Lue keskustelun säännöt.
Miten kävisi, jos uskonnottomat boikotoisivat koulun uskonnollisia tilaisuuksia?
12.04.2010 |
Nythän suurin osa uskonnottomien perheiden lapsista istuu kiltisti kuuntelemassa pappien, seurakunnan työntekijöiden ja uskovien opettajien pitämiä uskonnollisia päivänavauksia, hartauksia ja juhlatilaisuuksia. Jeesus-tarinoista ei taida olla suurta haittaa (jos ei ärsytä yhden seurakunnan oikeus julistaa omaa sanomaansa ainoana totuutena), mutta onko niistä uskonnottomien näkökulmasta hyötyäkään?
Mitä jos kaikki uskonnottomat päättäisivät, että heidän lapsensa eivät enää osallistu koulun uskonnollisiin tilaisuuksiin ja vaatisivat mielekästä toimintaa tilalle? Kuinka kävisi? Saataisiinko kouluihin vaihtoehtoisia maallisia päivänavauksia ja juhlatilaisuuksia? Uskonnottomia alkaa olla jo aika paljon, joten lähes jokaisessa Suomen koulussa jouduttaisiinkin miettimään, mitä heille tehdään. Tapakristityistäkin osa saattaisi kiinnostua vaihtoehtoisesta toiminnasta.
Kommentit (51)
en ole koskaan kuullutkaan! ;-)
T. Opena jo parikymmentä vuotta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettajien johtamista rukoushetkistä en ole koskaan kuullutkaan! ;-)
T. Opena jo parikymmentä vuotta
Eikö juhlia voi olla ilman jumalia? Käsittämätön ajatus minulle :)
Koko juhlan idea on uskonnollinen.
Monet ateistit ovat luopuneet uskonnollisista juhlista, mutta eihän siinä mitään, jos haluaa niitä viettää.
Eikö juhlia voi olla ilman jumalia? Käsittämätön ajatus minulle :)
Esim. vaikka syntymäpäivät, nimipäivät, itsenäisyyspäivä, äitien- ja isänpäivä, naistenpäivä, jne. Tai sitten voi juhlia ihan ilman mitään sen kummempaa syytä. Yleensä ne parhaimmat juhlat tulevatkin sillä tavalla, kun ei liikaa mietitä juhlan syytä. Nautitaan vain läheisistä, ruoasta, juomasta, jne.
Meidän 350 oppilaan yläkoulussamme (jossa vain yksi maahanmuuttaja ja suomalaisia ei-kristittyjä kourallinen) on vain kaksi kristillistä tilaisuutta lukuvuoden aikana: Kauneimmat joululaulut adventtina ja pääsiäishartaus. Joulu- ja kevätjuhlat ovat "neutraalit". Tämä taitaa olla maksimi suurimmassa osassa kouluja, joten eipä sitä uskonnollista materiaalia nyt enää niin hirveästi ole. Noihin hartaustyyppisiin tilaisuuksiin (yhteensä 90 minuuttia vuodessa) ei uskonnottomien tarvitse osallistua, he jäävät koululle ja tutustuvat johonkin aiheeseen liittyvään aihepiiriin. Ja aina kourallinen jää.
Olemme opettajien kanssa tulleet siihen tulokseen, että vähintään yhtä suuri oikeus kuin ei-kristityillä on olla osallistumatta hartauksiin on myös tavan lapsilla oikeus tutustua kulttuurisiin juuriinsa. Ainakin minä ohjeistan luokkani aina etukäteen niin, että sinun ei tarvitse uskoa tähän eikä olla samaa mieltä asioista, mutta monelle uskovalle se usko on elämässä todella tärkeä ja pyhä asia ja se tuo elämään myös paljon hyvää. Kunnioita siis niitä, jotka uskovat (tavalla millä tahansa) käyttäytymällä asianmukaisesti. Jokainen osaa ulkomailla liikkuessaan kunnioittaa vieraita kulttuureita käyttäytymällä arvokkaasti moskeijassa tai temppelissä - samalla lailla voi kunnioittaa uskovia myös kotimaassa vaikka luterilaisuus tuntuukin tutulta ja arkiselta. Olemme käyneet oppilaiden kanssa ulkomaanreissulla moskeijassa, eikä kellään ollut mitään sitäkään vastaan. Hienona kokemuksena pidettiin ja suvaitsevaisuus lisääntyi. En ole kyllä varma, oliko yhtään ei-kristittyä mukana.
