Kyllähän minä lapseni kotona hoitaisin, jos siihen olisi rahallinen mahdollisuus!

Olen ollut koton ajo 6 vuotta. En ole koskaanollut töissä vielä. olen nuori ja töitä voin tehdä tulevaisuudessa vaikka kuinka. Minulla on 2 lasta. He ovat 5 ja 2 vuotiaat. Kun esikoinen syntyi niin mies ei ollut töissä. Silloin oli toosi vähän rahaa mutta selvittiin. Sitten ennen kuin esikoinen täytti vuoden niin mies meni töihin. Ostettiin oma asunto ennen kuin kuopus syntyi. Eli meillä on siis asuntolaina. Maksuja ja lainoja on tosi paljon. maksan ruuat ja vaatteet yms. pienet kodin tavarat yms. Kotihoidontuella ja lapsilisillä. Pärjätään ihan hyvin. Ei olla totuttu että rahaa on liikaa niin tämä riittää. En ikävöi töihin. Minusta on kivaa olla kotona koska se on lapsille kaikista paras paikka. saanpahan esikoululaisenkin eskariin ennen töihin menoa.

Kotihoidettu ei koskaan voi saada yhtä tiiviitä kaverisuhteita kuin päiväkodissa oleville muodostuu ryhmäläistensä kanssa.

[/quote]

mihinhän sinäkin perustat noin absurdin väitteen???



terveisin 4v kotihoidetun äiti, lapsella on laaja ystäväpiiri sekä muutama ihan paras ystävä jotka merkkaa tosi paljon.

että miten täällä jotkut voi niin suoraan väittää että se on VALINTA. Siis oletatteko te, että jokaisen mies tienaa tuon 1600-200 €/kk. Tässä tulee taas kysymys mieleen että jokaisellahan on asiat samalla tavalla kuin minulla joka pystyy olemaan kotona kun mies tienaa nettona tuon 2000 €. Voi että ihmiset voi olla naurettavia.

jokainen voi säästää etukäteen, mutta mielestäni yhteiskunnan tulisi tukea kotihoitoa SEN VERRAN, ETTÄ EI TARVITSISI ALKAA SÄÄSTÄMÄÄN sitä varten, että voin HOITAA OMAA LASTANI SEN ENSIMMÄISET ELINVUODET. Ja että se onnistuisi niin, että ei tulisi liian tiukkaa. Tässä on kyse tasan siitä, mitä yhteiskunnassamme arvostetaan, päiväkotihoito on yhteiskunnalle todella kallista mutta sitä tuetaan ilomielin ja erittäin runsaasti.

mennä töihin jolloin saan hoitaa lapsia kotona. Palkka 1000 e siitä hoitomaksut 450e, bensat 250 e, vaatteet yms. joita töissä tarvii niin menee enemmän rahaa kuin että olen kotihoidon tuella 300eurolla. mies tienaa 1600 e ja hienosti pärjätään. uudehko okt ja melkeen 200 000e lainaa, pari autoa, jne. mut ei ole rahasta tiukkaa. miksi joillain on NIIIIN vaikeeta?

Myönnetäänkö noilla tuloilla 200 000 e lainaa??? Nyt sulta taitaa jäädä jotain tuloja ilmoittamatta.

Näitä ihmetarinoita täällä aina tipahtelee välillä. Tässä kuitenkin totuus:

pienet tulot - menot tingittävä minimiin - elämä köyhäilyä - jos lapsia enemmän kestää piiiitkään (ei siis vain 3 vuotta!) - ei säästöjä - riski joutua työmarkkinoiden ulkopuolelle tai koulutustaan vastaamattomiin töihin

Selittelette pienituloiset mitä tahdotte, mutta minä en osaanne erityisesti kadehdi. Eri asia on nämä todella hyvätuloisten miesten vaimot, jotka voivat ottaa breikin alalta, jossa on iso työvoimapula. Tulee vaan mieleen sairaanhoitajat, joiden hommia en kyllä itselleni haluaisi. Mutta kivalta kuulostaa järjestely, jossa rahaa on eikä töitä tartte tehdä ja lapsetkin saa hoitaa kotona.

Että jos oma asunto on ostettu jotta lapsilla olisi tilaa, vaikka vain yhteinenkin huone keskenään, niin siitä pitäisi luopua, siis muuttaa pienempään ja ahtaammin jotta lainanlyhennys olisi pienempi ja äiti voisi jäädä kotiin.



