Kyllähän minä lapseni kotona hoitaisin, jos siihen olisi rahallinen mahdollisuus!
Hitto soikoon jos lapset kerran pitää hoitaa kotoan, niin siihen pitää sitten myöskin antaa rahallinen mahdollisuus! Pitää saada vähintään työttömyyspäivärahan verran.
Meidän lapset eivät ainakaan elä rakkaudella ja pyhällä hengellä. Kyllä sitä ruokaakin tarvitaan ja katto pään päälle, vaatteitakin mieluusti.
Kommentit (88)
Summa ei ole suuri. Varsinkaan meillä, joiden kotipaikkakunnat ei maksa kuntalisää.
Tuskin sitä kuitenkaan koskaan saadaan niin korkealle nostettua, että ei ole joku valittamassa: jäisin kotiin hoitamaan lapsiani, jos olisi varaa.
siis kolmekymmentäviisi vuotta! (ehkä enemmänkin)
Todella huono itsetunto, jos luulet menettäväsi kaiken mahdollisuutesi työuraan vain siksi, että olisit toiset 12 kuukautta kotona oman lapsesi kanssa...
---->ei ole varaa uhrata TYÖURAA
kyllä miehen tulojen ansiosta ja vuokra-asujina hyvin pärjättäis kotihoidontuella, mutta mä mietin sitä, että onko mulla VARAA uhrata/riskeerata tulevaa työelämää? korkeasti koulutettu, joka ehti olla olla puol vuotta oman alan töissä ennen äitiyslomaa... Nyt oon menossa takaisin kun muksu 1 v. Oisin pidempään kotona jos ois joku paikka mihin palata, mutta kun ei oo. Nyt uusi duunipaikka odottamassa, joten kai on tarjoukseen tartuttava.
siis kolmekymmentäviisi vuotta! (ehkä enemmänkin)
Todella huono itsetunto, jos luulet menettäväsi kaiken mahdollisuutesi työuraan vain siksi, että olisit toiset 12 kuukautta kotona oman lapsesi kanssa...
Tutkimusten mukaan pitkää kotihoitoa suosii vanhemmat, joista äidillä on pienehkö palkka, usein matala koulutus, eikä vakituista työtä odottamassa. Ihan luonnollistakin. En minäkään pienipalkkaisena pätkätyöläisenä viitsisi raahata lapsia hoitoon, jos siitä jäisi muutaman satasen plussalle. Nopeaa paluuta taas edistää äidin hyvä palkka ja vakituinen työ sekä korkea koulutus. Ja tuskin kukaan voi väittää, että tuo jälkimmäinen äitityyppi on huonompi äiti kuin ensimmäinen vaan perheet tekee sen ratkaisunsa faktojen perusteella. Tietysti paluu töihin on nopeampaa, jos esimerkiksi perhe jää äidin työstä plussalle joka kuukausi 2000 Euroa, kun huomioidaan kotihoidontuki ja hoitomaksut. Tiedän sen itse, kun meille paluu töihin lapsen ollessa 1-vuotias tarkoitti joka kuukausi 2030 Euroa enemmän käyttövaroja. Mutta ehkä olisin voinut valita toisinkin, vaikka hoidon aloitus meni hyvin.
Ja turha kenenkään huudella, kuinka on viiden alan tohtori, johtaja ja tienaa ziljoona Euroa/kk, ja silti hoitaa lapsia kotona ainakin 10 vuotta. Tottakai on tapauksia suuntaan ja toiseen, mutta yleisesti päätökset tehdään realiteettien pohjalta ja toisilla ne realiteetit on erilaiset kuin toisilla.
Olisiko meidän jonkun mielestä pitänyt jäädä sinne pieneen kolmioon asumaan VAIN sen takia, että olisin voinut hoitaa kuopusta kotona vuoden pitempään?t. 27
Jos sinä olisit laittanut tärkeimmäksi asiaksi sen kuopuksen hoitamisen, niin sitten olisitte jääneet.
merkittävästi toisiinsa? Minusta ei. Asiat eivät ole irrallisia yksiköitä, joilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Tässäkin tapauksessa kuopuksen kotihoidon olisi voinut nostaa ykkössijalle - kaiken muun kustannuksella.
Elämä on kuitenkin kokonaisuus, jossa täytyy osata huomioida koko perheen hyvinvointi. Meillä on hieman sama tilanne kuin 27:lla. Jos olisimme jääneet pieneen asuntoon, pystyisin tätä kolmatta lasta hoitamaan kotona hieman pitempään. Se kuitenkin tarkoittaisi ahdasta asumista ja sitä, että isommat lapset joutuisivat myöhemmin vaihtamaan koulua (kun joka tapauksessa muuttaisimme pois kuopuksen kasvettua hieman).
Ajattelimme mieluuummin kokonaisuutta: muuttoon oli hyvä ajankohta ennen lasten koulun aloitusta. Olemme myös tyytyväisiä uudessa kodissamme, jossa on paljon tilaa ja kavereita naapurusto pullollaan. Toisinpa oli vanhassa kodissa.
En näe lapsen pitkää kotihoitoa niiiiiin merkittävänä asiana, että uhraisin sen takia kaiken muun. Täällä uudessa asuinpaikassa on sekin hyvä puoli, että isovanhemmat ovat lähellä. Näin he voivat helpommin auttaa lasten hoidossa eikä kuopuksen tarvitse mennä heti kokopäivähoitoon.
Tämä järjestely toimii meillä.
Olisiko meidän jonkun mielestä pitänyt jäädä sinne pieneen kolmioon asumaan VAIN sen takia, että olisin voinut hoitaa kuopusta kotona vuoden pitempään?t. 27
Jos sinä olisit laittanut tärkeimmäksi asiaksi sen kuopuksen hoitamisen, niin sitten olisitte jääneet.
merkittävästi toisiinsa? Minusta ei. Asiat eivät ole irrallisia yksiköitä, joilla ei ole mitään tekemistä keskenään. Tässäkin tapauksessa kuopuksen kotihoidon olisi voinut nostaa ykkössijalle - kaiken muun kustannuksella.
Ja jos olisit lukenut viestini loppuun, olisit huomannut että samasta asiasta on kysymys. Jos omasta ja perheesi mielestä kotihoito on TÄRKEIN asia, niin silloin te valitsette sen. Jos taas on niin paljon muita hyviä asioita, että ne voittaa sen kotihoidon, niin silloin lapsi menee päivähoitoon.
Tarkoitan, että kotihoito on mahdollista ja sen voi valita. Silloin vain joutuu luopumaan jostain muusta. Ja jos niitä muita asioita on niiiin paljon, niin sitten joutuu luopumaan siitä kotihoidosta.
Lopputuloksena kuitenkin pitäisi olla se, että perhe voi hyvin. Ja jokainen perhe tekee itse ne ratkaisunsa ja määrittää sen mikä heidän perheelleen on tärkeintä.
tyytyväinen tilanteeseen, jossa joutuu pyyhkimään takapuolensa sanomalehteen. Ja ihan varmasti kotihoidon tuen nostamiseen olisi varaa, tämä on arvovalinta. (Kyllähän täällä on väläytelty jopa kaikille ilmaista päivähoitoakin!) Kyllä naisia riittäisi työelämään, lisäksi kotiäiditkin palaavat töihin kun lapset ovat kasvaneet. Se aika on ohi nopeasti.