, vaan päätös on teidän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitte ihan hyvin maksaa sitä lainaa pois vaikka tonnin kuussa. Silti ette olisi mitenkän "lirissä" lainan kanssa (maksuaika ei venyisi kohtuuttomasti), sillä eihän tuo lainapotti mitenkään valtaisia ole. Ja maksuohjelmaahan voi taas muuttaa toiseen suuntaan, kun tilanne parempi. Jopa lyhennysvapaata saa tiukan paikan tullen. Valintoja, valintoja..
Teillä on varsin vähän asuntolainaa, turha kai panikoida työttömyyden tms, varalta. Usealla yh:llakin on tuon verran asuntolainaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja sitä jäljellä vielä 180 000 ja laina-aikaa siis vielä rutkasti. Emme ota paineita arjen kanssa, sillä mitä tahansa voi elämässä tapahtua ilman irtisanomisiakin. Tuolla lyhennyksellä pystymme silti elämään normaalisti eikä tilit mene joka kuukausi nollille. Tästä lainastakin huolimatta olen miettimässä alan vaihtoa pienempipalkkaiseen, sillä nykyinen työ on minullakin syvältä ja lapsia on kolme pientä. Autojakin meillä vain yksi ja sekin vanha. Toinen kulkee yleensä bussilla.
Olen juuri äitiyslomalla ja mietin todella, että perheen onni on minulle se tärkein asia. Enää en suostu töihin, joissa vedän itse burn-outiin. Sekin koettu vuosi sitten. Sanoisin, että se mistä voitte aloittaa on tuo kuukausisumman pienentäminen inhimilliseksi, jolloin ette elä noin kireästi. Lainanmaksunne on mielestäni vedetty liian kireälle. Eihän kukaan jaksa vain työtä puurtaa, jos ei mitään pikkujuttuja saa arkeensa. Työsi ei tietenkään noista asioista muuttuisi, mutta ehkä saisit lisää jaksamista, kun normaali arki ei olisi vain sitä palkan perässä juoksemista.
Voisitte yhtä hyvin asua halvemmin tai lyhentää vähemmän lainaa, sinä voisit pitää hoitovapaata pienimmän kanssa ja sen jälkeen tehdä osittaista työtä siihen kun pieninkin pääsee tokalta.
Voisitte muuttaa lähemmäs työpaikkaa, tarhaa tms. jolloin kyydit sujuisivat yhdellä autolla jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta sen haluan sanoa, että kannattaa hakea jonkinlainen kevennys tuohon työtaakaan. ihminen ei kestä loputtomiin. Itse jouduin viime syksynä psykiatriselle osastolle, syynä burn out ja siihen liittyvä masennus ja ahdistus. Vuoden sairausloma, helppoa ei ole ollut. Ensi elokuussa aion (toivottavasti!) palata takaisin työelämään ja aivan toisenlaisella asenteella.
saa alle tonnilla. Toisen auton voi myydä pois. Voi hakeutua keveämpiin töihin jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että jos tuon kokoista lainaa lyhentää 1750 euroa kuukaudessa ja sen takia pitää hankkia burn out töissä, kun ei muka voi laittaa maksuerää uusiksi ja ottaa osittaista hoitovapaata, niin se on jo mielestäni ihan omaa ahneuttanne ja tyhmyyttänne. Opettele sanomaan ei, lakkaa leikkimästä kilttiä tyttöä ja vaatimaan apua. Ja muuta se maksuohjelma. Kuule viime juoksussa se työnantaja ei tule sun masennusterapiaasi/sydänkohtaukseesi itkemään huonoa omaatuntoa.
Funtsi asiaa siltä kannalta. Lopeta se ylisuorittaminen.
Mulla on mökkinaapuri, joka vaihtoi KTM-hommat Vantaalta verhoilijan ammattiin maalla. Osti meidän mökin naapuritalon, asuu siinä ja verstas on vanhassa navetassa. Nälkä ei kuulemma ole, kun talo on nyt velaton, perunaa pellossa ja kalaa järvessä, liksaakin tulee silloin tällöin.
Elämä on vain OMIA valintoja.