...Meilläkin on molemmilla ollut ennen kotiin jäämistäni aika hyvä palkka ( yht yli 5000 /kk) joten on saatu aikanaan riittävän iso laina että on pystytty ostamaan isompi koti. Jotta lapsilla olisi enemmän tilaa. Nyt kun olen kotona, niin tilanne on aika tiukka. Luulen,e ttä on vaan pakko mennä töihin, ei auta. Pääkaupunkiseudulla asuminen vain on niin älyttömän kallista, että 85 m2 (kolme huonetta ja keittiö) maksaa jo niin paljon, että eipä lyhennysten jälkeen paljon käteen jää. Eikä olla kertaakaan käyty ulkomailla, ei omisteta kesämökkiä, ei kakkosautoa... Ja meidänkö pitäisi muuttaa nyt pienempään, esim. 65 neliön kämppään? Erikoista ajattelua. Tiedän että joku nyt ehdottaa että muuttakaa pois opk-seudulta, mutta valitettavasti meidän molempien työt on asiantuntijatehtäviä, ja sellaisia että ne sijaitsevat vain täällä. Ei voida muuttaa.



Olen todellakin sitä mieltä, että kun nyt kerran toitotetaan tuolla valtiomiestasolla asti, että "erilaisia päivähoitomuotoja pitää kehittää, kotihoitoa pitää tukea, vanhemmilla pitää olla todellisia valinnanmahdollisuuksia hoitaa lapsensa haluamallaan tavalla.. jne " - niin miksei tätä kotihoitoa sitten tueta? Riippumatta siitä HALUANKO vai ENKÖ HALUA olla lasteni kanssa kotona, siihen pitäisi olla mahdolisuus! Siis: kotihoidontuki ansiosidonnaiseksi!!! EIvät perheiden menot mihinkään katoa kun lapset syntyvät!!!

Mielestäni olisi paljon reilumpaa, että kotihoidontuki olisi sama kaikille, se voisi kasvaa riippuen kotona hoidettavien lasten määrästä.

Täällä pyörii kaikenlaista porukkaa, korkeasti koulutettuakin. Mutta kenellekään ei juolahda mieleen, että Teidän Naisten Veroeuroja Tarvitaan Tämän Yhteiskunnan Pyörittämiseen. Se hyöty mitä nainen antaa valtiolle palkastaan maksamina veroina on niin suuri, että se pesee jopa päivähoitopaikan kustannuksen! Siksi yhteiskunta ei halua korottaa kotihoidontukea. Yhteiskunnan kannalta ei ole kannattavaa, että potentiaaliset veronmaksajat ovat kotona ja Nostavat Valtion Kustantamaa Tukea! Ja kun nainen saa palkkaa, hän myöskin kuluttaa palveluihin ja tavaroihin enemmän rahaa, mikä taas pitää talouden pyörät pyörimässä.



Kukaan ei tule koskaan nostamaan lasten kotihoidosta maksettavia etuisuuksia! Nyt on toki taantuma ja työttömyys kasvaa. Kaikille halukkaillekaan ei riitä työtä. Mutta "normaalin" suhdanteen aikana kaikki kynnelle kykenevät veronmaksajat tarvitaan pitämään yhteiskuntaa pystyssä!



Vihaisia vastauksia odotellessa!

Mikä sitten on tarpeeksi rahaa? Miksi naisten ylipäätään pitää kouluttautua kalliisti yhteiskunnan varoilla ammattiin, jos naisen paikka on kotona? Suomessa on kuitenkin aika hyvät sosiaalietuudet lapsiperheille, pitkä äitiys- ja vanhempainvapaa (josta maksetaan hyvin), äitiysavustus, lapsilisät jne. Toisaalta päivähoitojärjestelmä on myös erittäin hyvin järjestetty ja moneen muuhun maahan verrattuna edullinen. Tuntuu, ettei mikään riitä... Ja ihan turha on toisen arvostella, jos joku haluaa olla kotona tai toinen haluaa töihin, vaan kyllä jokainen (kai?) tekee päätöksensä omassa elämässään siltä pohjalta, mikä itselleen ja oman perheen kohdalla parasta.

Suomessa joutuu tekemään liikaa valintoja - jos haluat asua mukavasti, harrastaa jotain pientä tai jopa nauttia elämästä joudut töihin ja lapset tarhaan.



Jos tyydyt kerrostaloasuntoon ja kotona pysymiseen arkena ja juhlissa niin ehkä niukin naukin voit hoitaa lapset kotona. Mekin olisimme saaneet miehen tuloilla ehkä n 60m2 pk:n kehyskunnasta kerrostalosta 6 hengelle jos olisin jäänyt nuorimmaisen kanssa kotiin. No thanks!



Ja tästä vielä joku yrittää syyllistää. Suomalainen yhteiskunta on rakennettu työssäkäyvien naisten varaan - eläköön me!

