Lue keskustelun säännöt.
Kielivalinnoista - mikä lapselle A1-kieleksi?
08.04.2010 |
Kotona menossa melkoinen kädenvääntö A1-kielestä, minä haluaisin ranskan, mies taas englannin. Etuajassa ollaan juu, mutta keväällä pitäisi päättää, minkä kielen meidän esikoinen syksyllä aloittaa. En itse näe yhtään syytä valita englanti ekaksi vieraaksi kieleksi: senhän oppii niin helposti muutenkin (tv, pelit, internet yms) enkä usko, että sen osaaminen toisi mitään "kilpailuetua" tulevaisuudessa. Noh, kädenvääntö meillä jatkuu, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, että onko teillä muilla kielivalinnat olleet perheessä ihän selviä juttuja...?
Kommentit (50)
En tiedä mitä ap:n lapsi valitsi, mutta muistan kyllä itse kouluajoiltani, että kyllä sitä oli eroa englanninkielen opiskelijoissakin. Toiset osasi, toiset ei ollenkaan. Ei se englantikaan mikään läpihuutojuttu ole kaikille. Panostaisin siihen ekana.
Täällä opettajat, joilla on asiasta kokemusta, sanovat ettei A2-enkun lukijoista tule keskimäärin muita huonompia englannin osaajia. Toki osa heistä oppii huonommin ja osa paremmin, kuten on aina, mutta sillä ei pitäisi olla suurta merkitystä aloitetaanko opiskelu hieman aiemmin vai myöhemmin. Eli vaikka aloittaisi englannin ensin, tulos ei ole välttämättä yhtään parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja nyt vielä kakskymppisenä vieläkin taistelee sen kanssa :D On siis matkustellut Ranskassa paljon ja kielipäätä on kun puhuu mm. englantia äidinkielenään...
Ei voi kuitenkaan sanoa että Englantia oppii noin niinkuin sivusta, monilla on senkin kanssa ongelmia.
Minä sain ainakin itse valita, enkä ole aikuisenakaan tuota valintaa (=englanti) katunut. Samoin annan lasteni päättää, itsehän he sitä opiskelevat.
Myös meillä valittiin ranska mutta opetusta ei järjestetty koska ryhmästä ei tullut riittävän suurta. Joten A-kieleksi tuli "pakkoenglanti" ja ranska sitten neljänneltä luokalta A2-kieleksi.
Meillä mies ei oikein sanonut juuta eikä jaata, joten asiasta ei tarvinnut erityisemmin keskustella.
Onneksi teillä on vielä aikaa.
Muita kieli kandee lukea vain omaksi ilokseen - englanti on ainoa, mitä oikeesti tarttee osata.
älä nyt ainakaan lapsesi kuullen sano noin. Lapsesi voi olla vaikka millainen kielellinen lahjakkuus...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsi tulee kielikylvyn kautta, yläasteella ja lukiossa sitten lisäksi saksaa, italiaa, venäjää ja/tai espanjaa :)
eli esim. saksa, ranska, venäjä ja ruotsikin olisivat sikäli hyviä vaihtoehtoja A1-kieleksi, että niiden avulla lapsi oppii rutiinin vieraan kielen oppimiseen. Enkussa samaa ei välttämättä tapahdu, koska kieltähän tarttuu takkiin vähän kaikkialla melkein huomaamatta. Jos lapsi ei tajua tätä, voi muiden kielten kanssa tulla myöhemmin vaikeaa, koska niiden eteen pitää nykymaailmassa tehdä enemmän töitä. Tämä nykyajan monikielisyys kun on valitettavan usein englannin ylivaltaa kaiken muun kustannuksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsi on sivistyskieli, joten se tietysti. Ei englannilla tee mitään, ellei ole ensin oppinut sivistystä ruotsin kautta. Ja ruotsi on porttikieli. Kun on ensin oppinut ruotsia, niin muidenkin kielten oppiminen on sitten myöhemmin helpompaa.
Itse mennyt niin että 3-luokalla tuli enkku, 5-luokalla sai valita saksan tai ranskan ja otin saksan. 7-luokalla tuli ruotsi. 8 luokalla ranskan alkeiskurssi valinnaisena.
6-vuotias poitsu alottaa syksyllä eskarin ja koulusta olen tiedustellut ja samanlailla menee tääläkin kielet.
3 luokalla saa ottaa enkku, saksa tai ranska.
5 luokalla saksa, ranska, italia tai venäjä.
7 luokalla ruotsi.
8 luokalla ranska, italia,saksa tai venäjä.
Varmaan enkku ja saksa kahtena pääkielenä koska muksut on kakskielisiä ja osaa 100% ruotsin jo nyt ja yritän saada vapautusta (ipanat 3v, 4v ja 6v). Tai korvata ruotsin saksana tai ranskana.
Ehdottomasti jokin muu kieli kuin englanti. Enkun opekin tässä ketjussa kertoo, että A2-englannin lukijoista tulee yhtä hyvin kieltä hallitsevia kuin A1-englannin valinneista.
Itse valitsisin ranskan, koska sitä puhutaan melkein joka puolella maailmaa (pl. Aasia). Saksaa puhutaan vain Euroopan alueella ja venäjää vain sellaisilla alueilla, joilla toimiminen vaatii ihmiseltä tietynlaista "luonnetta". Ranskasta on siis lapselle todennäköisimmin hyötyä.
Itse olen opiskellut ranskaa C-kielenä, ja nyt ammattiin valmistuttuani harmittaa ettei se ollut A-kieleni. Työnhakuni on nimittäin suuntautumassa alueelle, jossa ranskan osaaminen merkitsee selvää etulyöntiasemaa. Englantia osaavat kaikki, joten vaikka englannin taitoni on lähes natiivitasoa (puolueettomien arvioiden mukaan, ei vain omasta mielestäni), siitä ei minulle ole merkitsevää etua. Olenkin nyt sitten menossa kesäyliopistoon preppaamaan ranskan taitojani, mutta eivät ne lyhyessä ajassa niin paljon parane että tilanteeni muuttuisi ratkaisevasti. Saksaa ja venäjää (joita opiskelin D-kielinä) en ole tarvinnut muuten kuin lomamatkoilla.
Mitä vaikeampi kieli, sitä varhemmin sen opinnot kannattaa aloittaa. Suomalaisilla on usein enemmän vaikeuksia romaanisten kuin germaanisten kielten kanssa, joten siksikin suosittelisin aloittamaan ranskan heti.
Jos käy ilmi, ettei lapsella ole kielipäätä, A1-englantiin voi vielä myöhemmin siirtyä ja jättää ranskan kesken. Ehdottomasti parempi näin päin kuin jäädä jälkikäteen harmittelemaan asiaa.