Seurakunnan päivänavaus on kerran viikossa. Niistä oppilas voisi halutessaan kieltäytyä, mutta tietääkseni ainakaan tällä hetkellä ei kieltäydy. Minä (kristitty) lopettaisin tämän perinteen, koska
- en näe syytä, miksi juuri luterilaisella kirkolla pitäisi olla 3 minuutin puheenvuoronsa, ainakaan kerran viikossa (kerran kuussa tai pari kertaa lukukaudessa voisi olla parempi). Uskonnonopetus ja nuo muutamat kirkkokäynnit hoitavat tähän omaan uskontoomme, sen taustoihin ja tapoihin tutustumisen.
- Useimmiten oppilaat eivät jaksa kuunnella niitä.
- Kun opettajat jo nyt pitävät 80 % koulun päivänavauksista, en usko, että tuo olisi kynnyskysymys.
Ketään ei siis pakoteta yhtään mihinkään, en näe mitään syytä, miksi tästä asiasta täytyisi tehdä jonkinnäköinen arvovaltakysymys. En halua opettaa nuorille sellaista ehdottomuutta, että MINÄ vaadin, että kaikki menee MINUN näkökantani mukaan, muiden maailmankatsomuksista huolimatta.
Ainiin! Suvivirsi muuten lauletaan ja siitä emme luovu ennen kuin yli 50 % vanhemmista ehdottomasti vaatii sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa sen verran pitkä ja pimeä talvi, ettei sitä mitenkään jaksaisi ilman kunnon juhlaa, jota saa valmistella pitkään!
Eikö juhlia voi olla ilman jumalia? Käsittämätön ajatus minulle :)
Esim. vaikka syntymäpäivät, nimipäivät, itsenäisyyspäivä, äitien- ja isänpäivä, naistenpäivä, jne. Tai sitten voi juhlia ihan ilman mitään sen kummempaa syytä. Yleensä ne parhaimmat juhlat tulevatkin sillä tavalla, kun ei liikaa mietitä juhlan syytä. Nautitaan vain läheisistä, ruoasta, juomasta, jne.
Ajatuksesi tuntuvat järkeviltä! Minäkin pidän erittäin tärkeänä sitä, että oppilaat oppivat kunnioittamaan erilaisia uskontoja ja vakaumuksia ja niihin liittyviä tapoja. Olisin iloinen, jos lapseni saisi tutustua paitsi luterilaisiin kirkkoihin myös esimerkiksi moskeijoihin.
Jostain syystä en kuitenkaan pidä siitä, että ainakin lastemme koulussa vain luterilaisella seurakunnalla on oikeus julistaa omaa sanomaansa varsin usein ja opettajat jatkavat samaa. En arvosta myöskään sitä, että virsien laulamiseen käytetään todella paljon kouluaikaa. Uskontoihin tutustuminen on hieno asia, mutta yhden uskonnon jatkuva harjoittaminen harmittaa.
Meidän 350 oppilaan yläkoulussamme (jossa vain yksi maahanmuuttaja ja suomalaisia ei-kristittyjä kourallinen) on vain kaksi kristillistä tilaisuutta lukuvuoden aikana: Kauneimmat joululaulut adventtina ja pääsiäishartaus. Joulu- ja kevätjuhlat ovat "neutraalit". Tämä taitaa olla maksimi suurimmassa osassa kouluja, joten eipä sitä uskonnollista materiaalia nyt enää niin hirveästi ole. Noihin hartaustyyppisiin tilaisuuksiin (yhteensä 90 minuuttia vuodessa) ei uskonnottomien tarvitse osallistua, he jäävät koululle ja tutustuvat johonkin aiheeseen liittyvään aihepiiriin. Ja aina kourallinen jää.