Eli jos elämisesssä on tiukkaa (esim osittaisen hoitovapaan takia) , todellakin voi maksaa asuntoa hitaammin. Korkoa ehkä kertyy enemmän, mutta on se burn outia parempi vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teillä ei todellakaan ole niin isoa asuntolainaa, että sinun pitäisi itsesi tappaa työllä. Lapset ovat pieniä vain kerran eikä silloin ole mikään pakko maksaa ennätystahtia lainaa pois. Pidentäkää nyt suosiolla takaisinmaksuaikaa ja lähtekää etsimään jotain ratkaisua, jossa sinulla on lyhyempi työaika. Voisit ehkä kokonaankin jäädä vähäksi aikaa kotiin - toisen auton voisi myydä, ei enää lasten hoitomaksuja jne.
Miksi teillä kuluu niihin uskomattomia summia? Ootteko te sellainen perhe, kuin täällä kerran oli, että rahasta oli niin tiukkaa, ettei kunnon ruokaan ollut varaa. Mutta niillä ihmisillä oli kaikki vakuutettu viimeisen päälle "pahan päivän varalle" ja maksoivat vakuutusmaksuja monta sataa kuukaudessa. Ja sitten ei tosiaan ollut varaa ruokaan... Mutta pitihän lapsen kuoleman varalle olla puolen millin henkivakuutus, sillä eihän sellaisesta voi tinkiä!
Laita nyt vielä nettopalkkasikin tänne, ja miehen.
On selvä että lyhennyksiin teillä menee ihan sairaasti rahaa, meillä on hieman alle 100 000e lainaa ja kk-erä on 670e ja laina-aika on tällä hetkellä alle 15v, en tarkkaan muista.
Mutta me siis hoidamme sen YHDEN hengen palkalla koska minä olen kotihoidontuella, mieheni saa nettona n. 1800e/kk ja minä siis tukia n.400e/kk. Ja meillä menee säästön n.200e/kk. En millään pysty käsittämään mihin teidän rahanne kuluvat, kun luulisin että palkkanne on kuitenkin parempi kun mieheni.
Pienentäkää puolella sitä lainanlyhennyserää äläkä polta itseäsi loppuun!
sellaisia valintoja, joiden kanssa pystyy elämään. Mustakin olisi kova hinta muuttaa pois omasta talosta, mutta tässä on tosiaan jo annettu paljon muitakin vaihtoehtoja, joilla elämä järjestetään niin, ettei mistään edes tarvi luopua, vain elämän laatu paranee.
Mutta on meilläkin yks sellainen tuttavapariskunta, jotka on molemmat vakityössä, mutta silti eivät uskaltaneet ostaa itselleen omaa taloa (täältä maalta, missä ne ei paljon maksa), vaan ostivat rivarin. Ja se on täällä todella ihan hätävarjelun liioittelua. Mutta jotkut vaan haluavat pelata tosi varman päälle. Ap miehineen vaikuttaa juuri sellaiselta parilta.
Opettele se ei:n sanomisen taito. Sen oppii kyllä ihan vain harjoittelemalla. Valmistaudu tilanteisiin etukäteen. Ja koskaan se pelkkä kieltäytyminen ei riitä, vaan aina se pyytäjä mitätöi sen ja perustelee, miksi sä nyt kuitenkin voit tehdä vielä tän ja tän. Ja sulla pitää olla se tiukkuus siinä kohdin, että kieltäydyt edelleen (tai siis ilmoitat sen deadlinen mihin sinä pystyt), etkä heti sano joojoo, kun toinen ei ensimmäistä kieltäytymistä nielaise tuosta vain. Ja muista että ylenpalttisella selittelyllä häviää aina. Ei kannata selitellä yhtään enempää kuin on tarpeen.
osittainen hoitovapaa ei välttämättä ole ratkaisu jos töitä on liikaa.
Tiedän tapauksia joissa työntekijän oletetaan hoitavan viiden päivän työt neljässä päivässä jos on osa-aikaisena. Näin siis jos TA on kettumainen.
käydä oma toimenkuva läpi ja selvittää ne vaatimukset. Jos ei onnistu oman esimiehen kanssa, niin sitten pitää mennä ylemmäs.
aikaa myös palavereiden valmisteluille äläkä anna kenenkään varata toista palaveria varaamasi valmisteluajan päälle.
Seuraavan kerran kun pomosi antaa uusia tehtäviä, niin kysy että mitkä vanhat tehtävät voit siis nyt jättää pois työlistaltasi.