Että valtio maksaa teille mukavat lokoilut kotona? Ei inhottavia aamuja väsyneiden lasten pukemisessa ja hoitoon kiikuttamisessa! Jos kaikille maksettaisi kotona olemisesta paljon rahaa, EI KUKAAN KÄVISI TÖISSÄ! Tajuatteko?



Olen ollut itsekin kotona ja leppoisaahan se oli. Heräiltiin vähitellen ja rauhassa. Syötiin rauhassa aamupalaa ja puettiin rauhassa. Mentiin ulos ym. rauhassa. Mutta kun olet työssäkäyvä äiti, kaikki on toisin. Elämä muuttui ykskaks. Jos mulle maksettaisiin hyvin kotona olosta, en menisi töihin! Mutta ketkä sitten maksavat hyvinvointiyhteiskunnan kaikki menot: koulut, terveydenhuolto, päivähoito, eskari, kirjasto, vanhustenhoito, vammaistenhoito, SIKIÖSEULONNAT, lapsettomuushoidot...

niin saatte sekä rahaa ETTÄ olla lapsen kanssa. Kela maksaa alle 3-vuotiaan vanhemmalle 70e/kk osittaista hoitovapaakorvausta, jos teet max 30h/vkossa. Ja isä voi lyhentää päiväänsä vaikka aamusta ja äiti illasta, niin ei tule lapsille pitkiä päiviä.

Ei asian tarvitse olla niin, että olet JOKO kotona 24h TAI töissä 24h.

Kotihoidontuen kanssa EI saa samanaikaisesti 70e/kk osittaista hoitorahaa!

Eli jos saat kotihoidontukea (eli töissä käynnistä huolimatta hoidat lapset kotona) , niin et voi saada myöskin osittaista hoitorahaa vaikka tekisit max. 30t/vko!

Kun nuorin lapsi täyttää kolme vuotta ja kotihoidontuki loppuu, niin silloin voit alkaa saada osittaista hoitoraha 70e/kk, sikäli mikäli teet max 30t/vko ja hoidat lapsen/lapset kotona.

Että valtio maksaa teille mukavat lokoilut kotona? Ei inhottavia aamuja väsyneiden lasten pukemisessa ja hoitoon kiikuttamisessa! Jos kaikille maksettaisi kotona olemisesta paljon rahaa, EI KUKAAN KÄVISI TÖISSÄ! Tajuatteko?

Olen ollut itsekin kotona ja leppoisaahan se oli. Heräiltiin vähitellen ja rauhassa. Syötiin rauhassa aamupalaa ja puettiin rauhassa. Mentiin ulos ym. rauhassa. Mutta kun olet työssäkäyvä äiti, kaikki on toisin. Elämä muuttui ykskaks. Jos mulle maksettaisiin hyvin kotona olosta, en menisi töihin! Mutta ketkä sitten maksavat hyvinvointiyhteiskunnan kaikki menot: koulut, terveydenhuolto, päivähoito, eskari, kirjasto, vanhustenhoito, vammaistenhoito, SIKIÖSEULONNAT, lapsettomuushoidot...

Eiköhän kotiäitiys ole isolle enemmistölle VÄLIAIKAISTA? Olin kotona kahden lapsen kanssa 3½ vuotta, ja sen jälkeen olen tehnyt osa-aikatyötä. Osa-aikatyön tulisi olla kannattavaa taloudellisesti, niin ei tulisi tätä joko kotihoito tai täysi työaika vastakkain asettelua, ja työn ja perheen yhteensovittaminen sujuisi jouhevammmin.

Minä en jäänyt kotiin hoitamaan lasta, koska taloustilanne ei sallinut..eipä ollut toista rahatuojaa silloisesta tilanteessa..

Ja en ala ottamaan mitään syyllisyyttä, et lapsi on tarhassa..jotenki tuntuu et äitiyttä yleensä syyllistetään joka asiassa..esim. imetätkö jne..



Ja missähän vaiheessa olisii kerinny säästämään..opiskelujen aikaan ne vähät lisäeurot meni kodin välttämättömyksiin..

Vai voiko sanoa et kai rahatilanne ois oikein huoleton..perintöä odotellessa:D



Lisäksi sekin vaikuttaa töihinmenoon..et lisää lapsia kun toivotaan ni ainakin äitiysrahan sais kohilleen..



Osataanko Suomessa arvostaa tosiaan näitä etuja mitä kukin saa??

Aina jostain pitää kitistä..voisi nämä kitinämaakarit käydä ulkomailla katselemassa miten sielä asita pelaa..saattas herkemmälle tulla itku..

Koettakaa ymmärtää, että jossain vaiheessa useimmat perheet haluavat muuttaa pois sieltä kerrotalokolmiosta. Meilläkin on jo kaksi koululaista, joita aikanaan hoidin 5 vuotta kotona - siis siellä pienessä kolmiossa.