Olemme opettajien kanssa tulleet siihen tulokseen, että vähintään yhtä suuri oikeus kuin ei-kristityillä on olla osallistumatta hartauksiin on myös tavan lapsilla oikeus tutustua kulttuurisiin juuriinsa. Ainakin minä ohjeistan luokkani aina etukäteen niin, että sinun ei tarvitse uskoa tähän eikä olla samaa mieltä asioista, mutta monelle uskovalle se usko on elämässä todella tärkeä ja pyhä asia ja se tuo elämään myös paljon hyvää. Kunnioita siis niitä, jotka uskovat (tavalla millä tahansa) käyttäytymällä asianmukaisesti. Jokainen osaa ulkomailla liikkuessaan kunnioittaa vieraita kulttuureita käyttäytymällä arvokkaasti moskeijassa tai temppelissä - samalla lailla voi kunnioittaa uskovia myös kotimaassa vaikka luterilaisuus tuntuukin tutulta ja arkiselta. Olemme käyneet oppilaiden kanssa ulkomaanreissulla moskeijassa, eikä kellään ollut mitään sitäkään vastaan. Hienona kokemuksena pidettiin ja suvaitsevaisuus lisääntyi. En ole kyllä varma, oliko yhtään ei-kristittyä mukana.
Seurakunnan päivänavaus on kerran viikossa. Niistä oppilas voisi halutessaan kieltäytyä, mutta tietääkseni ainakaan tällä hetkellä ei kieltäydy. Minä (kristitty) lopettaisin tämän perinteen, koska
- en näe syytä, miksi juuri luterilaisella kirkolla pitäisi olla 3 minuutin puheenvuoronsa, ainakaan kerran viikossa (kerran kuussa tai pari kertaa lukukaudessa voisi olla parempi). Uskonnonopetus ja nuo muutamat kirkkokäynnit hoitavat tähän omaan uskontoomme, sen taustoihin ja tapoihin tutustumisen.
- Useimmiten oppilaat eivät jaksa kuunnella niitä.
- Kun opettajat jo nyt pitävät 80 % koulun päivänavauksista, en usko, että tuo olisi kynnyskysymys.Ketään ei siis pakoteta yhtään mihinkään, en näe mitään syytä, miksi tästä asiasta täytyisi tehdä jonkinnäköinen arvovaltakysymys. En halua opettaa nuorille sellaista ehdottomuutta, että MINÄ vaadin, että kaikki menee MINUN näkökantani mukaan, muiden maailmankatsomuksista huolimatta.
Ainiin! Suvivirsi muuten lauletaan ja siitä emme luovu ennen kuin yli 50 % vanhemmista ehdottomasti vaatii sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa sen verran pitkä ja pimeä talvi, ettei sitä mitenkään jaksaisi ilman kunnon juhlaa, jota saa valmistella pitkään!
joka olisi uskonnoton.
Joulujuhlissa en ole seiminäytelmää nähnyt ainakaan 10 vuoteen, Raamatun luvusta puhumattakaan. Suvivirsi nyt vielä sentään useimmiten lauletaan, mutta sen lasken lähinnä kulttuuriperinnöksi, josta loukkaantuminen on nipottamista.
Lapsemme eivät saa oppia omaa kulttuuriperintöämme neekerilasten loukkaantumisen pelossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joulujuhlissa en ole seiminäytelmää nähnyt ainakaan 10 vuoteen, Raamatun luvusta puhumattakaan. Suvivirsi nyt vielä sentään useimmiten lauletaan, mutta sen lasken lähinnä kulttuuriperinnöksi, josta loukkaantuminen on nipottamista.
Lapsemme eivät saa oppia omaa kulttuuriperintöämme neekerilasten loukkaantumisen pelossa.
Urpo
nuo kirkolliset tilaisuudet ovat tärkeitä!
päättää näistä uskonasioista, mitä koulussa saa tehdä?
Mutta uskallan veikata että suurinosa ev.lut kirkkoon kuuluvat ei usko jumalaan. Suurin osa pysyy jäsenenä vain että saavat kirkkohäät ja voivat olla kummina ja saavat kasteen.
Kyllähän te saatte niihin tilaisuuksiinne mennä aivan vapaasti. Ei tässä ole kukaan sitä kieltämässä. On vain väärin pakottaa sellaisia sinne, jotka eivät halua niihin osallistua. Et varmasti pitäisi siitä jos sinut tai lapsesi pakotettaisiin muslimien rukouksiin tai wiccojen samhainiin?
Kristityt tuntuvat unohtaneen kaiken järjen tuon uskonnon kanssa. Ei. Minulla ei ole mitään uskomista vastaan. Kristityt ovat vain tulleet ylimielisiksi ja te tunnutte ajattelevan että TE olette kaltoinkohdeltuja ja väärinymmärrettyjä..
Haluatteko rovion vai kivitetäänkö teidät että saatte sen marttyyrikuolemanne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pakko osallistua koulun uskonnollisiin tilaisuuksiin, vaan ne ovat kaikille täysin vapaaehtoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
teidän lapsenne sitten tietysti kävisi koulua myös pääsiäisenä ja jouluna?
