Lue keskustelun säännöt.
ei tämä lapsen hoitaminen kotona kyllä mitään lomaa ole!
25.03.2010 |
Jatkuvasti joku tuttu höpöttämässä kuinka mulla nyt helppoa kun saan olla kotona reilun vuoden vanhan lapsen kans. Tuntuvat kuvittelevan että täällä nukutaan aamulla pitkään, köllötellään sohvalla ja välissä vähän leikitään. Joka aamu herätään 6.30, lapsen aamupesut, puuron keitot, kakkavaipat, keittiön siivous yms. Pyykkiä tuntuu olevan aina, ja siis ylipäänsä tämä sotku minkä tuo lapsi osaltaan aiheuttaa. Tiskikone pyörii meillä kerran päivässä, kokkaan erikseen lapsen ruuat ja omat. Koiralla taas karvanlähtöaika ja joka päivä pitää imuroida. Ja siis mulla on mies reissutöissä, niin sit vielä koiran ulkoilutukset ja kauppareissut, ja aina on lapsi mukana iltalenkitkin yms. Ei nämä kotihommat lopu ikinä.
Kommentit (77)
kuin, että välillä on armottoman tylsää. Eli sanoisin, että tämä on tylsää lomaa... En ota ressiä siivouksista tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsen aikana kotonaolo oli lähinnä tylsää ja aika kävi pitkäksi.
Neljännen kohdalla alkoi tuntua, että tekemistä on sen verran, että aika kului nopeaa.
Niin ja kaikki hoidettiin kotona ja kukaan ei ollut virikehoidossa.
Nauti ap. laiskanpäivistäsi.
Niin totta ja hyvin sanottu.
Itse olen kotona ja lomaahan tämä on. Vaikka minulla on selvä päävastuu perheessämme kotihommista.
Olen kokenut myös vaativan työn ja lapsenhoidon yhdistämisen yhdistettynä paljon työtä tekevään mieheen ja se oli rankkaa, vaikken pienestä valita.
Monissa töissä pääse paljon paljon helpommalla. Itse haen nyt työpaikkaa lähes vimmaisesti sillä en jaksa enää olla yhtään kotona. Tätä menoa olen kohta ihan loppuunpalanut jos ei pääse kohta töihin huilaamaan!
kaikkineen.
Jäin myös yksinhuoltajaksi melko pian, lasten ollessa 3v ja 4v sekä odotin vauvaa syntyväksi niin, että vanhimman ikä 4v. Ei sen puoleen miehestä ei ollut apua yhdessä ollessamme, joten siihen olin jo tottunut, tehnyt miltei yksin kaiken, mies piti hauskaa muualla.
E ole valittanut koskaan, sillä halusin myös lapsen, joka syntyi avioeron jälkeen, vaikka joku tutuista ehdotti aborttia. Se ei minun tapauksessani, lapset ovat myös syy miksi haluan elää ja tehdä heidän eteensä paljon.
En ole koskaan ottanut stressiä taloustöissä kuten imuroinnissa, tiskeissä jne. Lapset etusijalla ja sitten huushollin siivous ym. Toki paikat olivat "noin" kunnossa ja jos tiesin jonkun tulevan vierailulle, siivosin vaikka osan yöunistanikin.
Koita ottaa sen knnalta, että lapsesi on vain muutaman vuoden noin pieno ja Sinulla ap on paljon työtä perheeessä, vaivannäköä ja uhrautumistakin.
Kyllä se helpottaa ap ja ehkä ajattelet Sinulle sopivan yksilapsisen äitinä olon, jaksat sitten paneutua läksyjen kanssa, harrastuksiin jne. kun lapsesi varttuu.
Minä halusin monta lasta vaikka tiesin mitä se on, huusholli joskus jää vähemmälle huomiolle, pyykit ja tiskit kuitenkin suht mukavasti ja ihanat lapset kavereina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joten sen on oltava lomaa. Ja turha vääntää tästä mitään äitiysvapaa juttuja. Loma mikä loma. Niinkuin sairaslomakin. Pelkkää lomaa olla kurkku tulessa 40 asteen kuumeessa, ennenkuin lääkkeet alkaa puremaan.
No kyllä ihan ELÄMINEN on lomaa!
Onko sinulle "loma" ettei siihen perhe kuulu? Että joku laittaa kaiken valmiiksi, syöttää sinut?
Minkä ikänen sinä olet???
Äitiysloma on loma TYÖSTÄ.
Ja pliis: käy välillä harjaamassa koiraa niin ei tartte päivittäin imuroida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun olen lasten kanssa kotona. Ehdin pestä pyykit päivällä enkä illalla. Kolme koneellista pyörii. Aina ei ole illalla tappoväsynyt niin kuin töiden jälkeen ja asioillekin ehtii muulloinkin kuin lauantaina. Ruokaa ehtii tehdä ajallaan ja välillä itsekin, eikä tarvitse turvautua eineksiin. Ei tarvitse tulla tulla kotiin siivoamaan tiskipöytää, vaan koneen ehtii täyttää kahdesti tässä muiden hommien lomassa.
Se on eri pyöritystä sitten, kun pitää saada lapset tarhaan ja kouluun ja itsensä töihin - kun ne kotihommat ei silloinkaan lopu ikinä.