Myöhemmin muutimme omakotitaloon (ei luksus, ei huippukallis) ja saimme vielä yhden lapsen lisää. Venytimme senttiä kaikin tavoin (myös etukäteissäästöjä oli), mutta 3 vuotta kotona olisi ollut meille taloudellinen mahdottomuus isomman lainan kanssa. Kuopus meni hoitoon ollessaan 2-vuotias.

Olisiko meidän jonkun mielestä pitänyt jäädä sinne pieneen kolmioon asumaan VAIN sen takia, että olisin voinut hoitaa kuopusta kotona vuoden pitempään?

t. 27

Kotihoidontuen kanssa EI saa samanaikaisesti 70e/kk osittaista hoitorahaa!



EI SAAKAAN. RAHAN (70e) SAA, KUN VIE LAPSEN HOITOON. SAA SIIS ITSE PALKKATULOA (=TULEE TOIMEEN), MUTTA SAA MYÖS AIKAA OLLA LAPSEN KANSSA (=OSA-AIKATYÖ, MAX 30H/VKO).



Eli jos saat kotihoidontukea (eli töissä käynnistä huolimatta hoidat lapset kotona) , niin et voi saada myöskin osittaista hoitorahaa vaikka tekisit max. 30t/vko!



T. numero 3 (vai jotain sinne päin)

Lapset on kerran pieniä, mut taloja tulee ja menee !

Hyvin pärjätään kodinhoidontuella ja mies vielä sairaslomalla..

Älkää valittako yleellisyyksiin tottuneet lellipenikat..

Meillä pyyhitään perä vaikka sanomalehteen, jos tarve vaatii

.. ja edelleenkin ostetaan euroshopperin munia eikä vapaan kanan kultamunia..

se on pienestä kii..



:D

kyllä miehen tulojen ansiosta ja vuokra-asujina hyvin pärjättäis kotihoidontuella, mutta mä mietin sitä, että onko mulla VARAA uhrata/riskeerata tulevaa työelämää? korkeasti koulutettu, joka ehti olla olla puol vuotta oman alan töissä ennen äitiyslomaa... Nyt oon menossa takaisin kun muksu 1 v. Oisin pidempään kotona jos ois joku paikka mihin palata, mutta kun ei oo. Nyt uusi duunipaikka odottamassa, joten kai on tarjoukseen tartuttava.

Olisiko meidän jonkun mielestä pitänyt jäädä sinne pieneen kolmioon asumaan VAIN sen takia, että olisin voinut hoitaa kuopusta kotona vuoden pitempään?

t. 27

Jos sinä olisit laittanut tärkeimmäksi asiaksi sen kuopuksen hoitamisen, niin sitten olisitte jääneet. Oletettavasti sinä ajattelit, että isommat tarvii tilaa, koko perhe tarvii tilaaa ja on kaikille mukavampaa kun tilaa on enemmän jne. Oletettavasti pohdit asioita kaikilta kanteilta ja päädyit lopputulokseen, että vaikka haluaisit hoitaa kuopuksen kotona, niin et voi, sillä niitä hyviä puolia isomman talon ostossa oli niin paljon. Jos se kuopuksen hoitaminen kotona olisi ollut sinulle kaikkein tärkein niin olisit jäänyt siihen kolmioon.

Varmaan fiksuna ihmisenä tiesit tämän, mutta vastaan nyt kuitenkin kun sitä uudelleen kysyit.

Jos tärkein asia on hoitaa lapsi kotona, niin silloin tekee valinnat niin että sen lapsen hoitaa kotona. Jos taas on enemmän niitä muita tärkeitä asioita, niin joutuu ehkä luopumaan jostain, jopa siitä lasten kotihoidosta, joku toinen luopuu siitä isommasta talosta. Kaikkea ei aina voi saada. Näin perustelen sen oman valinnan.

että miten täällä jotkut voi niin suoraan väittää että se on VALINTA. Siis oletatteko te, että jokaisen mies tienaa tuon 1600-200 €/kk. Tässä tulee taas kysymys mieleen että jokaisellahan on asiat samalla tavalla kuin minulla joka pystyy olemaan kotona kun mies tienaa nettona tuon 2000 €. Voi että ihmiset voi olla naurettavia.

Vaan ymmärrän, että toisten miehet tienaa hurjia määriä ja toisten ei. Ja tiedän, että joidenkin miehet on opiskelijoita, lomautettuja tai tosi pienipalkkaisia. Ja tulojen pienuudesta tai suurudesta huolimatta niitä lapsensa kotona hoidon valinneita on. Kuten varmaan myös sinä tiedät?