Eiköhän tälläkin palstalla ole tullut jo moneen kertaan selväksi, että joulu ja pääsiäinen ovat vanhoja vuodenkiertoon liittyviä juhlia. Ne eivät ole alun perin kristillisiä juhlia, vaikka niitä toki saa juhlia niin kristillisinä kuin maallisinakin juhlina.
Näin ollen uskonnottomilla perheillä on - yllätys, yllätys! - täysi oikeus samoihin lomiin ja juhliin kuin uskovillakin.
Joskus käyvät joulukirkossa, ja niihin on kysytty koulusta lupa jo koulua aloitettaessa ja sen voi kieltää milloin tahansa. Minä ja pojan isä olemme ateisteja, mutta poikamme saa meidän puolestamme käydä muiden mukana kirkossa, jos haluaa. Naureskelee yleensä jälkeenpäin kotona niille jeesusjutuille.
Sinänsä minun mielestäni kaiken tunnustuksellisuuteen vivahtavan toiminnan voisi lopettaa kouluissa. Muutenhan koululaisten pitäisi tasaveroisuuden vuoksi käydä myös synagoogissa ja moskeijoissa. Ja myös puoluepoliittiset tilaisuudet tulisi vastaavasti sallia. Minä kieltäisin mieluusti nämä kaikki, jos kyse on tunnustuksellisuudesta.
teidän lapsenne sitten tietysti kävisi koulua myös pääsiäisenä ja jouluna?
Jos tuo menisi noin, niin ajattelepa: Perustettaisiin uusi uskonto, jossa uskonnollisia pyhäpäiviä olisi vaikkapa joka viikko pari päivää. Ei tarvitsisi tähän uskontoon kuuluvien vanhempien käydä töissä, eikä lasten päivähoidossa. Tämä uusi uskonto voisi perustua vaikka viime öiseen, pyhäksi kokemaani uneen. Näen varmaan jatkossa lisää unia, joissa tämä korkeampi voima ilmoittaa tarkemmin nämä uuden kirkkomme pyhä- ja siten vapaa päivät!
Mielelläni julistaudun myös kirkkomme ensimmäiseksi pyhimykseksi ja minua saa tulla palvomaan :)
teidän lapsenne sitten tietysti kävisi koulua myös pääsiäisenä
uskovaisille erivapaudet ja -oikeudet? Koskisiko tämä kaikkia uskontokuntia vai pelkästään kristinuskoa?
Ei poikamme koulussa ole sellaisia. Joskus käyvät joulukirkossa, ja niihin on kysytty koulusta lupa jo koulua aloitettaessa ja sen voi kieltää milloin tahansa.
Meillä uskonnollinen toiminta koulussa on vähintäänkin viikottaista, toisinaan jopa joka päiväistä. Joskus vähän ärsyttää!
teidän lapsenne sitten tietysti kävisi koulua myös pääsiäisenä ja jouluna?
Jos tuo menisi noin, niin ajattelepa: Perustettaisiin uusi uskonto, jossa uskonnollisia pyhäpäiviä olisi vaikkapa joka viikko pari päivää. Ei tarvitsisi tähän uskontoon kuuluvien vanhempien käydä töissä, eikä lasten päivähoidossa. Tämä uusi uskonto voisi perustua vaikka viime öiseen, pyhäksi kokemaani uneen. Näen varmaan jatkossa lisää unia, joissa tämä korkeampi voima ilmoittaa tarkemmin nämä uuden kirkkomme pyhä- ja siten vapaa päivät! Mielelläni julistaudun myös kirkkomme ensimmäiseksi pyhimykseksi ja minua saa tulla palvomaan :)
Uskonnon periaatteisiin kuuluu sitten täysi verovapaus ja se, että saan mennä sänkyyn kenen tahansa kanssa joista olen nähnyt päiväunia -vaikka ensimmäisen tapaamani vastaantulijan.
Kaikki muut uskonnot ovat sitten -yllätys yllätys- väärässä ja me oikeassa!
Monet ateistit ovat luopuneet uskonnollisista juhlista, mutta eihän siinä mitään, jos haluaa niitä viettää. Tapa-ateistihan sitä silloin on, vrt. tapakristitty. Kunhan on vain itselleen rehellinen.