Meillä on nyt viisi lasta.
mitä on työssäkäynnin ja perheen yhdistäminen. Ainakin minun elämässäni..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta juuri tuollaisen vähän päälle vuoden ikäisen kanssa on niin hemmetin raskasta ja hermoille käyvää. Siinä haaveilee ihan siitä, että pääsisi töihin että saisi vaikka sen työmatkan olla rauhassa hetken. t 3:n äiti.
toivottaa vuorotyössä käyvä äiti, joka jää hoitovapaalle takaisin!
Ha haaaaaaaaaaaaaaaaaaaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
työn,lasten ja kodinhoidon yhdistelmä. Täällä kolmen lapsen yh joka kotona reilu 1 vuotiaan kanssa kun kaksi vanhempaa iältään 5 ja 3 ovat kerhossa 4krt/vk 2,5h/pv. tässä juuri nautin kun toiset kerhossa ja kuopus meni juuri päikkäreille niin saan aina sen 1,5h päivässä omaa aikaa. leppoisaa sanon minä vaikka mekin herätään joka aamu klo.6-6.30 pyöritän 1-2 koneellista pyykkiä päivässä, tiskikone kerta päivässä, teen ruokaa ja välipalaa joka päivä, siivoan joka toinen päivä. ehdin silti harrastaakin ja löhötä sohvalla. ja lasten kanssa käydään välillä kerhoissa ja keskustassa pyörimässä vaikken autoa omista eikä yhteydet aina ihan helppoja.
Niiden tekemiseen on vain vähemmän aikaa.
Mutta itse voit itseäsi auttaa: pidä kertakäyttöastiapäivä, vie vaatteet pesulaan, siedä koirankarvoja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vähemmän työtä :) kaikki ei viihdy kotona voit tietysti palata työelämään jos siitä saa voimaa. mullakin oli tylsää kun yhden kanssa olin kotona
minun työni on ainakin sellaista siistiä sisätyötä, että paljon helpommalla siellä pääsee kuin kotona. Saa syödä yleensä lounaan rauhassa ja vaihtaa vaikka kuulumiset työkaverin kanssa. On siellä tietysti omat vaikeutensa ja stressin aiheensa, mutta ei pienten lasten kirkumisen kuunteleminen ja kurahousuihin pukeminen ja sotkujen siivoaminen mitään lomaa todellakaan ole.
mulla puolitoistavuotias, koira ja mies reissutöissä myös. En mä koe tätä rankaksi, pikemminkin rankkaa on se, ettei ole riittävästi tekemistä. Me herätään aamulla ennen seitsämää, ja ennen yhdeksää olen jo saanut tehtyä lounaan valmiiksi ja siivonnut keittiön. Yhdeksältä lähdemme käyttämään koiraa, yhdeltötoista sisälle ja ennen lapsen päikkäreitä imuroin ja kun lapsi puuhaa imurin kimpussa mä järjestelen tavarat. Niin että kun lapsi puoli yhdeltä nukahtaa, mulla on siisti koti, kaikki kotihommat tehtynä, yllin kyllin vapaata aikaa ja meinaa tylsyys iskeä. Meillä tosin on taloyhtissä käytössä erittäin hyvä pyykkitupa, ja tarvittaessa mä saan koko viikon pyykit hoidettua kahdessa tunnissa likapyykkikorista kaappiin, kun neljä isoa konetta ja kaksi kuivuria pyörii koko ajan. Tää helpottaa pyykkäämistä mukavasti.
Mä luulen että sulla on menossa jonkinlainen murrosvaihe nyt kun lapsi on ihan uudessa kehitysvaiheessa, aina menossa mutta ei vielä keskity leluihinsa ja leikkeihinsä. Kieltämättä se voi tuntua työläältä, mutta onneksi tuo vaihe menee nopeasti ohitse ja lapsi oppii leikkimäänkin. Oma lapseni keskittyy jo pitkiä aikoja leikkimään leikkihellan kanssa tai rakentamaan dubloilla. Kyllä se siitä helpottaa kun saat uuden rytmin päiviin ja tilanteen taas hanskaan. Mä ulkoilen ja kerhoilen lapsen kanssa paljon, silloin ei kotona olevia sotkuja edes huomaa eikä niistä stressaa.
Tsemppiä vaan, kyl se siitä.:)
Voisit kyllä helpottaa omaa hommaasi tekemällä ruokaa, joka käy molemmille. Vuoden ikäinen voi jo pitkälti syödä samaa ruokaa ja omalle lautaselle voi lisätä mausteita tarpeen mukaan. En ymmärrä miten saat tiskikoneen täyteen kun olet kahdestaan lapsen kanssa, meillä on kolme lasta kotona ja siltikin tiskikone käy kerran päivässä/kahdessa. Kotihommat ei todellakaan lopu ikinä, mutta välillä voi ottaa hetken itselleen, keskellä päivääkin.
Ja loman nimi on KOULU! Ihana päästä aikuisten ihmisten joukkoon, puheenaiheina muutkin jutut kuin potat ja muumipurkat.
Ja syön vaikka hatullisen p*skaa jos valitan että koulun ja lastenhoidon yhdistäminen on rankkkaa... Saapa päivät ainakin hengähtää.
Töihin kun menee niin on kuin lomalle menisi.
mitä luettelit, tekisit ennen ja jälkeen töiden niin kyllä huomaisit että lomalla olet nyt.